”Erityisesti työnjohdon osalta rakennusala edellyttää aloituspaikkamäärien kasvattamista”, toteaa koulutus- ja tutkintoasioista vastaava asiamies Juha Mäntynen Rakennusteollisuus ry:stä.
Kiinteistöpalvelualaa pula koulutetusta työvoimasta on vaivannut jo pitkään. Vaikka puhdistuspalveluala on saamassa reilusti lisää aloituspaikkoja ei se elinkeinopoliittisen asiantuntijan Tiia Braxin mielestä riitä vastaamaan tarpeeseen, joka kasvaa entisestään.
Työvoiman riittävyys huolena
Rakennusalan suosio on kasvanut vuosi vuodelta hitaasti mutta varmasti – lukuun ottamatta vuoden 2009 pientä niiausta. Tämän vuoden ammatillisen koulutuksen yhteishaussa rakennusalan kiinnostus nousi vuodentakaisesta: rakennusalan perustutkinnon toisen asteen koulutukseen haki ensisijaisesti melkein 8 prosenttia enemmän nuoria kuin vuonna 2010 – hakijoita oli 1,43 nuorta yhtä aloituspaikkaa kohti.
Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa erityisen hyvin hakijoita veti rakennusalan työnjohdon koulutus (rakennusmestari AMK): hakijoita koulutukseen oli lähes nelinkertaisesti aloituspaikkoihin nähden. Ensisijaisten hakijoiden määrä lisääntyi peräti 22 prosentti vuodentakaisesta. Rakennustekniikan koulutukseen (insinööri AMK) haki ensisijaisesti 2,87 nuorta yhtä aloituspaikkaa kohti.
Vuosi sitten startannut uusi kiinteistöpalvelujen perustutkinto on löytämässä nuoria hakijoita. Tutkinnosta valmistuu kiinteistönhoitajia ja toimitilahuoltajia. Vuonna 2011 kiinteistöpalvelujen perustutkinnon vetovoimaluku kipusi 0,70:stä täydennyshaku huomioiden 1.2:een, mikä on hyvin pirteä nousu uudelta tutkinnolta. Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon aloituspaikkojen määrä ei vielä ole lisääntynyt merkittävästi.
”Lähivuosien yhteishauissa nähdään, valaako parantunut vetovoima työelämän toivomaa oppilaitosten uskoa lisätä koulutustarjontaansa nuorille”, sanoo Brax.
Arvioidaan, että rakennusalan työntekijöistä 45 prosenttia ja isännöitsijöistä sekä kiinteistötyöntekijöistä jopa 53 prosenttia jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä.
Työministeriön selvitysten mukaan rakennusala tulee olemaan yksi työvoiman poistumasta voimakkaimmin kärsivistä aloista. Näin ollen sekä kiinnostuneiden nuorten ja aloituspaikkojen riittävä määrä on työvoiman riittävyyden takaamisessa tärkeää.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Rakennus-ja kiinteistöalan vetovoima ry: alalle tarvitaan lisää koulutuspaikkoja”
Kiinteistönhoitajan työ on raskasta fyysisesti, usein varsin hektistä, sekä stressavaa, vaatien monipuolisen osaamisen, putkimies/sähkömies/timpuri/psykologi, siihen nähden palkkataso alalla on naurettava, perheellisen on pakko ottaa kaikki mahdolliset ylityöt ja päivystykset, jotta edes tulee toimeen
.Alle 1900 Euron bruttoplkka täysipäiväisestä kiinteistönhoitajan työstä pääkaupunkiseudulla ei ole nykyaikaa
Itse en suosittele alalle tulemista ennenkuin palkkatasoa säädetään vähintään +500 Eur kuussa ylöspäin.
Vastaan vielä itse itselleni, kiinteistonhoitaja-alalla on valtava vaihtuvuus, nuoria miehiä ja naisia tulee, mutta muutaman kuukauden kuluttua he poistuvat, ja syy on palkkaus. siisteissä tuotantohommissa saa monta sataa enemmän kuussa, eikä tarvitse päivystää.
Ei tuo koulutuspaikkojen lisääminen tilannetta ratkaise, alalla ei ole haluttavuutta, ja nekin jotka tälle alalle eksyvät, vaihtavat siltä pois.
Ennenkuin perusasiat saadaan kuntoon ei ala voi odottaa motivoituneita työntekijöitä.
Kyllä tekijöitä löytyy, jos palkat on kohdallaan…RT-onkin tässä asiassa hyvä asintuntija: Sen tavoite on saada alalle kova palkkakilpailu ja sitä kautta palkat alas kauttalinjan apumiehestä-inssiin.
Kiinteistönhoitajan ammatin arvostusta on viimevuosina ennemminkin yritetty laskea kuin nostaa. Esimerkiksi perustutkinnon siirtäminen talotekniikan perustutkinnosta kiinteistöpalvelujen perustutkintoon rinnasti kiinteistönhoitajat siivoojiin. Siivoojan ammatti on (jos mahdollista) vielä aliarvostetumpi, varsinkin palkkauksen osalta.
Hakijamääriä tarkastellessa ei pidä ottaa huomioon täydennyshakua, jossa nuoret hakevat joka paikkaan, päästäkseen edes jonnekin. Hakijamääriä tärkeämpää on saada alalle hakijoita, jotka ovat alasta kiinnostuneita ja hakeutuvat ammatillisen perustutkinnon suoritettuaan alalle töihin ja muutamien vuosien kuluttua jatko-opintoihin.