Rakentamisen alatoimialoista vedeneristys- ja tienpäällystysalan toimihenkilöt onnistuivat lihottamaan tilipussiaan vuoden aikana eniten, 7,5 prosenttia. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että vedeneristys- ja tienpäällystysalalla toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden palkkakehityksen ero oli hyvin suuri. Alan ylempien toimihenkilöiden palkkojen nousu oli kaikkien rakennusalan alatoimialojen hitainta eli 3,9 prosenttia.
Parina edellisenä vuotena palkkapussiaan ripeintä vauhtia kasvattaneiden maa- ja vesirakentamisen toimihenkilöiden ansioiden nousu jäi tällä kertaa rakentamisen alatoimialoista hitaimmaksi. Tosin ei infrapuolen toimihenkilöiden ansiokehityksen voi varsinaisesti sanoa jämähtäneen paikoilleen, sillä heidänkin palkkansa nousivat 4,8 prosenttia.
Suurimmassa osassa aloista toimihenkilöiden ansioiden kehitys oli ripeämpää kuin ylempien toimihenkilöiden. Poikkeuksen muodostivat kuitenkin rakennustuoteteollisuus sekä suunnittelu- ja konsulttiala, joissa molemmissa ylempien toimihenkilöiden palkat nousivat enemmän. Lisäksi maa- ja vesirakentamisessa toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden palkat kohosivat samaan tahtiin.
Rakennusalalla tulospalkkioita sai 29,8 prosenttia toimihenkilöistä. Tulospalkkioita saaneiden osuus supistui selvästi vuotta aiemmasta, jolloin tulospalkkioita sai 34,1 prosenttia toimihenkilöistä. Samalla rakennusalan kaikkien toimihenkilöiden keskimääräinen tulospalkkio laski 9,2 prosenttiin kokonaispalkasta, kun se oli vuotta aiemmin 10,6 prosenttia.
Koko aineistossa ansiokehitys hitaampaa
Edellä mainitut ansioiden muutokset koskevat vain identtisiä henkilöitä eli samassa henkilöstöryhmässä molempina tarkasteluvuosina säilyneitä toimihenkilöitä. Identtisten henkilöiden ansioiden seuraaminen eliminoi henkilöstön vaihtuvuuden vaikutuksen ansiokehitykseen.
Uuden työvoiman rekrytointi ja vastaavasti vanhempien siirtyminen eläkkeelle aiheuttavat muutoksia keskipalkkoihin. Yleensä uusien työntekijöiden palkat ovat keskimääräistä matalammat ja vastaavasti työelämästä pois jäävien palkat ovat usein keskimääräistä korkeampia. Nämä molemmat tekijät hidastavat keskiansioiden nousua. Siten identtisten henkilöiden palkkojen muutoksen seuraaminen kuvaa parhaiten työssä olevien ansioiden kehittymistä.
Alla olevaan taulukkoon on kuitenkin listattu sekä identtisten henkilöiden ansioiden muutos että kaikkien henkilöiden palkkojen muutos.
Tilastojen kattavuuden näkökulmasta on hyvä pitää mielessä, että rakennusalalla on muita toimialoja enemmän yrityksiä, jotka eivät kuulu EK:hon eivätkä niiden palkkatiedot näin ollen myöskään sisälly liiton tilastoihin. Koska liittoon kuuluvat yritykset ovat kuitenkin alan suurimpia, ne edustavat pääosaa alan yhteenlasketusta henkilöstömäärästä.
EK:n palkkatilasto löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Palkat lokakuussa 2011 ja niiden vuotuinen muutos
Sään. työajan ansio euroa/kk
Muutos % / identtiset henkilöt
Muutos % / koko aineisto
Rakentaminen (yhteensä)
Tekniset ja konttoritoimihenkilöt 3 414
5,9 2,8 Ylemmät toimihenkilöt
5 162
5,5 1,6Talonrakennusala Toimihenkilöt
3 407
5,9 3,0 Ylemmät toimihenkilöt 5 296
5,8 3,0Maa- ja vesirakennusala Toimihenkilöt 3 519
4,8 2,5 Ylemmät toimihenkilöt 5 259
4,8 2,3Talotekniikka
Toimihenkilöt 3 406 6,5 2,9 Ylemmät toimihenkilöt 4 751
4,7 3,5Vedeneristys- ja tienpäällystysala Toimihenkilöt 3 355
7,5 3,5 Ylemmät toimihenkilöt 5 253
3,9 -0,6Suunnittelu- ja konsulttiala Toimihenkilöt 2 795
3,2 2,7 Ylemmät toimihenkilöt 3 789
4,0 1,2Arkkitehtitoimistot 3 529
3,2 1,1Rakennustuoteteollisuus Toimihenkilöt 2 902
4,3 3,0 Ylemmät toimihenkilöt 4 925
5,5 5,6Kiinteistöpalvelut
Konttori, suorittava taso 2 642
4,3 1,1 Kiinteistönhoitajat 2 020
3,3 1,5
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Rakennusalan toimihenkilöiden palkat kohosivat selvästi”
Jaa ei näy ainakaan minun possassa,mutta vaatimustaso on noussut prosenttuaalisesti saman verran.
Kiva, että joidenkin toimihenkilöidenkin palkat ovat nousseet. Kovimmat palkkahait istuvat kuitenkin yritysten johdossa. Heille maksetaan palkkioita siitä, että henkilöstön palkat eivät nousisi ainakaan enempää kuin kilpailijoilla, ja kaikki mitä voi säästää ja tinkiä on plussaa johdon omiin optioihin. Siitä sitä saneeraaja-Karvistakin niin auliisti palkittiin.
Pörssiyhtiöt kertovat vuosikertomuksissaan mielellään toimitusjohtajien palkat. Heidän ansiokehitystään voi ihailla tämän päivän Iltasanomissa.
Syy avoimuuteen on yksinkertainen: se on paras tapa varmistaa, että palkka nousee jatkossakin. Se joka kokee saavansa liian vähän, voi neuvotella lisää, mutta kenenkään palkka ei tietenkään laske, joten kaikki voittavat. Kun kaverit vielä istuvat ristiin toistensa hallituksissa, niin toisen selkää on kiva pestä, kun tietää, että kohta on oma vuoro.
Mallia on otettu Amerikasta, jossa kaikki kertovat ensimmäiseksi palkkansa, koska tietävät, että se kannattaa. Meillä palkan tietää ainoastaan henkilö itse ja esimies, joka voi palkkaneuvotteluissa bluffata mielensä mukaan. Tieto on siis valtaa. Miksi meillä siis jopa Ay-liike suosii palkkojen salaamista?
Toivon, että pörssi vaatisi seuraavalla kerralla yrityksiä ilmoittamaan vuosikertomuksessa myös henkilöstön keskipalkat ja mediaanit henkilöryhmittäin. Esimerkiksi tieto siitä, mikä on YIT:llä vastaavan mestarin tai työpäällikön palkka on rakentajalle paljon kiinnostavampi asia, kuin se paljonko se Pitkäkoski taas kahmaisi päältä tai paljonko Ernrootheille riitti piilotettavaa Luxemburgin veroparatiisiinsa.
Yrityksen arvoista kertoo parhaiten omistajien ja toimitusjohtajien oma esimerkki. Jos valtionyhtiössä toimitusjohtaja kahmii ahneesti etuja omaan pussiin, niin henkilökunnalle on silloin aivan turha puhua arvoista, lojaalisuudesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Ja jos omistaja itse jättää verot maksamatta (vaikka laillisestikin kierojen lakimiesten neuvojen mukaan), niin silloin on vaikea uskottavasti vaatia työmailta kitkemään harmaata toimintaa.
Totta kai palkat ovat nousseet. Aiemmin valtiolla töissä olleet on potkittu pois, jolloin valtion palkkakuluissa on saatu säästöä. Työt on siirretty valtiolta yksityisille yrityksille, joille maksetaan tuo saavutettu säästö moninkertaisena.
Viisi suurinta yritystä on eri urakoissa ristiinrastiin toistensa kanssa työyhteenliittymissä, jolloin työnsaanti ja ennalta sovittu urakoiden hintataso on aina turvattu. Tällä järjestelyllä yritysten on varaa maksaa hyviä palkkoja. Työyhteenlittymähengessä turvataan urakoiden hyvä hintataso ja Valtio maksaa viulut.