Sijainti Vuosaaressa on erinomainen, sillä paahtimon raakakahvi tulee Suomeen laivakuljetuksina. Vuosaaren satama aukeaa naapurissa samoihin aikoihin, kun paahtimo otetaan käyttöön.
”Laitepuolen onnistuneet teräsostot tasapainottivat vaikean suhdannetilanteen aiheuttamaa rakennuskustannusten nousua niin, että hanke on pysynyt budjetissaan”, paahtimoprojektin johtaja Minna Forsström Pauligilta sanoo. Hän ei huolissaan myöskään aikataulusta, vaikka työt ovat tällä hetkellä joillakin rakentamisen osa-alueilla viikon myöhässä.
”Aikataulu kiritään kiinni ennen tärkeimpien laiteasennuksien alkua vuoden vaihteessa.”
Talotekniikka tehdään sivu-urakoina
Forsström vastaa paahtimohankkeessa muun muassa riskien hallinnasta. Hän kertoo, että päällimmäinen riski on ollut kustannusten nousu. Budjetin ylitykset ja alitukset ovat olleet kuitenkin tasapainossa. Toinen suurempi riski oli teollisuus- ja toimistorakentamisen synkronointi, kun kaksi ihan erilaista maailmaa piti sovittaa yhteen.
”Olemme pitäneet tämän takia useita kokouksia. Mielestäni asioista on paras puhua naamasta naamaan. Mitä eksoottisempi hankinta on kyseessä, sitä aikaisemmin on aloitettava keskustelut”, hän kertoo.
Pauligin paahtimon toteutusmuoto on projektinjohtourakka. Huomattava määrä töistä tehdään sivu-urakoina, laiteasennusten lisäksi myös koko talotekniikka. Forsström perustelee ratkaisua sanomalla, että tämäntyyppinen laitos vaatii erikoissuunnittelua talotekniikassakin, onhan paahtimo esimerkiksi alipaineinen tila.
Myös palotekniikka on vaativaa. Forsström toteaa, että tulipalot kuuluvat kiinteästi paahtimobisnekseen. Talotekniikka suunniteltiin hänen mukaansa tietoisesti etupainotteisesti niin, että hankinnat pystyttiin tekemään ajoissa. Sivu-urakoiden suuri määrä johtuu tietenkin myös siitä, että Paulig on halunnut pitää ohjat tiukasti omissa käsissään.
Osaava tilaaja ei asettanut tavoitehintaa
Projektissa ei ole asetettu tavoitehintaa. Forsström ei usko, että asialla on suurta merkitystä. Paulig ei ole rakentajien vietävissä, sillä tilaajana se on hyvin syvällä mukana hankinnoissa.
Projektinjohtourakoitsijaksi valittiin Lemcon. Forsströmin mukaan hinnan lisäksi valintaan vaikuttivat yhtiön kokemus teollisuushankkeista ja mallintamisosaaminen. ”Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa oli teollisuusrakentamisen osaamista enemmänkin, mutta nyt osaajat ovat vähissä.” Lemconillakin tuoreimmat kokemukset ovat pääasiassa ulkomailta. Jotain kertoo sekin, että Lemcon valitsi työmaapäälliköksi Ilkka Kynnöksen, joka on tehnyt lähinnä ulkomaan hankkeita.
Koko hankkeen suunnittelu käynnistyi prosessimallista. Vasta sitten lähdettiin miettimään arkkitehtuuria ja rakenteita. Forsström valittaa, että eri suunnittelijoiden järjestelmät eivät sovi yhteen vieläkään, silti mallintamisen edut ovat olleet kiistämättömiä.
”Vain yhtä seinää ja yhtä kanavaa on jouduttu siirtämään, mikä on vähän, kun kyseessä on näin haastava hanke. Esimerkiksi törmäystarkastelujen merkitys on suuri, kun prosessitekniikkaa tulee näin paljon.”
Con-Ter-julkisivut henkivät paahtimon luonnetta
Pauligin paahtimo lienee Suomen kaikkien aikojen suurin Cor-Ten-teräksen käyttökohde. Sitä asennetaan paahtimon julkisivuihin peräti 14 000 neliötä. Julkisivumateriaalien valinnassa painoi ennen kaikkea Pauligin halu tehdä brändinsä näköinen toimisto- ja tuotantorakennus.
”Monissa suomalaisissa teollisuusrakennuksissa käytetty muovipintainen pelti ei olisi tullut kyseeseen”, Forsström perustelee.
Vuosaari on Lemconin isoin työmaa Suomessa
Lähes 350 000 kuution paahtimorakennus on tällä hetkellä Lemconin suurin projekti Suomessa, rakennuspäällikkö Tapani Sainio kertoo. Paahtimotyömaan urakka on osunut hankalaan suhdannetilanteeseen, mutta tämän vaikutusta on pyritty mahdollisuuksien mukaan lieventämään. Sainio kertoo, maanrakennusurakan kilpailuttaminen onnistui vielä hyvin, mutta paahtimo- ja varastohallien betonielementtirungon saatavuutta pelättiin tosissaan. Jotta edessä ei olisi ollut kuuden kuukauden toimitusaikaa, rungon tarjouksia pyydettiin reilusti ajoissa, eikä viivästymisriski toteutunutkaan.
Suhdannetilanteen nopea kääntyminen näkyy tälläkin työmaalla. Tästä kertoo muun muassa se, että työvoimavuokraajat ovat alkaneet soitella ja lähettää sähköpostia ahkerasti Sainiolle.
Tuotantotilojen Cor-Ten -julkisivuista ovat lähtöisin arkkitehtuurista vastaavan Mauri Tommilan ajatuksista. Kasettien materiaali tuotiin Ruotsista. Näin saatiin Ruukille kilpailua ja hintaa vähän halvemmaksi, Sainio perustelee. Työmaan kannalta Cor-Ten vaatii enemmän tarkkuutta kuin tavallinen teräslevy, sillä detaljit ovat erilaiset. Kasetit eivät saa koskettaa toisiaan ja valumavesien ohjauksen pitää kiinnittää huomiota, etteivät sokkeli ja piha värjäydy ruosteesta ruskeiksi.
Lattia on tällaisessa hankkeessa lähestulkoon tärkein rakenne. Lemconin miehet saivat läpi työtä helpottaneen muutoksen, jossa raudoitettu lattia vaihdettiin teräskuitubetoniseksi. Sekä Sainio että Annala sanovat ratkaisua onnistuneeksi. Syyskuun alussa alkanut akryylipinnoitus antaa lattioille lopullisen ilmeen.
Lue lisää projektista tämän viikon Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pauligin suurpaahtimo nousee Vuosaareen”