Sairaaloiden paloturvallisuutta yritetään parantaa automaattisten sammutusjärjestelmien avulla, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.). Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on jo päätetty, että sammutusjärjestelmiä rakennetaan. Nyt hankkeeseen suhtaudutaan Räsäsen mukaan aiempaa vakavammin.
Sairaaloiden paloturvallisuutta yritetään parantaa automaattisten sammutusjärjestelmien avulla, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.). Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on jo päätetty, että sammutusjärjestelmiä rakennetaan. Nyt hankkeeseen suhtaudutaan Räsäsen mukaan aiempaa vakavammin.
Räsänen pitää Turun yliopistollisen keskussairaalan tulipaloa erittäin vakavana ja vaarallisena. Ensitietojen mukaan pelastustoimet ovat hänen mukaansa sujuneet kuten niiden pitää.
Tavoitteena on, että puolessa sairaaloista olisi automaattinen sammutusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Räsänen: Sairaaloihin lisää sammutusjärjestelmiä”
Hyvä kiinteistönhoito petti Tyksissa.
Tyksin teknisen johtajan mukaan saneerauksia on tehty viimeksi 20-30 vuotta sitten, tästäkin huolimatta hyvään kiiteistönhoitoon kuuluu määräajoin palo-osastoinnin toimivuuden tarkastaminen, läpivientien tutkiminen ja palo-ovi automatiikan tutkiminen ja turvallisuuspuutteiden havaitseminen sekä näiden puutteiden korjaaminen.
Tyksissä ei ollut kunnossa palohälytysjärjestelmät, hälytysäänet eivät kuuluneet kaikkialle, hiljaisissa huoneissa pitäisi olla oma hälytysmerkkivalo tai oma summeri, palo-ovet tulisi aina sulkeutua automaattisesti, jne…
20 vuotta ollut aikaa tarkastaa ja pitää kunnossa, mistä on kiinteistön ylläpitäjille ja turvallisuudesta vastaaville maksettu?
Sairaaloissa riskiä lisää myös monta potilasta per huone tilankäyttö. Se ei vie vain yksityisyyttä, vaan vähentää jakavia rakenteita ja lisää palavaa ainesta per huone -suhdetta. Mahtaako kameravalvontakaan täysin palvella vaarojen tunnistamista sisätiloissa, kun henkilökuntaa per potilas -suhde heikkenee? Kuinka tunnistaa vuotava ilmaputkisto, jossa on palovaaraa lisäävä korkeampi hapen määrä ja putki kulkee piilossa? Eikö näin riskialtteissa ympäristöissä pitäisi käyttää osapuolien ulkopuolista asiantuntijaa työn jäljen valvonnassa?
Savon Sanomissa Turun kollega perustelee sammutusjärjestelmän puutetta toimivalla palo-osastoinnilla.
Enpä haluaisi olla Kuopion sairaalassa palavan palo-osaston sisäpuolella. Hassuinta on, että vaikka sammutusjäjestelmän puuttuminen aiheutti koko kiinteistölle savuvahingot henkilövaaran lisäksi niin savukaasut pesevä sammutusjärjestelmän puuttumiselle löytyy useammasta sairaalasta vahva asenteellinen tuki.
Osastoinnissa olevat puutteet ovat valitettavan yleisiä kaikkialla suomalaisessa talonrakentamisessa.
Käytäessä läpi kiinteistöjä olivat ne sairaaloita, vanhainkoteja tai oppilaitoksia löytyy niistä lähes aina puutteita osastoinnin osalta. Erikoiseksi asien tekee se että kaikissa näistä on tehty useampia palotarkastuksia vuosien varella viranomaisten toimesta ja virheet ovat jääneet huomaamatta.Tämäkin tapaus osoittaa että tehtyjä töitä ja muutoksia pitää valvoa ja valvojan olla ulkopuolinen riippumaton valvoja jota eivät urakoitsijat voi voidella.
Sprinklausta vaaditaan jos minkälaiseen tölliin, mutta sairaalamaailmassa on ilmeisesti otettu liian todesta väite, että betoni ei pala. Ei ehkä palakaan, mutta kaikki siinä ympärillä voi palaa.
Rakentamismääräyksiin tehdään koko ajan lisäyksiä ja tarkennuksia, joilla ihmisten turvallisuutta pyritään kohentamaan. Luulisi, että edes kriittisimmissä kiinteistöissä, kuten sairaaloissa, käytäisiin keskeiset kohdat määräysten uudistuessa läpi ja selvitettäisiin kuinka hyvin olemassa olevat fasiliteetit vastaavat uusia vaatimuksia. Ja jos eivät lainkaan vastaa, kannattisi varmaan ryhtyä toimenpiteisiin ajoissa, eikä vasta jälkisammutustöiden yhteydessä.
Näyttä siltä,että kunnallisessa rakentamisessa ei hallita varaussuunnittelua eikä toteutuksen valvontaa. Talotekniikan ja laitosteknillisten järjestelmien putki -ym varaukset tulee yksityiskohtaisesti suunnitella muun toteutussuunnittelun yhteydessä. Urakkalaskentaa varten tulee laatia esim määräluettelot erilaisista läpimenoista osastoivia ja muita rakenteita koskien reikien koot ja tiivistysmateriaalit määrittäen. Näinhän toimitaan esim teollisuuden rakennuttamisessa laitostekniikan kanssa.Tämän jälkeen urakoitsijan ja tilaajan valvonta pitää huolta lopusta. Kyse saattaa olla myös siitä ettei projektijohto tunne teknillisen valvonnan työn sisältöä. Sen sisällön tulee lähteä valvontaohjelmasta ,joka suunnitellaan ammattitaitoisen valvojan ja projektin koko ketjun tuntevan rakennuttajan vastuullisen hoitajan toimesta ja käydään läpi myös urakoitsijain kanssa. Tällöin selviää teknillisen valvonnan painotusalueet ja valvonnan resurssitarpeet.Valvoja tietää tekemisensä merkityksen ja hänen työtään arvostetaan.
Auttaisikohan se, jos tilaaja/rakennuttaja vaatisi urakoitsijalta digikuvat kaikista suojattaviksi määrätyistä aukoista yms. ja vielä molemmilta puolilta otettuna. Ei liene kauhean vaikea asia toteuttaa. Viimeistään siinä vaiheessa moinen huomattaisiin, oli sitten uudis- tai remonttihomma.