Infra-ala peräänkuuluttaa valtiolta lisää määrärahoja tie- ja rataverkon pikaiseen kohentamiseen. Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjön mukaan monia merkittäviä infrahankkeita on valmistumassa tämän vuoden aikana, jolloin ensi vuodelle on jo luvassa niukkuutta uusista hankkeista. Nyt olisi hänen mielestään hyvä aika alkaa pienentää tie- ja rataverkon korjausvelkaa. Lisäksi Syrjö ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kaipaavat lisää infra-alan koulutusta.

Infra-ala vaatii lisää rahaa tie- ja rataverkon korjausvelan supistamiseksi

Infra-ala peräänkuuluttaa valtiolta lisää määrärahoja tie- ja rataverkon pikaiseen kohentamiseen. Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjön mukaan monia merkittäviä infrahankkeita on valmistumassa tämän vuoden aikana, jolloin ensi vuodelle on jo luvassa niukkuutta uusista hankkeista. Nyt olisi hänen mielestään hyvä aika alkaa pienentää tie- ja rataverkon korjausvelkaa. Lisäksi Syrjö ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kaipaavat lisää infra-alan koulutusta.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

image

Teiden ja ratojen kunnossapitoon käytetään Infra ry:n mukaan vuosittain vain puolet siitä rahasta, joka tarvittaisiin kompensoimaan verkostojen vuosittainen kuluminen. Kun tämä tilanne on jatkunut vuosikausia, on kertynyt huomattava korjausvelka, joka on saatava kurottua umpeen.

Infra ry:n mukaan on arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon on saatava lisärahoitusta 150 miljoonaa ja rataverkon kunnossapitoon 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkään panostus ei poista kunnossapitovelkaa kokonaan, mutta pahimmat puutteet tällä rahoituksella saadaan poistetuksi.

Moottoripolttoöljyn hinta on vuoden kuluessa noussut noin 63 prosenttia. Koko infra-alan tuotannossa se merkitsee yli 200 miljoonan euron vuotuisia lisäkuluja. Maaöljypohjaisen bitumin osalta kyse on myös 40 prosentin hinnannoususta. Muita huomattavasti kallistuneita infra-alan hankkeissa runsaasti käytettäviä tuotteita ovat muoviset putket ja kaivot, teräs ja sementti.

”Valtion ja kuntien sekä muiden rakennuttajien tulee muistaa kustannusarvioissaan ja budjeteissaan varautua hintojen nousuun, jotta hankkeiden siirtymiseltä voidaan välttyä”, Syrjö sanoo.

 

Infra-alan koulutusta lisättävä

Harjuniemi ja Syrjö korostavat myös tarvetta lisätä infra-alan koulutusta. Infra-ala työllistää nykyisin vähän yli 40 000 henkilöä, kun mukaan lasketaan sekä julkisen että yksityisen sektorin henkilöstö.

”Alan oppilaitoksissa tulee kaikilla koulutustasoilla lisätä aloituspaikkojen määrää, sillä henkilöstö on melko ikääntynyttä ja eläkkeelle siirtymisten takia rekrytointiongelmat uhkaavat lisääntyä. Sen lisäksi infra-alallakin on kiinnitettävä huomiota oppisopimustoiminnan antamiin hyviin tuloksiin ja otettava se laajemmin käyttöön”, korostaa Harjuniemi.

Syrjön mukaan erityiseksi henkilöstöongelmaksi uhkaa nousta työnjohtajapula.

”Viime vuoden syksyllä käynnistyi eräissä ammattikorkeakouluissa uusimuotoinen rakennusmestarikoulutus talonrakennus- ja talotekniikka-aloilla. Tämän vuoden syksyllä se saadaan käyntiin myös infra-alalla, mutta valitettavasti aloituspaikkamäärä jää vaatimattomaksi. Vuonna 2009 tarvitaan inframestarien koulutukseen ehdottomasti lisää aloituspaikkoja alan työnjohtajapulan helpottamiseksi”, Syrjö sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Infra-ala vaatii lisää rahaa tie- ja rataverkon korjausvelan supistamiseksi”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi