Sortuman tapahtuessa työntekijä tiivisti kaivannon pohjalle laitettua mursketta maantiivistäjällä, jonka toiminta perustuu tärinään. Kaivannon seinämät olivat lähes pystysuorat. Oikeuden mukaan monttua ei ollut tuettu lainkaan ja luiskaus oli riittämätön.
Työturvallisuusmääräysten mukaan kaivutyötä ei saa aloittaa, ellei kaivannon tuentaa tai muuta suojaustoimenpidettä koskevaa suunnitelmaa ole laatinut siihen pätevä henkilö. Hämeen työsuojelupiirin tutkiessa tapaturmaa ilmeni, ettei mitään kirjallista suunnitelmaa kaivutyöstä ollut olemassa. Työnjohtaja oli aamulla käynyt kaivupaikalla ja arvioinut, ettei kaivantoa ollut tarvinnut luiskata.
Käräjäoikeus katsoi olevan riidatonta, ettei kaivutyöstä ollut olemassa mitään suunnitelmaa, joka olisi voitu panna täytäntöön, seurata ja pitää ajan tasalla. Se, että käytännössä suunnitelmaa laaditaan työn edistyessä ei vapauttanut velvollisuudesta huolehtia, että asianmukainen suunnitelma on tehty ennen kaivutyön aloittamista.
Oikeus tuomitsi työmaan vastaavan työnjohtajan 30 päiväsakon, työpäällikön 30 päiväsakon ja maansiirtoliikkeen työnjohtajan 50 päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Pääurakoitsijana toiminut yhtiö sai 3 000 euron ja maanrakennusfirma 5 000 euron yhteisösakot työturvallisuusrikoksesta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaivannon sortuminen johti sakkoihin Riihimäellä”