Ensimmäiset kosteus- ja homevaurioalalle pätevöityneet keväällä 2012
Osana viisivuotista Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmaa alan hajanainen koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä yhtenäistetään ja uudistetaan. Itä-Suomen yliopiston vetämä laaja hanke toteutetaan valtionhallinnon, korkeakoulujen ja rakennusalan järjestöjen yhteistyönä. Nyt hankkeen aikataulu on täsmentynyt siten, että järjestelmä rakennetaan seuraavien kahden vuoden aikana ja ensimmäisten uudenmuotoisen pätevyyden omaavien arvioidaan valmistuvan keväällä 2012.
Osana viisivuotista Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmaa alan hajanainen koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä yhtenäistetään ja uudistetaan. Itä-Suomen yliopiston vetämä laaja hanke toteutetaan valtionhallinnon, korkeakoulujen ja rakennusalan järjestöjen yhteistyönä. Nyt hankkeen aikataulu on täsmentynyt siten, että järjestelmä rakennetaan seuraavien kahden vuoden aikana ja ensimmäisten uudenmuotoisen pätevyyden omaavien arvioidaan valmistuvan keväällä 2012.
”Tavoitteena on luoda keskeisten tahojen yhteistyönä selkeä, johdonmukainen koulutuspolku sekä pätevöitymisjärjestelmä, joka jatkossa sisältää myös sertifioitujen osaajien tietokannan. Näin palveluja tarvitsevien on tulevaisuudessa helppo löytää luotettava, ammattitaitoinen osaaja työtä tekemään. Tavoitteena on, että ensimmäiset uudenmuotoisen pätevyyden omaavat ammattilaiset valmistuvat keväällä 2012”, sanoo koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmän hankekokonaisuudesta vastaava filosofian tohtori, rakennusinsinööri Helmi Kokotti Itä-Suomen yliopistosta.
Uusi koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä rakennetaan seuraavien kahden vuoden aikana valtionhallinnon, korkeakoulujen ja rakennusalan järjestöjen yhteistyönä. Järjestelmän rakentamisen lähtökohtana on Kosteus- ja hometalkoiden toimintaohjelmaan sisältyvä valtioneuvoston päätös asiasta. Koulutus moduloidaan ja siinä voi hyödyntää aiemmin suoritettuja tutkintoja ja ammattikokemusta.
”Systemaattisen ja laadukkaan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmän rakentaminen kosteus- ja homevaurioalalle on välttämätöntä. Tällä hetkellä korjaukset epäonnistuvat usein, koska osaamisessa on puutteita koko ketjussa: ongelmien tutkimisessa, suunnittelussa, korjaamisessa ja valvonnassa”, Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo.
Koulutustahojen moninaisuutta
Arviolta 25 000 rakennusalan ammattilaista joutuu vuosittain tekemisiin kosteusvauriokorjausten kanssa. Siten kosteus- ja homevaurioala tarjoaa kasvavan työllistymismahdollisuuden osaaville tekijöille, mutta nykyisin koulutustahojen moninaisuus hankaloittaa alalle hakeutumista. Eri laajuista ja muotoista lisä- ja täydennyskoulutusta tarjoaa valtiollisten oppilaitosten ohella 10 eri tahoa. Koulutustarvetta lisää sekin, että monet alalla työskentelevistä ovat siirtymässä eläkkeelle.
”Tällä hetkellä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on hyvin vaikeaa tunnistaa ja löytää oikea osaaja tekemään kosteusvauriotutkimuksia, -korjauksia tai niiden suunnittelua. Tarjolla on varsinainen nimikkeiden ja pätevyyksien viidakko ja ammattilaisen etsinnässä yleisin keino onkin puskaradioon turvautuminen”, yli 30 vuotta alan ammattilaisia kouluttanut Helmi Kokotti kertoo.
”Maailmassa on varsin vähän kosteus- ja homevaurioalan erikoisosaamista ja tehokkaan koulutusjärjestelmän avulla meillä on mahdollisuus luoda alasta jopa vientituote Suomelle. Ennen kaikkea haluamme kuitenkin palauttaa kuluttajien ja kiinteistönomistajien luottamuksen alan koko ketjuun. Siihen tarvitaan yhtenäisen koulutuksen ja pätevyyden omaava, tunnistettava ammattikunta, joka haluaa olla ylpeä laadukkaasta työstään”, Juhani Pirinen toteaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Ensimmäiset kosteus- ja homevaurioalalle pätevöityneet keväällä 2012”
ENNAKOI TULEVA TILANNE. Emme tarvitsisi (juuri) lainkaan kosteus- ja homevaurioalalle pätevöityneitä, jos suunnittelemme, rakennamme ja kiinteistöpidämme rakennuksiamme niin, ettei niihin tule eikä niissä esiinny haitallisessa määrin ja haitallisen ajan kosteutta. Kosteus on tie homevaurioihin. Koulutammeko ”pilvin pimein” liikenneonnettomuuksien tutkijoita? Toki niitä tarvitaan, mutta ennalta ehkäisevä työ on pudottanut 1970-luvun alun liikennekuolemat (>> 1000 kuolemaa per vuosi) alle 400:n. Eli liikennesuoritteen kasvu huomioiden olemme saaneet noin 90 % liikennekuolemista pois. Meidän täytyy lopettaa potentiaalisten hometalojen rakentaminen. Jos keskitymme (vain?) homevaurioiden korjaamiseen, jono jatkuu. Suma pahenee väestömme käytännönetäisyyden lisääntyessä. PS. Luithan arvostetusta TALOUSELÄMÄ-lehdestä (36/2010) artikkelin RAKENTAMINEN HAISEE. Tarvittaneen katkaisuhoitoa.
Ensio Laaksonen, rakennusfysiikkaakin ymmärtävä.