Talotekniikassa myönteistä värinää mutta myös haasteita tänä vuonna

Asuntojen uudisrakentamisen ripeä elpyminen ei riittänyt siivittämään talotekniikkaa lamaa edeltävään vauhtiin, sillä korjausrakentamisen meno alkoi hyytyä avustusten päättymisen myötä. Korjaamisen osuus alan yritysten töistä oli edelleen yli 60 prosenttia, mutta suhde tasaantuu, kun saneerauskohteet valmistuvat ja asuntorakentamisen lisäksi muu uudistuotanto virkoaa.

Talotekniikkaurakoitsijoiden nykytila sekä uudis- että korjausrakentamisessa on varsin tyydyttävä. Vire on myönteinen ja yli 90 prosenttia uskoo tilanteen säilyvän ennallaan tai paranevan jonkin verran syksyyn tultaessa. Työkirjat ovat hieman ohentuneet viime syksystä, ja tällä hetkellä tilauskantaa riittää keskimäärin 3,9 kuukaudeksi. Yritysten liikevaihdot vuonna 2010 pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla, mutta kannattavuus heikkeni ja oli 85 prosentilla yrityksistä vain tyydyttävä tai heikko.

Rakentamisen vilkastumisesta kertoo myös tarjousaktiivisuuden lievä alentuminen. Tällä hetkellä urakoitsijat ehtivät vastata kolmeen tarjouspyyntöön neljästä ja töitä tuo joka viides tarjous. Tehtyjen ja tarjottujen töiden hintojen urakoitsijat ilmoittavat pudonneen 0,8 prosentilla viime syksystä tähän kevääseen. Asiakkaat ovat varsin valveutuneita tulossa olevista uusista energiamääräyksistä, mikä pitää urakoitsijat hereillä palveluvalmiuden kehittämisen suhteen.

Taloudellisesti haastava vuosi edessä

Meneillään olevasta vuodesta tulee talotekniikka-alan urakointiyrityksille haastava. Laman loppuvaiheissa työkannan varmistamiseksi otetut alikatteiset työt valmistuvat tämän vuoden aikana. Tällä välin öljyn ja kuparin hinnat ovat puolitoistakertaistuneet, mikä on korottanut tarvikehintoja merkittävästi.

Palkkaratkaisun ohella työn hintaa nostaa lähestyvästä työvoiman niukkuudesta johtuvat liukumat. Panostekijöistä huolimatta urakoitsijat ennustavat tarjottavien töiden hintojen nousevan ensi syksyyn vain vajaalla prosentilla. Myös huhtikuun alussa voimaan astunut käännetty arvonlisävero työllistää urakoitsijoita. Suurin ongelma on, ettei kukaan tunnu tietävän vastauksia erilaisiin tulkintakysymyksiin.

Uudistus aiheuttaa aliurakoitsijoille likviditeettiongelmia, kun ostojen arvonlisävero on suurempi kuin oman laskutuksen arvonlisävero. Tällaiset tilanteet ovat yleisiä talotekniikassa, joissa toimituksiin sisältyy kalliita laitetoimituksia.

”Kentän näkemys on, että konnat taputtavat käsiään, kun viranomaisten aika ja energia menevät rehellisesti toimivien ja velvoitteensa hoitavien yritysten tilitysten setvimiseen. Kuittikauppa vain vaihtaa paikkaa, eikä viranomaisilla tunnu olevan aikaa aidon rikollisuuden torjuntaan”, Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.

Korjausavustukset ja -määräykset päänvaivana

Korjausavustusten luoma positiivinen sysäys alkaa vähitellen hellittää ja korjaustahti hiipuu jopa huolestuttavaa tahtia. Korjausmarkkinoilla onkin nyt kahdenlaista toimijaa.

”Ammattimaiset kiinteistönomistajat hoitavat yhtiöitään suunnitelmallisesti ja tasaiseen tahtiin avustuksista riippumatta. Asunto-osakeyhtiöt toimivat vakuutusyhtiövetoisesti, kun muita kannustintoimia ei ole meneillään. Eli putket korjataan, kun vakuutusyhtiöt eivät suostu enää korvaamaan jatkuvia putkivuotoja.”

Syrjälää huolettaa erityisesti tuleva korjauskanta. Jos ennusteet pitävät paikkansa, vuonna 2020 miehet eivät riitä, ellei korjausvelkaa ruveta hyvissä ajoin hoitamaan alta pois. Myös järjestelmien esivalmistusastetta on nostettava.

Yksi korjaamisaktiivisuuteen vaikuttava tekijä on myös vuonna 2013 voimaan astuvat korjausrakentamisen määräykset. Jos ne ovat liian tiukat, ei taloyhtiöitä korjata. Jos ne ovat liian löysät, ei niillä ole mitään vaikutusta energiatehokkuuteen.