Silti veron kokonaisvaikutus on jäänyt hyvin pieneksi, sillä vain osa kunnista on ottanut sen käyttöön. Esimerkiksi vuonna 2005 rakentamattoman tontin lisäveron ansiosta aloitettiin arviolta vajaan 400 omakotitalon rakentaminen. Kaikkiaan samana vuonna aloitettiin 15000 omakotitalon rakentaminen.
Rakentamattoman tontin kiinteistöveron toimivuus on kytköksissä kunnan maapolitiikkaan. Vaikutus jää pieneksi, mikäli kunnassa on vain vähän rakentamattomia kaavoitettuja tontteja, joihin vero purisi. Kuntien kannusteet asuinalueiden kaavoittamiseen ovat avainasemassa, jos halutaan lisätä asuntorakentamista.
Kuntien verotulojen tasaus heikentää kuntien kannusteita. OECD ja niin sanottu Tarastin ryhmä ovat ehdottaneet kiinteistöverojen poistamista kuntien laskennallisten verotulojen tasausjärjestelmästä. Lyytikäinen pitää ehdotusta järkevänä, sillä kunnille aiheutuu kustannuksia infrastruktuurin ja palvelujen järjestämisestä uusille asuinalueille. Hänen mukaansa kiinteistöverojen poistaminen tasausjärjestelmästä vahvistaisi kannusteita kaavoittaa asuintaloja sijainniltaan hyviin paikkoihin. Tämä helpottaisi ajan myötä asuntopulaa.
Lyytikäisen mukaan samalla voitaisiin harkita maapohjan kiinteistöveron eriyttämistä yleisestä kiinteistöverosta. Kiinteistöveroja voisi korottaa maltillisesti painottuen maan veroihin.
”Maapohjan vero on hyvä vero, koska sillä ei ole haitallisia käyttäytymisvaikutuksia eivätkä tontit karkaa ulkomaille”, toteaa Lyytikäinen.
Tutkimuksen mukaan asuintonttien kiinteistöverojen yleinen taso ei vaikuta maanomistajan käyttäytymiseen, sillä tontin verotusarvo ei riipu rakentamispäätöksestä. Vain rakentamattoman ja rakennetun asuintontin veroasteiden erolla on merkitystä.
Suomen kiinteistöverotus on kansainvälisessä vertailussa kevyttä. Kiinteistöverokertymä on Suomessa alle 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Ranskassa kiinteistöveroja kerätään yli 2 prosenttia ja Isossa-Britanniassa yli 3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Lyytikäisen väitöskirja on osa laajaa ”Asumisen talous” -hanketta, jossa tutkittiin verojen, tukien ja sääntelyn vaikutuksia asuntomarkkinoilla. Hanketta rahoitti Suomen Akatemia ja sen johtajana toimi professori Heikki A. Loikkanen Helsingin yliopistosta. Siihen osallistuivat Helsingin yliopisto, VATT, Helsingin kaupungin tietokeskus ja Joensuun yliopisto.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Väitöstutkimus: Kunnat voivat vaikuttaa rakentamiseen kiinteistöverolla”