Kehitysvammaiset tarvitsevat vuosittain 600 asuntoa

Kehitysvammaiset tarvitsevat vuosittain noin 600 uutta asuntoa, jotta he saisivat kodinomaiset palveluasunnot laitospaikkojen sijaan. Kehitysvammaisten laitosasumisen hajauttamista selvittänyt johtaja Markku Niemelä sanoo, että nykytahdilla uusia palveluasuntoja valmistuu vajaat 200 vuodessa. Hän uskoo, että 600 asunnon tavoite on saavutettavissa.

Kehitysvammalaitoksissa asuu noin 2 200 kehitysvammaista. Viime vuosina laitoksissa asuvien määrä on pudonnut noin sadalla vuodessa. Suomi on sitoutunut sekä YK:n että Euroopan neuvoston sopimuksiin vähentää kehitysvammaisten laitosasumista ja tarjota kodinomaisia vaihtoehtoja.

– Kun isot laitokset saadaan hajautettua ja palveluasuntoja tilalle, asuntoa tarvitsevien kehitysvammaisten määrä ei juuri kasva pitkällä aikajänteellä. Eli tässä tapauksessa tarpeet eivät kasva vuosi vuodelta, Niemelä kuvaa tilannetta. Hän on tehnyt selvitystyötä sosiaali- ja terveysministeriölle.

Isoja kehitysvammalaitoksia ollaan hajauttamassa eri puolilla maata. Päätös on tehty jo esimerkiksi Etelä-Hämeen Pääjärven laitoksesta. Siellä asuu nyt noin 150 ihmistä, enimmillään asukkaita on ollut tuplamäärä. Kun rakennemuutos on vauhdissa, kehitysvammaisten ihmisten perheet pelkäävät, ettei häviävien laitospaikkojen tilalle tule uutta kunnallista vaihtoehtoa.

– Kehitysvammaisilla ihmisillä on pieni eläke, eikä heillä ole mahdollisuuksia hankkia asuntoa vapailta markkinoilta, Niemelä sanoo.

Asuntojen tarve kasvaa

Asuntoja tarvitaan aiempaa enemmän, koska nykyisin niin kehitysvammaiset kuin muutkin muuttavat lapsuudenkodistaan pois parikymppisinä. Aiemmin kehitysvammaiset asuivat kotonaan noin 40-vuotiaiksi.

– Joka vuosi joukko naisia ja miehiä tarvitsee pitkäaikaisen asunnon. Lähes kaikki haluavat muuttaa lapsuudenkodin lähelle kodinomaiseen paikkaan, kuten ryhmäkotiin. Juuri kukaan ei halua kauas pois suureen laitokseen, Niemelä kuvailee.

Niemelä toteaa, että hyvin vaikeavammaisille ja monivammaisille ihmisille ei ole tarjolla juuri muita vaihtoehtoja kuin laitoshoito. Syynä on se, että pienimuotoisista asuinpaikoista on pulaa.

Suomessa on nyt noin 5 000 kehitysvammaista, joiden vanhemmat ikääntyvät. Jotkut asuvat jopa yhdeksänkymppisten vanhempiensa luona.

Lisäksi noin 200-300 kehitysvammaista naista ja miestä muuttaa vuosittain pois laitoksista. He tarvitsevat myös asunnon.

Riittävätkö rakentamisrahat?

Vielä 1990-luvulla raha-automaattiyhdistys oli isosti mukana rahoittamassa kehitysvammaisten palveluasuntoja, mutta toiminta tyrehtyi kilpailutussäännöksiin. Tilalle on tullut vuodesta 2005 Valtion asuntorahasto. Se voi avustaa korkeintaan 35 prosentilla yleishyödyllistä rakentamista.

– Rahaa oli tälle vuodelle 45 miljoonaa ja ensi vuodelle 60 miljoonaa. Rahaa ovat jakamassa vanhukset, opiskelijat ja asunnottomat kehitysvammaisten lisäksi, Niemelä sanoo.

Kehitysvammaisten palveluista vastaavat kunnat. Kehitysvammaiset tarvitsevat yleensä tukipalveluja asumisen rinnalle.