Kokeile kuukausi maksutta

Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri voitti Ullanlinnan asuinkerrostalon arkkitehtuurikilpailun

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Helsingin kaupungin järjestämän arkkitehtuurikilpailun voittajaksi on valittu Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy:n suunnittelema ”Pinot noir”. Kutsukilpailu koski asuinkerrostalon suunnittelua Helsingin Ullanlinnan kaupunginosaan osoitteeseen Punanotkonkatu 2. Kunniamaininnan kilpailussa sai Arkkitehdit NRT Oy:n veistoksellinen ja yhteisöllisyyttä korostava ”Keidas”.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Helsingin kaupungin järjestämän arkkitehtuurikilpailun voittajaksi on valittu Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy:n suunnittelema "Pinot noir". Kutsukilpailu koski asuinkerrostalon suunnittelua Helsingin Ullanlinnan kaupunginosaan osoitteeseen Punanotkonkatu 2. Kunniamaininnan kilpailussa sai Arkkitehdit NRT Oy:n veistoksellinen ja yhteisöllisyyttä korostava "Keidas".

image

Kutsukilpailuna järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun oli kutsuttu yhteensä viisi arkkitehtitoimistoa. Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiurin ja Arkkitehdit NRT:n lisäksi kilpailuun oli kutsuttu Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy, Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy sekä Verstas arkkitehdit Oy. Määräaikaan mennessä kilpailuun saapui viisi kilpailuehdotusta.

Voittajaehdotuksessa 52 asuntoa

Palkintolautakunta piti voittajaehdotusta tasapainoisena kokonaisuutena, jossa julkisivun kolmiulotteinen vaikutelma ranskalaisine parvekkeineen ja lasierkkereineen antaa omaperäisyyttä myös asunnoille.

”Pinot noirin ulkoarkkitehtuuri on sekä modernia että ajatonta. Tuomaristo piti ehdotusta hengeltään arvokkaana, mutta samanaikaisesti ilmeeltään modernisti oivaltavana. Ilmarinen lähtee mielellään valmistelemaan kaavamuutosta tältä pohjalta”, Ilmarisen kiinteistöjohtaja ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Tomi Aimonen sanoo.

Voittajaehdotus käsittää 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on ohjelman tavoitteen mukainen. Asuntojen tavoitteelliseksi keskipinta-alaksi oli asetettu 75 neliömetriä. Rakennuksen asuntojen lukumäärää voi vaihdella muuntelemalla asuntojen kokoa. Ylimpien kerrosten asunnot voidaan toteuttaa joko yksitasoina tai kaksikerroksisina asuntoina.

Voittajaehdotuksessa talon alle toteutetaan autohalli, johon tulee 85 autopaikkaa. Ajoyhteys autohalliin tulee Punanotkonkadulta. Paikoitus on kolmessa tasossa ja ajorampeilla yhdistetty. Autohalli olisi kuitenkin mahdollista suunnitella tehokkaammaksi kahteen tasoon.

Tontilla vanha Valmetin pääkonttori

Kilpailutontilla on tällä hetkellä arkkitehti Toivo Korhosen vuonna 1965 alun perin Valmet-yhtiön pääkonttoriksi suunnittelema rakennus. Valmet-talo muodostaa syvän kontrastin suhteessa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, ja Valmet-taloa on arvosteltu ympäristöönsä sopimattomana. Tontin sijainti näkyvällä paikalla arvokkaassa kulttuuriympäristössä asettikin haasteita suunnittelutyölle.

”Tontin läheisyydessä on useita kohteita, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Kilpailulta toivottiin ja saatiin uusia ajatuksia kantakaupunkimaisesta asumisesta ja kaupunkiasuintalon arkkitehtuurista”, arkkitehti Arja Kasanen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta toteaa.

Rakennuksen nykyinen omistaja on Ilmarinen, ja tilat on vuokrattu toimistokäyttöön eri toimijoille. Koska tiedossa olisi uudisrakentamiseen rinnastettavissa oleva peruskorjaus, omistaja haluaa korvata rakennuksen uudella asuinrakennuksella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri voitti Ullanlinnan asuinkerrostalon arkkitehtuurikilpailun”

  1. Ei näin. Miksi täällä ei osata. Miten tuo eroaa siitä edellisestä, muuten kuin värinsä puolesta, se hyppää silmille noiden vanhojen ja kauniiden rakennusten vierestä.

  2. Vaikka kuinka siristäisi silmiä, kallistasi päätä, käyttäisi hyväntahtoista mielikuvaa ja ajatusta, ei tuota kuvankaltaista julkisivua saa mitenkään sopimaan Kirran/Punanotkonkadu/Eiran arkkitehtoonisesi arvokkaaseen ja tyylikkääseen kulttuuriympäristöön.
    Tässä on taas esimerkki suomalaisen rakennustaiteen tilasta, joka toteutui kaameimillaan jo 60-luvulla, asiunkeskuksia pilaavilna laatikkoina. Miksi ihmeessä täällä ei opita tekemään ympäristöä huomioivia ratkaisuja.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat