Uudet energiamääräykset olisivat nostaneet esimerkiksi betonisandwich-elementtien eristepaksuuksia 16 sentistä 24 senttiin. Toistaiseksi tällaisia elementtejä ei ole juurikaan tehty. Parman toimitusjohtaja Jarmo Murtonen arvioi, että 90 prosenttia tämän talven ja kevään elementeistä tehdään vanhojen määräysten mukaisina. ”Kustannussyyt painoivat sen verran, että asuntorakentajilla ei ollut haluja etunojan ottoon energiamääräyksissä vaan suunnitelmia tehtiin vuoden loppuun saakka vanhoilla määräyksillä.”
YIT ilmoitti jo keväällä 2008 siirtyvänsä uusien asuntojen suunnittelussa vuoden 2010 vaatimustasoon. Käytännössä tämä koski vain viime vuoden suunnitelmia, joita oli vielä poikkeuksellisen vähän. ”Vuonna 2008 keskeytettyjen, mutta nyt käynnistyvien kohteiden suunnitelmia ei ole päivitetty”, sanoo johtaja Hannu Isoviita YIT:stä.
Koska luvat ovat voimassa jopa viisi vuotta, vielä 2012 tapahtuvien uusien kiristysten jälkeenkin rakenteilla voi olla vuoden 2009 määräystason asuntoja elleivät ostajat ala vaatia muuta. Isoviidan mukaan toistaiseksi energiatalous ei ole ollut mikään myyntivaltti, jota kysyttäisiin.
Lue lisää Rakennuslehdestä numero 2, joka ilmestyi 21. tammikuuta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa
12 vastausta artikkeliin “Vuoden 2010 asuntotuotanto tehdään vanhoilla energiamääräyksillä”
Talonrakentaja miettii varmasti, minkä lisähyödyn omistaja saa lisäeristämisestä. Olisikohan niin, että eristämisen lisäinvestoinnin takaisinmaksuaika ylittää kohtuullisen takaisinmaksuajan. Kymmenen vuotta taitaa ylittyä lähes kaikissa tilanteissa, eikä markkina suostu maksamaan lisäkustannusta.
Erityiseen ongelma tulee vastaan toimitiloissa.
Valitettavasti normaalia paremmin eristävä asunto ei kiinnosta asunnonostajaakaan. Ympäristöministeriön kannattaisi siksi ennen uusia kiristyksiä pitää tuumaustauko ja miettiä, mistä määräysten kiristyksistä on todellista hyötyä kuluttajalle, mitkä meidän on tehtävä täyttääksemme EU:n energiadirektiivivaatimukset (so. ei enempää, mutta ei vähempääkään kuin muut meihin verrattavat maat) ja mitkä ovat taas pelkästään ympäristö- tai muuta politikointia ilman mitään hyötyä sen paremmin kuluttajalle, Suomelle kuin maapallon ilmastollekaan.
Se kannattaa muistaa, että ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteena ei ole energian säästö vaan kasvihuonekaasujen minimointi. Tämä ero tuntuu unohtuvan erityisesti niiltä, jota vastustavat puhtaiden energiamuotojen (ydinvoiman ja vesivoiman) rakentamista, joilla teollisuus ja teolliset työpaikat pysyvät Suomessa.
Se joka haaveilee teollisuudesta vapaasta Suomesta, voisi kokeilla monopolin pelaamista sellaisella säännöllä, että kierroksen jälkeen kassaan ei kilahtaisi killinkiäkään. Sellainen on yhteiskunta, jossa teollisuus ei tuota ylijäämää kansantalouteen vaan jossa kansalaiset palvelevat toinen toisiaan. Sellainen peli ei jatku kovin pitkään. Sellaisessa yhteiskunnassa ei synny myöskään sitä lisäarvoa, mitä tarvitaan auriko- tai tuulienergian tapaisten kauniiden turhakkeiden tukemiseen. Sellaisella yhteiskunnalle ei ole varaa myöskään nykyisen tasoiseen hyvinvointiin ja jatkuvasti kasvavan eläkeläis- ja maahanmuuttajajoukon elättämiseen.
MIETTI KÄÄPÄ TÄTÄ ULKONÄÖN VUOKSI!
Uusilla eristepaksuuksillakaan tai varsinkaan ei seinän sisäpinnan ja ulkopinnan ole pakko olla saman suuntaisia, ei edes tuuletusraon pintojen keskenään.
Kyllä se Pena niin on, että on vähän vanhakantainen tuo sinun ajatusmallisi. Pieni kierros maailmalla avoimin silmin voisi avartaa vähän näkemyksiä. Käväise vaikka kommunistisessa idässä tai kapitalismin kehdossa lännessä niin molemmista löytyy tuo tuottava teollisuus ja molemmissa on valtavat saasteet. Täällä keskivaiheella se jo on jotenkin hallinnassa, mutta ei sitä lämmitysenergiaa aivan saasteitta tehdä ja aina kun rakennetaan uusia energian tuotantolaitoksia niin aina kuormitetaan myös luontoa ja muuta ympäristöä. Kyllä meidän kaikkien olisi jo pikkuhiljaa herättävä ajattelemaan vähän omaa nokkaa pidemmälle ja ainakin yritettävä katsoa vähän tulevaisuuteen. Ihminen hukkuu kohta omaan mahdottomuuteen mikä olisi sikäli oikein ihmiselle joka järjestelmällisesti tuhoaa ympäristöään pelkästään oman ahneuden vuoksi. Erittäin hyviä ratkaisuja nuo uudet energiamääräykset, nyt ollaan pikkuhiljaa menemässä oikeaan suuntaan. EU ja Suomen valtiovalta vosivat laittaa pienen porkkanan lämpimiä taloja rakentaville yrityksille ja yksityishehenkilöille esim. veronkevennys tms. joka innostaisi rakentamaan lämpimiä taloja.
Olet oikeassa. Rakentaminen kuormittaa aina ympäristöä. Siksi pitääkin katsoa tarkkaan mitä rakennetaan. Rakentamattomuus ei ole energiantuotannossa vaihtoehto. Rakennammeko ydinvoimalaitoksen, joka vaati tilaa pienen teollisuuslaitoksen verran vaiko 10 000 tuulivoimalaa saaristoamme kaunistamaan? Edellisellä saamme kasvihuonepäästöntä energiaa teollisuudellemme, mutta jälkimmäinen vaatii sekä investointeihin että käyttöön massiiviset valtion tuet, joilla voisi tehdä paljon parempiakin ympäristötekoja. Sama koskee vesivoimalaa. Sen tieltä on hakattava puita ja jonkun suon tillalle syntyy järvi, mutta energia on sitten saasteetonta, mitä ei voi sanoa näistä pelletti- ja turvevoimaloista, jotka yhtälailla vaativat hakkuita ja soiden tuhoamisia. Eli kyse on siitä, että valitsemme huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon emmekä haaskaa luontoa tarpeettomasti. Sama koskee rakennusten energiansäästöä. Kaikki ne säästöt kannattaa tehdä, joissa takaisinmaksuaika on kohtuullinen eli maksimissaan 10-15 vuotta. Sen sijaan on taas rahan ja luonnovarojen tuhlausta sijoittaa sellaisiin ratkaisuihin ja teknisiin laitteisiin, joissa takaisinmaksuaika on esimerkiksi 40 vuotta. Sinä aikana tekniikkakin on mennyt jo huimasti eteenpäin.
Kyllähän näissä määräyksissä on puhtaasti politiikka takana: Kokoomuksen johto pitää hallituksessa yhtä viherkahjoa ministeriä, jotta saadaan nuorta vihreisiin ja demareihin suuntautuvaa vaalikarjaa omaan leiriin. Kuten ”hot” sen sanoi, omistajan kannalta määräyksissä ei ole järkeä.
Viimeksi sama keplottelu tapahtui kun ilmanvaihtomääräykset kiristyivät vuonna 2003. Määräykset johtivat huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon ja puhtaaseen, suodatettuun sisäilmaan.
Mutta lupia haettiin varastoon ja sen seurauksena tässä maassa on jopa 2006 valmistuneita taloja, joiden asukkaat saavat edelleen hengitellä haitallisia pienhiukkasia terveytensä kustannuksella.
Rakennusalalla kosiskellaan asiakasta hinnalla, koska se kannattaa. Jos energiatehokkuuden parantamisella ei saada vastikkeita yhtään alas, muutos ei tapahtu ihmisten vapaasta tahdosta. Pakottaminen onnistuu siihenhän ympäristöministeriö on tottunut.
Energiatodistus on ollut hyvä uudistus. Nyt uuden rakennuksen yhtiövastikearvion taustalla on jotain muutakin faktaa kuin tilastot.
Vastikkeen suuruuteen kiinnitetään huomiota! Ihmiset ymmärtävät euroja, kilowattitunteja ja U-arvoja ei.
Nyt pitäisi löytyä hyviä pylynimurikauppiaita myymään energiapihejä taloja.
Risto esittää hyviä kysymyksiä ja olemme jo yrittäneet hakea niihin vastauksiakin. Sain keskiviikkona Oulun ranenusvaltontaviraston päälliköltä Tapani Mäkikyröltä perusteellisen analyysin heidän asuntokohteidensa luvista. Sen mukaan jo viime vuonna oululaisrakentajat alittivat vuoden 2010:n määräystason. Erityisestä tässä kunnostautuivat pientalorakentajat. Oulun Rajavillen toimitusjohtaja Ilkka Kangas puolestaan kertoi, että toisin kuin etelässä heillä rakentajat – silloin kun käyttävät betonisandich-elementteja – tilaavat jo pääosin uusilla määräyksillä. Etelässä sen sijaan 90 prosenttia tilauksista tehdää vielä vanhoilla määräyksillä, kuten Parman toimitusjohtaja Hannu Martikainen kertoi jutussani. Eli hyvä Oulu!
Olen pyytänyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraton päälliköltä Lauri Jääskeläiseltä vastaavanlaista vertailua Helsingistä. Ymmärrän, että kaupunkien kokoero on sen verran suuri, että Helsingin osalta tuo tietojen keruu voi kestää. Juttu tästä tulee ensi viikon lehdessä sikäli mikäli saamme kaikki tiedot siihen mennesä. Jo nyt toki lupatilastoista näkyy, että piikkiä on nimenomaan asuntorakennusluvissa, mutta se varmistuu viimeistään silloin, kun saamme joulukuun lupatilastot.
Siinä Risto on ymmärtänyt minut väärin, kun sanoo, että olisin siitä mieltä, että asuntorakennuslupia olisi haettu vuosiksi eteenpäin. Minulla ei ole tätä käsitystä eikä asiasta edes tietoja. Ihmettelen jopa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Pettilän kommenttia, että kaupunki aikoo estää, ettei lupia jatkettaisi yli kolmen vuoden. Siihen kaupungilla ei taida olla keinoja. Väärinkäsitys perustuu ilmeisesti Mikko Kortelaisen juttuun, jossa hän kysyi rakennusvalvonnalta kuinka pitkään luvat ovat voimassa. Ministeri Jan Vapaavuori kommentoi tätä Hesarissa olettamalla, että lupa olisi haettu jopa vuosiksi varastoon. Itse pidän tätä oletusta liioitteluna ja vahvasti teoreettisena. Rakentajat varmaan käynnistävät kohteet heti, kun se markkinatilanteen suhteen on järkevää. Jos asuntokysyntä jatkuu hyvänä, niin aika piankin.
Mielenkiintoista on myös Tarmo Pipatin esiin nostama keskustelu siitä, kuka on rakennuttaja ja kuka rakentaja. Pipatin mielestä nämä käsitteet ovat menneet lehdistössä sekaisin. Mutta itse asiassa tämä käsite on hämärtynyt ihan oikeastikin nyt, kun rakennusliikkeet ovat myyneet omia valmiiksi suunniteltuja perustajaurakointikohteitaan kiinteistösijoittajile esimerkiksi välimallin tuotantoon. Kyse on niiden kohdalla ollut enemmän kaupanteosta kuin varsinaisesta rakennuttamisesta.Toimitilojen kehittämisessä sama tilanne on ollut jo pitkään.
Välimallin tuotannon osalta kummallista on, että Ara on esittänyt tukensa ehdoksi, että ne tehdään vuoden 2010 määräyksillä. Silti Skanskan Juha Hetemäki kertoi, että valtaosa heiltä kysytyistä tarjouksista oli vanhoilla määräyksillä. Tuleeko nyt iso rumba, kun kohteita aletaan suunnittelemaan uusiksi?
Ara toki olisi voinut vaatia jo viime vuonna omasta tuotannostaankin, että se tehdään uusilla määräyksillä. Nyt Aran tiukka kustannusohjaus pakotti rakennuttajat puristamaan suunnitelmat Aran kustannusraamiin, mutta peraatteessa Aralla olisi mahdollisuus ottaa kustannusrajoja määrittäessään huomioon elinkaaritalotta parantavat seikat, mitä energiamääräykset kiistatta ovat.
Sama etunojan oton mahdollisuus koskee rakennusliikkeiden omaa tuotantoa. YIT ilmoitti jo 2008 tekevänsä uudet suunnitelmat vuoden 2010 määräystasoon eli se julistautui ensimmäisenä matalaenergiarakentajaksi. Niin se varmaan on tehnytkin. Vuonna 2008 keskeytyneitä hankkeita ei ole kuitenkaan suunniteltu kuitenkaan uusiksi, kun niitä on ryhdytty nyt rakentamaan. Tämä massa taitaa kokonaisuudessaankin vaikuttaa enemmän kuin joulukuun luparuuhka siihen, miksi tämän vuoden alun asuntotuotanto tehdään vielä pääosin vanhalla määräystasolla. Näin ainakin YIT:stä arvioitiin.
Mutta jatketaan Riston peräänkuuluttamaa tutkivaa journalismia. Olihan sitä jo toki tuossakin. Tehdessäni juttua betonielementtirakenteiden muutoksista vuoden 2010 alusta, hämmästykseni oli suuri, kun kuulin, että juuri mitään muutoksia ei itse asiassa tarvitsekaan vielä tehdä, koska tänä vuonna mennään vielä pitkälti vanhoilla määräyksillä. Se pakotti kysymään asiasta tarkemmin – mutta jatketaan kyselemistä.
Rakennuslehti 21.1.2010:
”…eikä viranomainen voi Jääskeläisen mukaan estää kohteen rakentamista vanhoilla energianormeilla. Normeilla kikkailu ei ole hyvää mainosta rakennusalalle, kun imago ei muutenkaan välttämättä ole paras mahdollinen.
…voi vanhoilla energianormeilla rakentaa Jääskeläisen mukaan kymmenenkin vuotta.”
Rakennuslehti 4.2.2010:
”Virastopäällikkö Lauri Jääskeläisen mukaan rakentajat eivät saa puhtaita papereita energia-asiassa, mutta kikkailusta hän ei enää syytä.
…ei voida sanoa olevan kikkailua.”
Älkää jättäkö tutkivaa journalismia kesken!
Hyvin esille kaivettu tuo juttu/21.1 rakennusluparuuhkasta sinänsä. Onnittelut siitä, Rakennuslehti!
Mutta nyt toivoisi teidän jatkavan asian selvittämistä.
Siksipä ihmettelen tässä vaiheessa eilen sivulla 2 ollutta Mölsän Sepon kolumnia, jossa todetaan valtavan lupahakemusten tähtäävän nimenomaan asuntokohteisiin ja useamman vuoden varastoon. Onko tästä tietoa? Vai luuloa?
Haluaisin (toivottavasti tekin toimituksessa) FAKTAA esimerkiksi seuraavasta:
– onko lupahakemuksissa kyse teollisuus-, toimisto-, kerrostalo- vai omakotirakentamisesta,
– ovatko kohteet uudisrakentamista, remonttikohteita tai energia-avustusprojekteja,
toisaalta:
– mikä on hakemusten suunnitelmien sisältö energiatehokkuusmielessä; vanhoilla vai uusilla määräyksillä?
ja edelleen selvitettävä asia:
– kun rakennuslupaa hakee rakennushankkeeseen ryhtyvä taho, siis rakennuttaja, minkä verran on rakennuttajien kohteita ja perustajaurakointikohteita?
Ja neljäs
– ovatko ATT:n kohteet vanhoilla energiamääräyksillä? Hannu Penttilä kun läksyttää HeSassa muita tahoja (=rakennusliikkeitä), vaikka malka on omassa …
Siinä teille journalistista askarta, jonka tulokset kiinnostavat.
Rakennusvalvonta ei taida asiaa tarkemmin tietää ainakaan oman ilmoituksensa/21.1 mukaan.
Jotta me kaikki tietäisimmen, onko HeSan sivuille alkuviikosta käyty, rakennusteollisuuteen kohdistettu syyttely ja Mölsän kolumni kohdallaan, on
OLEELLISTA tietää,
– minkälaisia ja kenen kohteita ovat rakennuslupaa hakeneet
– mikä on suunnitelmien sisältö
– onko niitä haettu varastoon jopa useiksi vuosiksi
Ei saa vetää toisten housuja alas!