Hajarakentaminen rasittaa kuntien taloutta

Tuoreen Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -selvityksen mukaan uudisrakentamisen säätelyllä on suuri taloudellinen merkitys kunnalle. Mitä lähemmäs taajamaa rakennetaan, sitä edullisempaa se on kunnalle. Kalleimmaksi tulee antaa hajarakentamisen kasvaa taajaman ulkopuolelle ilman ohjausta. Hajarakentaminen aiheuttaa kunnalle lähes 4 000 euron nettokustannukset asukasta kohti pitkällä aikavälillä. Tarkastelun kustannukset muodostuvat rakennusvaiheen kustannuksista sekä asuinalueiden toiminnasta 30 vuoden aikana kunnalle aiheutuvista kustannuksista.

Kustannukset näkyvät kunnan kukkarolla vasta pitkän ajan päästä, mutta hyvin pitkäaikaisina. Kun haja-asutusalue vuosien saatossa kasvaa, siellä tarvitaan kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja. Kun asutus on jo päässyt hajautumaan, keinot kustannusten hallintaan ovat vähissä. Yhdyskuntarakenteen perusratkaisut säilyvät jopa vuosisatoja.

Selvityksessä käsitellään kolmea erilaista aluetyyppiä: taajamaa täydentävää aluetta, taajamasta irrallaan olevaa aluetta ja taajaman ulkopuolista hajarakentamista. Keskeistä kunnan taloudelle on juuri se, millä tavalla uudet asuinalueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.

Hajarakentaminen aiheuttaa selvityksen mukaan kunnalle 30 vuoden aikana vajaan 4 000 euron nettokustannukset asukasta kohti. Sen sijaan taajamaa täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on positiivinen, eli jokainen kuntalainen tuo kunnan kassaan 1 000-1 500 euroa. Ero hajarakentamisen ja täydentävän rakentamisen välillä voi siten olla jopa yli 5 000 euroa asukasta kohti. Noin 500 asukkaan alueen hajarakentamisen kuntataloudellinen nettovaikutus on siis 30 vuoden aikana yhteensä -2 miljoonaa euroa, kun taas täydentävän rakentamisen nettovaikutus on +1 miljoona euroa.

”Tämä selvitys osoittaa konkreettisesti, kuinka pitkäkestoisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteella on ja kuinka edesvastuutonta on hajarakentamisen salliminen. Selvityksen kautta varmistuu, että hajarakentaminen ei ole ongelmallista pelkästään ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, vaan myös kuntatalouden näkökulmasta. Uskallanpa väittää, että monessa tapauksessa samat ongelmat ulottuvat myös yksityistalouksiin asti”, sanoi asuntoministeri Jan Vapaavuori tiedotustilaisuudessa.

Selvityksen pohjalla on Hyvinkäällä, Kuopiossa, Nurmijärvellä, Siilinjärvellä ja Vantaalla sijaitsevien 30 alueen tarkastelu. Kohteet olivat joko viime vuosien kuluessa valmistuneita tai rakenteilla olevia, 100-1 500 asukkaan alueita. Lisäksi käytettiin vertailevia tietoja kymmenistä eri suunnittelu- ja/tai kaavoitusvaiheen alueista.

Selvityksen tekoa tuki ohjausryhmä, jossa oli edustajia ympäristöministeriöstä, Suomen Kuntaliitosta, Nurmijärven kunnasta, Vantaan kaupungista, Hyvinkään kaupungista, Siilinjärven kunnasta sekä Kuopion kaupungista. Selvityksen teki FM Kimmo Koski FCG Planeko Oy:stä.