Sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) esityksessä kuitenkin esitetään väestönsuojia. Niihin vaadittava neliöraja on nostettu nykyisestä 600:sta 1000 neliöön.
Istunnon jälkeen ministerit olivat jokseenkin hämmentyneitä, kun asiasta heiltä kysyttiin. Vastauksista ilmeni, ettei juuri missään ryhmässä olla täysin yksimielisiä väestönsuojan tarpeesta. Lopullisesta neliömäärästäkin keskustellaan vielä.
Vapaavuori oli torstaina vielä Reykjavikissa. Holmlund ei tullut edes istuntoon, koska hänellä ei ollut lopulta omia asioita käsittelyssä.
Uusi pelastuslaki on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Väestönsuojien tarpeesta ei vieläkään sopua hallituksessa”
Mihin niitä suojia tarvitaan?
Rakentaminen on kallista, samoin niiden asiallinen varustaminen ja vastaavan henkilön koulutus jne.
Suomessa ei ole ollut sotaa moneen vuosi kymmeneen ja viimeisin säteily onnettomuus (Tsernobyl) ei vaikuttanut täällä.
Koska tulee seuraava sota, luonnonmullistus tai vakava onnettomuus? Ehkä ei koskaan!
Suojattomat kuolevat pois ja suojassa olevat selviävät. Heille jää enemmän elintilaa ja varusteita.
Siis ei väestösuojille.
Suomalainen väestönsuojapakko on naurettavuudessaan omaa luokkaansa. Noh, ehkä tämä kylmä sota tässä vielä jossain vaiheessa kuumenee…
Väestönsuojan rakentamisvelvoite on jäänyt aivan liian yksioikoiseksi vaatimukseksi ja huonosti ajan tarpeet huomioivaksi nippeliopiksi. Nykymenossa samoille ihmisille on rakennettava käytännössä suojapaikka asunto-, työpaikka-, kauppa- ja harrastustoiminnan rakennuksiin etc. eli kaikkiin mahdollisiin rakennuksiin, mihin hän sattuu piipahtamaan. Jopa ennen taivasalla harrastetut toiminnat kun ne pannaan katon alle vaativat väestönsuojan rakentamisen. Näin suojapaikkoja on jo nykyisellään monilla paikkakunnilla pitkästi yli yhden per henkilö. Tämä asia on jäänyt täysin huomioimatta. Toisaalta nykymenossa tarvitaan pikemmin varautumista rauhanajan onnettomuuksiin. Pommisuoja-ajettelu on auttamattomasti mennyttä aikaa.
Jokin aika sitten pidettiin normitalkoot, millä tavoiteltiin rakentamisen ohjauksen yksinkertaistusta ja rakennuskustannusten alentamista. Mutta päädyttiin kuitenkin päinvastaiseen suuntaan energiatehokkuuden parissa vouhotukseen sekä jätevesi- ja energiaverosekoiluun. Kiveen hakattiin tolkuttomiin eristepaksuuksiin johtava seinän U-arvovaatimus. Nykymuotoinen väestönsuojavelvoite nousi normitalkoissa yhdeksi keskeisimmäksi kritisoinnin kohteeksi, joten olisi jo korkea aika saada tuloksia talkoista.
Väestönsuoja ei ole sama asia kuin pommisuoja. Väestönsuoja voi olla luokitukseltaan kovin eri tasoinen. Vain järeimmät ovat pommisuojia. Suurin osa rakennettavista väestönsuojista on nimenomaan rauhanajan poikkeusoloihin soveltuvia. Täytyy muistaa myös se, että väestönsuoja on normaalioloissa käyttökelpoista tilaa. Se vain täytyy olla muutettavissa tietyn ajan kuluessa väestönsuojaksi. Esim. monet maanalaiset urheiluhallit yms. paikat ovat väestönsuojia.
Rauhanajan onnettomuuksiin varautumista tarvitaan, mutta moniko
a. tuntee käsitteen kotivara?
b. monellako löytyy suosituksen mukainen kotivara?
Veikkaan, että erittäin harvoilla on nuo asiat hallinnassa, koska ollaan totuttu asioiden hoituvan esim. viranomaisten taholta. Näin siis toimii kansa, joka kritisoi liiallista holhousta.