Rahoituskulut rasittivat Lemminkäisen tulosta 2008

Lemminkäinen-konserni 10-12 2008/10-12 2007

• Liikevaihto milj. euroa 742,5/638,5
• Liikevoitto % 5,1/3,7
• Tulos ennen veroja milj. euroa 23,0/19,6

1-12 2008/1-12 2007

• Liikevaihto milj. euroa 2 481,8/2 174,1
• Liikevoitto % 5,0/5,8
• Tulos ennen veroja milj. euroa 91,0/111,2
• Omavaraisuusaste % 26,2/32,7  
• Tase milj. euroa 1 413,3/1 069,0
• Henkilöstö (keskimäärin) 9 776/9 201
• Tilauskanta milj. euroa 1 064,5/1 414,1

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäen mukaan yhtiön tuloskehitys oli joillakin liiketoiminta-alueella jopa odotettua parempi viime vuonna.  Erityisesti hän sanoo nostavansa hattua Tekmannille hyvästä tuloksesta. Infrapuolella puolestaan tilauskanta on jopa kasvanut. Rakennustuotepuolella porras- ja seinäelementtien kysyntä on romahtanut, mutta vastaavasti ympäristö- ja yleensäkin pihatuotteiden kysynnän hän odottaa pysyvän hyvänä. Venäjän asuntotuotantoon Lemminäinen lähti myöhään ja kokeiluluontoisesti ja jalansija saatiin lopulta vasta tytäryhtiö Okan kautta, mutta jo heti ison kohteen puolivälissä jouduttiin liinoja vetämään kiinni.

Kohtamäki sanoo, että yhtiössä on ryhdytty toimenpiteisiin toiminnan sopeuttamiseksi vallitsevaan markkinatilanteeseen sopivaksi.

”Uusien asuntokohteiden aloituskynnys tulee olemaan korkea vuonna 2009. Yt-menettelyjä on käynnistetty paikallisesti ja toimialoittain. Nopean reagoimisen muuttuneeseen kysyntään mahdollistavat myös toiminnan kausiluonteisuudesta johtuvat tavanomaiset sopeutuskeinot. Investoinnit ovat erityistarkkailussa”, Kohtamäki listaa sopeutustoimenpiteitä.

Tosin kuin Skanska, NCC ja SRV, Lemminkäinen ei tehnyt asunnoista ja tonteista alaskirjauksia. Siinä se noudatti samaa linjaa kuin YIT. Lemminkäinen Talon toimitusjohtaja Juha Nurmi perustelee tätä muun muassa sillä, että pääosa konsernin  myymättömistä valmiista asunnoista on maakunnissa, jossa myös tonttien hinnat ja asuntojen kateodotukset ovat olleet pääkaupunkiseutua maltillisemmat. Katteet eivät myöskään ole pudonneet miinukselle. Nurmi ei odota, että asuntojen hinnat enää laskisivat merkittävästi. Kauppa on jopa piristynyt alkuvuonna, kun korot ovat laskeneet ja kuluttajien asenteet ovat rauhoittuneet viime syksyn kriisitunnelman jälkeen. Kauppa käy noin 20-30 asunnon kuukausitahtia.

Lemminkäisen rahoituskulut enemmän kuin tuplaantuivat viime vuonna. Rahoituskulut olivat viime vuonna 50,7 miljoonaa euroa, kun ne olivat vuotta aiemmin 22,2 miljoonaa euroa. Kohonneita nettorahoituskuluja lisäsivät korollisen nettovelan kasvusta aiheutuneet korkokulut sekä valuuttakurssitappiot.

Lemminkäisen mukaan loppuvuoden taloudellisen kehityksen arvioiminen on poikkeuksellisen haasteellista. Olemassa olevan tilauskannan ja epävarman markkinatilanteen perusteella yhtiö arvioi, että vuoden 2009 liikevaihto ja tulos ennen veroja jäävät selvästi vuoden 2008 tasosta.   Kohtamäkin perustelee tätä näkemystä muun muassa nykyisen tilauskannan ja kiristyvän hintakilpailun kautta.

Talonrakentaminen

Lemminkäinen aloitti kotimaassa yhteensä 504 uuden vapaarahoitteisen asunnon rakentamisen vuonna 2008, kun edellisvuonna aloitettiin 852 asuntoa. Kesän jälkeen yhtiö ei aloittanut enää yhtään uutta asuntokohdetta. Valmiiden myymättömien asuntojen osuus kasvoi paikoin tuntuvasti. Lemminkäisellä oli vuoden päättyessä 496 valmista myymätöntä asuntoa, kun vuotta aiemmin niitä oli 283. Yhtiö arvioi tällä hetkellä myyvänsä 20-30 asuntoa kuukaudessa. Koko vuonna 2008 Lemminkäinen myi 634 vapaarahoitteista asuntoa, kun vuonna 2007 niitä myytiin 883.

Lemminkäisen Suomessa omistamien tonttien tasearvo oli vuoden 2008 päättyessä 74,8 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin tonttien tasearvo oli 80,5 miljoonaa euroa.

Kiinteistöpuolella Lemminkäistä ehti jo säikäyttää ulkomaisten sijoittajien häipyminen ennalta jo sovituistakin kohteista, mutta loppuvuonna nekin saatiin myytyä suomalaisille sijoittajille.

Venäjällä asuntomyynti oli hyvällä tasolla alkuvuonna, mutta heikkeni voimakkaasti vuoden viimeisinä kuukausina. ”Käytännössä kauppa loppui”, Nurmi sanoo. Maan epävarman taloustilanteen ennakoidaan pitävän rakentamisen volyymin vähäisenä myös vuonna 2009.

Lemminkäinen aloitti vuonna 2008 Venäjällä yhteensä 479 vapaarahoitteisen asunnon rakentamisen. Aloitetuista asunnoista 264 keskeytettiin loppuvuonna voimakkaasti heikentyneen asuntomyynnin seurauksena. Vuonna 2007 yhtiö aloitti Venäjällä 91 vapaarahoitteisen asuntoa. Tilikauden 2008 lopussa yhtiöllä oli rakenteilla 306 asuntoa, kun vuotta aiemmin niitä oli 91. Myytyjen asuntojen määrä Venäjällä oli viime vuonna 103.  Venäjälle on sitoutunut rahaa vajaat 40 miljoonaa euroa.

Talouskriisi on hidastanut myös Lemminkäisen Kalugan teollisuuspuiston asiakkaiden löytymistä lähellä Moskovaa. Lemminäinen jatkaa siellä kuitenkin infratöiden tekoa, sillä esimerkiksi autoteollisuus on investoinut vilkkaasti lähituntumaan.

Infrarakentaminen

Kotimaassa Lemminkäisen päällystystoiminta jatkui vilkkaana koko vuoden ja työkausi kesti pitkälle syksyyn. Yhdyskuntarakentamisessa kilpailu uusista infrahankkeista jatkui kireänä ja alalla oli vapaata kapasiteettia. Lemminkäisen työkantaa pitivät yllä käynnissä olevat väylähankkeet. Pohjarakentamisessa stabilointiurakoita ja talojen perustusten vahvistustöitä oli runsaasti. Infrapuolella tilauskanta on jopa viime vuotta korkeampi.

Kohtamäki ei suostu kertomaan tarkemmin E18-tien tappioista ja keskeneräisistä neuvotteluista tilaajan kanssa. Hän odottaa, että infrapuolen kilpailutilanne kiristyy, koska jotkut talonrakentajat tai talonrakentamisen pohjatöitä tehneet yritykset lähtevät nyt myös inframarkkinoille.

Kiviaines- ja valmisbetonitoiminnan kysyntä jatkui vilkkaana vuonna 2008. Talonrakentamisen hiljentyminen kuitenkin vähentää kiviaines- ja valmisbetonitoiminnan kysynnän määrää tänä vuonna.

Infrarakentamisessa kansainvälisen toiminnan liikevaihto kasvoi, mutta tulos laski selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tulosta heikensi Baltian maiden huono markkinatilanne. Toiminnan volyymi pysyy lähitulevaisuudessa vähäisenä, vaikka EU-rahoitteinen tieverkoston kehittäminen alueella jatkuu.

Ruotsissa kalliorakentaminen jatkui vilkkaana. Norjassa ja Tanskassa päällystystoiminnan volyymi pysyi edellisvuoden tasolla, mutta kannattavuutta rasittivat kohonneet panoskustannukset. Ruotsissa ja Norjassa infrarakentamisen näkymät ovat hyvät ja kysyntää lisäävät maiden hallitusten infrarakentamiseen suunnatut elvytystoimet. Sen sijaan Tanskassa kuntatalouden ahdinko saattaa heikentää päällystystöiden kysyntää jonkin verran.

Lemminkäinen arvioi, että Suomen hallituksen elvytystoimien myötä käynnistyvät suuret infrahankkeet pitävät markkinatilanteen suotuisana myös lähivuosina. Muissa Pohjoismaissa infrarakentamisen markkinatilanne on Suomen kaltainen, mutta Baltian maissa se pysyy heikkona. Kohtamäki kuvaa Baltian ongelmia vertaamalla niitä Suomen 1990-luvun lamaan, jonka päälle pannaan vielä nykyinen finanssikriisi.

Talotekniikka

Alkuvuoden vilkas liike- ja toimitilarakentaminen piti talotekniikan palveluiden kysynnän hyvänä. Loppuvuotta kohden kasvu kuitenkin taittui ja taloteknisten hankkeiden koko ja määrä pienenivät. Alueelliset erot ovat suuria, ja etenkin pääkaupunkiseudun markkinatilanne on selvästi hiljentynyt. Toimialan tilauskanta oli tilikauden lopussa noin kymmenyksen edellisvuotta pienempi.    

            
Uudistalonrakentamisen suhdanteista riippumattoman taloteknisen huollon ja kunnossapidon palveluiden kysyntä jatkui vilkkaana vuonna 2008. Näihin palveluihin erikoistuneen Tekmanni Service Oy:n toiminta kehittyi myönteisesti, ja näkymät ovat hyvät myös lähitulevaisuudessa.

Talotekniikan teollisuuspalveluiden kysyntä jatkui vakaana teollisuusyritysten investoidessa voiman ja lämmön tuotantoon.  

Uudistalonrakentamisen hiipuminen vähentää taloteknisten palveluiden kysyntää vuonna 2009. Asuintalojen putkisaneerausten odotetaan lisääntyvän Suomen hallituksen elvytystoimissa luvatun korjausavustuksen turvin. Taloteknisen huollon, kunnossapidon ja korjaustoiminnan kysynnän odotetaan pysyvän hyvänä. Näiden toimintojen osuus Lemminkäisen talotekniikka-toimialan liikevaihdosta on jo yli puolet.