Tutkijoiden suositusten mukaan rakennuksia on parannettava nykyisestä kestävän kehityksen mukaiseksi. Lämmön ja laitteiden sähkönkulutus on minimoitava kaikissa rakennuksissa ja vaativalle asiakkaalle on tuotettava kovia faktoja ja markkinointiväitteitä kestävän kehityksen valintojen pohjaksi.
”Tutkimusteemojen joukosta nousivat esille erityisesti tekniikat, joiden avulla voidaan rakentaa nolla- ja plusenergiataloja kilpailukykyiseen hintaan. Tällaiset talot tuottavat energian tarvetta vastaavan määrän energiaa itse eli rakennukset ostavat ja myyvät energiaa. Lisäksi meidän on kehitettävä menetelmiä kokonaisoptimoituun elinkaaritoimivuuteen, mikä sisältää käyttäjien tarpeiden mukaiset sisäolot, muuntojoustavuuden, käytettävyyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden”, VTT:n johtava tutkija Pekka Huovila kertoo.
”Tarvitaan toimivia ratkaisuja jo rakennetun ympäristön korjauksiin ja ylläpitoon. Kaiken korjaamisen pitää olla parempaa kuin entinen. Myös kestävän rakentamisen prosessit pitää tarkastella läpikotaisin niin työn kuvauksien, tehtävien kuin työkalujenkin osalta.”
Huovilan mukaan passiiviratkaisujen arvo pitää tunnistaa. Hyvällä suunnittelulla vähennetään sähköä kuluttavien erillislaitteiden tarvetta, jolloin voidaan hyödyntää esimerkiksi maaviilennystä tai maalämmitystä, varjostusta ja rakennuksen suuntausta.
On myös päästävä primäärienergiasta kokonaisvaltaiseen, tieteellisiin menetelmiin perustuvaan ympäristövaikutusten, elinkaarikustannusten ja elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen arviointiin.
”Kotimaisten toimijoiden kiinnostus ympäristöluokitusten tai ympäristöselosteiden laadintaan on ollut käytännön tasolla hyvin laimeaa ja oikeastaan vain sisäilmaluokitus on otettu laajamittaisesti käyttöön. Toisaalta esimerkiksi kiinnostus passiivitalojen toteutukseen on kasvanut voimakkaasti lyhyen ajan sisällä”, Huovila toteaa.
Teknillisen korkeakoulun tutkijoiden mukaan esimerkiksi lämpöpumppujen tekniikka on jo valmista ja niiden käyttöä pitäisi suosia päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Myös rakennuksen massaa hyödyntävät matalaexergiajärjestelmät ovat valmiita tekniikoita rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
”Biopolttoaineiden laajamittainen käyttö haja-asutusalueiden energiahuollossa on edellytys uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle. Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on samanaikaisesti vähennettävä energian käyttöä ja lisättävä uusiutuvien energioiden käyttöä. Erityisesti modernin talotekniikan avulla on saavutettavissa kustannustehokkaita ratkaisuja”, Teknillisen korkeakoulun professori Olli Seppänen kertoo.
Ylipäätään tarvitaan energiatehokkuuden osaamisen määrätietoista kehittämistä. Suomessa tunnetaan huonosti mihin energia käytetään ja mitkä ovat kustannustehokkaimmat säästötoimenpiteet. Myös laskentamenetelmiä pitää kehittää erityisesti rakentamismääräyksiä ja suunnittelua varten, jotta rakennusten hiilidioksidipäästöt saataisiin kuriin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomi on jäänyt pahasti jälkeen energiatehokkuuden vaatimuksissa”