Kaksi viidestä vastaajasta katsoo yhä, että korjausrakentamisen määrä tulee lisääntymään viimevuotisesta. Materiaalien ja työn hinta sekä korjaustuen saatavuus edistävät korjaustöiden käynnistymistä, joskin kevättä vähemmän. Lainarahan saatavuus edistää nyt korjaustoimintaa kevättäkin enemmän. Osakkaiden maksukyky ja päätöksenteko ovat yhä ongelmia, mutta ei samassa määrin kuin keväällä.
Taloyhtiöissä akuuteimpia korjaustarpeita ovat putkistot, julkisivut, ikkunat ja ulko-ovet sekä vesikatot. Taloyhtiön kuntoa on selvitetty yhä useammin kuntoarvioin ja kuntotodistuksin. Hankkeita on kevättä vähemmän suunnittelu- ja tarjousvaiheessa, mutta enemmän rakentamisvaiheessa. Hankkeissa käytetään enenevässä määrin ulkopuolista valvojaa, jota pidetään isännöitsijää ja projektipäällikköäkin sopivampana edustamaan taloyhtiötä korjaushankkeissa.
Isännöitsijöiden mukaan urakkatarjousten yksikköhinnat ovat nousseet tai pysyneet ennallaan viime keväästä. Vain yksi kahdeksasta katsoo hintatason laskeneen. Isännöitsijät saavat tarjouksia vähemmän kuin keväällä. Vain yksi viidestä katsoo saavansa nyt enemmän tarjouksia kuin keväällä.
Lainojen pituus lyhentynyt
Korjaushankkeiden pääasiallinen rahoitusmuoto on edelleen pankkilaina. Enintään 10 vuoden lainojen määrä on lisääntynyt, jopa kaksi kolmesta on sellaisia ja vain viisi prosenttia yli 20 vuoden lainoja. Muita pääasiallisia rahoitusmuotoja ovat osakassuoritukset ja ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin kerätyt varat.
Toissijaisista rahoitusmuodoista käytetyimpiä ovat 10 prosentin suhdanneluonteinen korjausavustus sekä korjaus- ja energia-avustukset. Kaksi kolmesta taloyhtiöstä oli hakenut tai tulee hakemaan 10 prosentin suhdanneluonteista korjausavustusta. Neljä viidestä katsoo, että korjaushanke olisi toteutunut tai tulee toteutumaan ilman avustustakin.
Putkistokorjauskustannukset vaihtelevat suuresti eri puolilla maata
Putkistokorjausten kokonaiskustannukset alenivat koko maassa kolmisen prosenttia viime keväästä. Pääkaupunkiseudulla laskua oli lähes seitsemän prosenttia, mutta muualla maassa kustannukset nousivat pari prosenttia. Silti pääkaupunkiseudun noin 430 euron keskikustannukset asuinneliötä kohti ovat yhä 35 prosenttia muun maan 320 euron neliöhintaa korkeammat.
Putkistokorjauskustannusten laskua selittää osin se, että niin sanotut uudet menetelmät ovat lisänneet suosiotaan pääkaupunkiseudulla. Varsin usein pinnoitus- tai sujutuskorjauksissa ei korjata kylpyhuoneiden vedeneristyksiä. Tämä alentaa kokonaiskorjauskustannuksia. Niinpä alle 200 euroa neliöltä maksavien edullisten putkistoremonttien osuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla, mutta ei muualla. Vastaavasti kalliiden yli 600 euroa neliöltä maksavien putkistokorjausten osuus on supistunut pääkaupunkiseudulla, mutta lisääntynyt muualla. Vedeneristysten uusiminen on yleistynyt muualla Suomessa ja vähentynyt pääkaupunkiseudulla. Silti vedeneristyksen uusiminen sisältyy pääkaupunkiseudulla muuta maata useammin putkistokorjauskustannuksiin.
Barometrikyselyyn vastasi lokakuun alussa lähes 900 taloyhtiön hallituksen jäsentä ja liki 300 isännöitsijää.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Suunnittelu- ja urakointikapasiteetin vähyys hidastaa taloyhtiöiden korjaustöitä”
Hintakysely ei todista mitään muuta kuin että huonosti valmisteltuja hankkeita on lähtenyt liikkeelle.
”Materiaalien ja työn hinta sekä korjaustuen saatavuus edistävät korjaustöiden käynnistymistä, joskin kevättä vähemmän”
Työn hinta? Älä unta nää, että duunari lähtis palkastaan tinkimään… Kokemukseni mukaan joka vuosi palkkoja on tarkistettu ylöspäin ja myös sosiaalikulut ovat nousseet vuodesta toiseen.