Mielenkiintoista on, että valtionyhtiöt kisaavat keskenään hoitourakoista. Saksin mukaan yhtiö menetti kaksi kunnossapitoaluetta viideksi vuodeksi Destialle. Urakat koskivat Ylä-Savoa ja Satakunta-Jyväskylä-väliä. Yksi kunnossapitourakka tuo tyypillisesti 15-25 miljoonan euron liikevaihdon viidessä vuodessa. VR-Rata puolestaan voitti Destialta takaisin pohjoisen urakan. Suomessa kilpaillaan 12 kunnossapitourakasta.
Saksi kertoo radanrakennusmarkkinoiden supistuvan ensi vuonna. Ensimmäinen vuosipuolisko on hankala, sillä tämän vuoden hankkeet loppuvat ja uudet hankkeet painottuvat ensi syksyyn. Liikenneviraston budjetin radanrakentamisrahat ovat vähentyneet. Markkinat näyttävät hänen mukaansa paremmilta vuosina 2011-2013.
”Ensi kevät on haastava”, Saksi sanoo.
Saksin mukaan yt-neuvottelut eivät johdu siitä, että yhtiö olisi lisännyt alihankinnan käyttämistä. Työntekijöiden suhteen halutaan olla jatkossakin omavaraisia, sillä henkilöstöltä edellytetään erikoispätevyyksiä ja koneet ovat erikoisia. Rataverkon ja turvallisuuden vaatimusten takia oma väki on hänen mukaansa tehokkain tapa toimia.
”Voi toki olla, että tulevaisuudessa alihankinta lisääntyy, mutta tällä hetkellä sillä ei ole merkitystä näiden neuvottelujen kanssa.”
Töitä tarjolla muusta infrasta
Yt-neuvottelut eivät koske ulkomaan toimintoja. Saksin mukaan yhtiön suurin ulkomainen markkina-alue Ruotsi kärsii jopa työvoimapulasta, joten omalle väelle tarjotaan entistä enemmän kansainvälisiä projekteja.
VR-Radassa on vahvistettu strategia, jonka mukaan toimintoja laajennetaan pelkästä radanrakentamisesta muuhun sitä lähellä olevaan infrarakentamiseen. Yt-neuvottelujen yhteydessä käydäänkin keskusteluja henkilöstön siirtymisestä ”ratajätkistä” muihin kasvualueisiin tai ulkomaan toimintoihin. Menettelyistä on sovittava yhteisissä neuvotteluissa.
VR-Rata on kannattava yritys, ja se on tehnyt hyvää tulosta, joten olisivatko pienemmätkin yt-neuvottelut riittäneet? Saksin mukaan nyt varaudutaan tulevaisuuteen ja uuteen kilpailuympäristöön.
”VR-Rata on ollut kohtuukannattava yritys ja me pidetään siitä kiinni, että se on jatkossakin kannattava, terve yritys.”
Yt-neuvotteluissa käytössä olevat vaihtoehdot ovat henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen. Toimenpiteet toteutetaan pääasiassa vuoden 2011 aikana.
VR-konserniin kuuluva Oy VR-Rata Ab on erikoistunut radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluihin. Yhtiö tarjoaa insinöörirakentamisen palveluja myös rautatieympäristön ulkopuolella. VR-Radan asiakkaita ovat valtio, kunnat, satamat ja yritykset. Yhtiön liikevaihto on yli 300 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä keskimäärin 2 400.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Hävityt hoitourakat tuovat potkut sadoille VR-Radan työntekijöille”
Mitä järkeä on siinä, että kaksi valltionyhtiötä kilpailevat toisiaan hengiltä. Seurauksena on työttömyyttä, josta laskun maksaa sitten valtio. Ehkä Saksin ja Leinosen kannattaisi käydä lounaalla ja jutella hieman.
Enää ei ole suojatyöpaikkoja. Ei kilpailu työpaikkoja vähennä, työpaikat ovat Destiassa tai VR:llä. Kunnossapitotöitä ei ole rajattomasti.
Veronmaksajana olen kiitollinen tuostakin kilpailutilanteesta VR-Radan ja Destian välillä. Ja itseasiassa kannattaa olla kiitollinen kaikista kilpailutilanteista julkisissa hankkeissa, ettei vaan käy niiku siinä kuulusassa asfalttihommassa. On ikävää maksaa niitä veroja kiristyvään tahtiin vuodesta toiseen, jos ne ”ylimääräiset” katteet ko. hankkeissa vaan hyödyttäisivät rakennusliikkeiden omistajia.
On ikävjää maksaa niitä veroja
nii.i.destian ja vr omistaja on kai valtio,eli tavallaan sinäkin olet kai sitten omistaja?infran muut tekijät ovat sitten enempi ja vähempi muita kuin suomalaisten omistamia ja tietty työntekijätkin vievät osansa palkoistaan muihin maihin.
Voihan sitä tietysti joku ajatella niinkin,että parempi etteivät ihmiset ole töissä ja elävät tökäreillä,,,,
Eikös tällainen markkinoiden jakamisesta sopiminen olisi lain vastaista. Mieluummin valtio luopuisi omistuksistaan kokonaan ja jättäisi yksityiset yritykset kilpailemaan vapaasti markkinoilla.
Hyvä, että puheeksi tuli markkinoista sopiminen. Olisihan se sääli jos työttömyys vähenisi oikeasti ja kaikilla olisi kohtuullinen toimeentulo. Ainoa täys aasi tässä asiassa on suomalaiset jotka pystyvät perustelemaan itselleen laittoman teon ehdottomuuden kansakunnan hyvinvoinnin kustannuksella. Ei missään nimessä kannata ottaa mallia vaikka ruotsalaisista yritysjohtajista, jotka ovat maailman sivun sopineet hommien jakamisesta. Toisaalta, eihän mikään ole murskaavampaa kuin suomalainen kateus. Jos minä en pärjää niin varmasti pidän viimeiseen hengenvetoon huolen siitä, ettei kilpailijakaan pärjää.