Julkisivuyhdistys kertoo, että tutkimusten mukaan ongelmat koskisivat nimenomaan puurunkoisia ulkoseiniä, joissa julkisivupintana on niin sanottu ohutrappaus. Tällöin tavanomaisen puurunkoisen seinän ulkopinnassa olevan tuulensuojalevyn päälle on kiinnitetty ohut lämmöneristelevy, ja sen pintaan on tehty noin 5 millimetrin paksuinen rappauskerros. Tuulensuojalevynä on käytetty kipsilevyn lisäksi myös puupohjaisia levymateriaaleja.
Rakenteita tutkittaessa on havaittu, että puurungon ulkopinnassa oleva levymateriaali on homehtunut ja rungon puuosissa on home- ja osin myös lahovaurioita. Asiaa Ruotsissa tutkineen Sveriges Tekniska Forskningsinstitutin (SP) mukaan vaurioiden taustalla on kaksi syytä: rakenteiden kastuminen ja puutteellinen kuivattaminen rakennusaikana sekä sadeveden tunkeutuminen seinään ohutrappauksen halkeamista ja huonosti toteutetuista liitoskohdista.
On ilmeistä, että Ruotsissa käytetyt ohutrappausrakenteet ovat olleet liian tiiviitä suhteessa rakenteiden sisään päässeisiin kosteusmääriin ja hidastaneet rakenteiden kuivumista niin, että seinässä olevat kosteudelle arat materiaalit ovat päässeet vaurioitumaan. Myös seinärakenteiden yksityiskohtia on toteutettu ilman, että rakenteen sadevesitiiviyteen on kiinnitetty riittävästi huomiota.
Suomessa ohutrappausta on käytetty lähes yksinomaan kiviainesalustoilla eli lämmöneristeen alla on kerrostaloissa betonia ja pientaloissa useimmiten joko harkkoa tai tiiltä. Julkisivuyhdistyksen mukaan tuuletusraon toteuttaminen lämmöneristeen päälle tehtyyn ohutrappaukseen ei ole tarpeellista, jos alustana on kiviainesrakenne. Suomessa on toteutettu lukuisia lämmöneristeen päälle tehtäviä, joskin paksumpia rappauksia ilman tuuletusrakoa jo 1970-luvun lopulta lähtien, eikä rakenteissa ole havaittu kiviainesalustoille tehtynä kosteusongelmia.
Julkisivuyhdistys ry:n mukaan ohutrappausta voidaan käyttää suojaisissa olosuhteissa myös pientalojen ja vastaavien rakennusten puurakenteisissa julkisivuissa. Tällöin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rakennustarvikkeet eivät pääse kastumaan työn aikana ja että rappaus suunnitellaan ja toteutetaan niin, että sadevesi ei pääse tunkeutumaan joko rappauksen halkeamista tai erilaista yksityis- ja liitoskohdista haitallisessa määrin seinärakenteeseen. Rakennuksessa tulee tällöin olla julkisivua tehokkaasti suojaavat kunnolliset räystäät.
Lisäksi Julkisivuyhdistys ry haluaa kiinnittää huomiota siihen, mitä seikkoja voidaan tai tulee ylipäätään pitää vaurioituneeksi tai virheelliseksi luokiteltavan rakenteen kriteereinä. Nykyaikaisille hyvin lämpöä eristäville rakenteille on ominaista se, että rakenteiden ulko-osissa vallitsevat käytännössä ulkoilman kosteusolosuhteet. Tällöin rakenteisiin syntyy ajan myötä homekasvustoa. Rakenteita ei tule silti luokitella virheellisiksi tai vaurioituneiksi, vaan kyseessä on virheen tai vian sijasta ominaisuus, jonka kanssa on tultava tulevaisuudessa toimeen etenkin, kun rakenteiden lämmöneristysvaatimuksia ollaan merkittävästi tiukentamassa ilmastosyistä.
Ruotsissa on uutisoitu toistuvasti uudehkojen puurakenteisten asuinrakennusten ulkoseinissä havaituista laajoista kosteus- ja homevaurioista. Ongelmien on kerrottu koskevan jopa yli 20 000 asuntoa lähinnä Etelä-Ruotsissa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Julkisivuyhdistys: Ohutrappaus ei aiheuta ongelmia Suomessa”
Meillä on kolmen pienlerrostalonkiinteistö ja kahden kivirunkoisen talon etelä-länsi sivuilta on irronnut ohutrappaus pohjastaan kuuden käyttövuoden jälkeen.
Grynderi ei ole pariin vuoteen antanut mitään kirjallista selvitystä asiasta vaan on luvannut ”korjata vauriot”
Paikkailtu on osittain. Mitä tulisi tehdä ennen 10-vuotisvastuun umpeutumista?
Grynderi on Ruotsalainen yritys.
Jamppa
Selvittää rakennekosteuden lähde ja määrä, kuivata ne.
Ohutrapattujen julkisivujen ikkunadetaljit ovat ainakin osalle rakennesuunnittelijoita vieraita. Kun karmi upotetaan villan sisään pitää ainakin apukarmin yläreuna kallistaa ja kermittää. Jos näin ei tehdä, karmi kostuu, koska ohutrappauksen takana oleva villa ei pysy täysin kuivana. Apukarmi ja ikkunakarmi saavat kosteutta, joka voi aiheuttaa ikkunakarmiin maalivikaa sekä aiheuttaa lasiväliin huurtumista. Ohutrappausjärjestelmien tyyppileikkauksissa asiaa ei ole aina huomioitu.