Kokeile kuukausi maksutta

Jan Vapaavuori: Rakennusten homeongelmat kuviteltua laajempia

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan Suomen rakennuskannan kosteus- ja homeongelmat ovat laajempia kuin julkisesti on yleensä ajateltu. Hänen mukaansa eri tahojen yhteistyöllä ongelmat on kuitenkin mahdollista ratkaista ja tärkeää on myös asennemuutos. Vapaavuori puhui 16. kertaa järjestettävässä Forum Mikkelissä, jossa tällä kertaa avattiin valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Vapaavuoren ohella äänessä oli myös muita alan asiantuntijoita.

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan Suomen rakennuskannan kosteus- ja homeongelmat ovat laajempia kuin julkisesti on yleensä ajateltu. Hänen mukaansa eri tahojen yhteistyöllä ongelmat on kuitenkin mahdollista ratkaista ja tärkeää on myös asennemuutos. Vapaavuori puhui 16. kertaa järjestettävässä Forum Mikkelissä, jossa tällä kertaa avattiin valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Vapaavuoren ohella äänessä oli myös muita alan asiantuntijoita.

image

”Kosteuden ja homeen aiheuttamia ongelmia on kaikessa rakennuskannassa, niin valtion ja kuntien kuin yksityisten ihmistenkin rakennuksissa, sekä kerrostaloissa että omakotitaloissa. Ilmiötä ei pidä ylidramatisoida, mutta kyse on huomattavasti laajemmasta ongelmasta kuin julkisesti mielletään”, Vapaavuori totesi.

Hallitus perusti vuoden 2009 helmikuussa viisivuotisen kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on kosteus- ja homevaurioiden ja niiden aiheuttamien kansanterveyshaittojen merkittävä vähentäminen. 

”Poikkeuksellisen pitkällä ohjelmalla halutaan korostaa paitsi haasteen mittavuutta, myös tarvittavien toimien pitkäjänteisyyttä. Yksittäisiä ihmetemppuja tai -lääkkeitä ei ole, mutta haaste voidaan taltuttaa määrätietoisella ja kaikkien relevanttien tahojen koordinoidulla yhteistyöllä”, Vapaavuori sanoi.

Asennemuutosta ja huoltoa

Talkoiden onnistumisen kannalta keskeistä on pysyvän asennemuutoksen aikaansaaminen.

”Viimeistään nyt meidän pitää oppia säännöllisesti tutkimaan tai tutkituttamaan rakennuksemme ja varaamaan jo ennalta rahoitusta väistämättä eteen tulevien peruskorjausten tekemiseen. Jos suhtautuisimme taloihimme kuten autoihimme, tilanne olisi olennaisesti parempi: niitä huollamme säännöllisesti ja ymmärrämme, että se myös maksaa”, Vapaavuori muistutti.

Samoilla linjoilla oli myös kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen. Hän muistuttaa, etteivät rakennukset ole ikuisia.

”Omakotitaloja, kerrostaloja ja julkisia rakennuksia pitää huoltaa ja korjata tietyin määräajoin. Vaikka tämä tiedetään, korjaukset tehdään yleensä vasta ongelmien ilmetessä. Kyse on siis asenteiden muuttamisesta”, Pirinen totesi.

Asennekasvatuksen lisäksi tarvitaan rutkasti lisää tietoa, sillä rakennusten omistajien tiedot ja taidot huolto- ja korjaustöissä ovat yleisesti ottaen melko huonoja. Kosteus- ja hometalkoissa halutaan opastaa tavallista rakennuksen omistajaa yksinkertaisin neuvoin ja riittävän konkreettisesti: ilmanvaihtokanavien suodattimien tai rännien puhdistaminen kerran vuodessa on askel homeongelman vähentämiseen.

Tutkimus vajavaista

Ongelmana on myös tutkimuksen ja tuotekehityksen puute. ”Kosteus- ja homeongelmat eivät ole olleet kovin kiinnostava alue tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Osaamista ei ole kehitetty läheskään sille tasolle, missä sen kuuluisi olla. Aiheeseen ei ole puututtu riittävän pitkäjänteisesti ja ongelmana onkin, etteivät kosteus- ja homeasiat oikeastaan kuulu kenellekään”, Sitran johtava asiantuntija Jarek Kurnitski sanoi.

Tällä hetkellä alttiimpia kosteusongelmille ovat 1960-1980-luvun rakennukset, jotka muodostavat suuren osan rakennuskannasta ja ovat nyt peruskorjausiässä. Ongelmattomia eivät ole uudehkotkaan talot, sillä 2000-luku jättää rakennusperinnöksi liian tiiviit rakennukset, joita ei ole osattu riittävästi huoltaa. Myös itse rakentamisessa tehdään virheitä. Rakennusvaiheessa ei kosteusasioissa ole kokonaisnäkemystä, kun urakat pilkotaan pieniin osiin.

”Konkreettisia rakennusvirheitä tehdään nykyään usein siinä, että eristeiden annetaan kostua työmaalla”, Kurnitski totesi.

Forum Mikkeli -seminaarin järjestävät Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen aluehallintovirasto yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Jan Vapaavuori: Rakennusten homeongelmat kuviteltua laajempia”

  1. Firmoille voidaan antaa homevapaista tiloista sertifikaatti,jolloin töihin tuleva välttää vakavan altistumisen.Myös jonkinlainen homeluokitus on paikallaan,jotta töihin tuleva,ehkä jo aiemmin altistunut tietää mihin hakee…

  2. Kyseenalaistan ministeri Jan Vapaavuoren asiantuntemuksen yleensä rakentamisen suhteen ja varsinkin noiden kosteus- ja homeongelmien suhteen…

  3. Homeongelmat kasvavat niin kauan kuin arkkitehdit rakastavat tasakattoista rakentamista ja kaavoittaja asettaa sellaisia määräyksiä kaupunkikuvallisista syistä.
    Ministeri voisi asettaa suomeen määräyksen minimikattokaltevuudesta esim 1:5 ylimitoittujen energiatalousvaatimusten sijaan.Tällöin valtaosa vuotovesiongelmista poistuu eikä ministerin tarvitse yllyttää ihmisiä katoille putoilemaan.
    Olen jo 30v odottanut että rakentamisen määräyksiin otettaisiin perusasiat nippelimääräysten sijaan ja mietittäisiin kokonaisuutta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat