Infra-ala vaatii lisää rahaa tie- ja rataverkon korjausvelan supistamiseksi

Teiden ja ratojen kunnossapitoon käytetään Infra ry:n mukaan vuosittain vain puolet siitä rahasta, joka tarvittaisiin kompensoimaan verkostojen vuosittainen kuluminen. Kun tämä tilanne on jatkunut vuosikausia, on kertynyt huomattava korjausvelka, joka on saatava kurottua umpeen.

Infra ry:n mukaan on arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon on saatava lisärahoitusta 150 miljoonaa ja rataverkon kunnossapitoon 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkään panostus ei poista kunnossapitovelkaa kokonaan, mutta pahimmat puutteet tällä rahoituksella saadaan poistetuksi.

Moottoripolttoöljyn hinta on vuoden kuluessa noussut noin 63 prosenttia. Koko infra-alan tuotannossa se merkitsee yli 200 miljoonan euron vuotuisia lisäkuluja. Maaöljypohjaisen bitumin osalta kyse on myös 40 prosentin hinnannoususta. Muita huomattavasti kallistuneita infra-alan hankkeissa runsaasti käytettäviä tuotteita ovat muoviset putket ja kaivot, teräs ja sementti.

”Valtion ja kuntien sekä muiden rakennuttajien tulee muistaa kustannusarvioissaan ja budjeteissaan varautua hintojen nousuun, jotta hankkeiden siirtymiseltä voidaan välttyä”, Syrjö sanoo.

Infra-alan koulutusta lisättävä

Harjuniemi ja Syrjö korostavat myös tarvetta lisätä infra-alan koulutusta. Infra-ala työllistää nykyisin vähän yli 40 000 henkilöä, kun mukaan lasketaan sekä julkisen että yksityisen sektorin henkilöstö.

”Alan oppilaitoksissa tulee kaikilla koulutustasoilla lisätä aloituspaikkojen määrää, sillä henkilöstö on melko ikääntynyttä ja eläkkeelle siirtymisten takia rekrytointiongelmat uhkaavat lisääntyä. Sen lisäksi infra-alallakin on kiinnitettävä huomiota oppisopimustoiminnan antamiin hyviin tuloksiin ja otettava se laajemmin käyttöön”, korostaa Harjuniemi.

Syrjön mukaan erityiseksi henkilöstöongelmaksi uhkaa nousta työnjohtajapula.

”Viime vuoden syksyllä käynnistyi eräissä ammattikorkeakouluissa uusimuotoinen rakennusmestarikoulutus talonrakennus- ja talotekniikka-aloilla. Tämän vuoden syksyllä se saadaan käyntiin myös infra-alalla, mutta valitettavasti aloituspaikkamäärä jää vaatimattomaksi. Vuonna 2009 tarvitaan inframestarien koulutukseen ehdottomasti lisää aloituspaikkoja alan työnjohtajapulan helpottamiseksi”, Syrjö sanoo.