Rovaniemen tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala kertoo, että teatterilaajennuksen suunnittelu oli hyvässä vauhdissa, kunnes se keskeytettiin voimakkaan kritiikin vuoksi viime kesänä. Silloin julkistettiin kaavaluonnos, jossa Aallon suunnitteleman Lappia-talon takana oli hallimainen laajennus. Suunnittelu oli kilpailutettu.
”Hankintalakihan on aika nuori asia. Ehkä jälkikäteen ajatellen laadullisia kriteereitä olisi pitänyt painottaa enemmän”, Latvala pohtii.
Koska aikataulu venyi, kaavamuutoksen vaativasta laajennuksesta luovuttiin. Nyt suunnitelmissa on laaja peruskorjaus, jonka pitäisi alkaa ensi keväänä.
Kilpailussa laatu edellä
Rovaniemen Lappia-talo on osa Alvar Aallon suunnittelemaa hallinto- ja kulttuurikeskusta. Sellainen on myös Seinäjoen Aaltokeskus, jonka peruskorjaus on aluillaan. Jyväskylässä taas on valmistumassa Aallon pääosin suunnitteleman yliopistoalueen suurremontti.
Seinäjoella Aaltokeskus laajenee uudella kirjastolla, josta järjestettiin arkkitehtikilpailu. Muista suunnitelmista osa kilpailutetaan ja osa tehdään kaupungin omana työnä.
”Tuollaisissa kohteissa kilpailu on laatupainotteinen. Täytyy valita tekijöitä aiempien referenssien perusteella”, suunnitteluarkkitehti Jaakko Peltonen sanoo.
Peltosen mukaan tärkeää on ollut myös yhteistyö Museoviraston kanssa aina kaavoituksesta lähtien.
Aalto-säätiö moittii nykytapaa
Julkisuudessa Aalto-kohteiden korjaustöitä on leimannut monenlainen kiistely. Esimerkiksi Lahden Ristinkirkon parista porrasaskelmasta kiisteltiin vuosia aina hallinto-oikeutta myöten. Muuramessa taas käydään sanasotaa vielä toteuttamattomasta kirkonkorjauksesta. Seurakunnan nettisivuilla on yhä tiedote, jonka mukaan remontti tehdään vuonna 2011.
Alvar Aalto -säätiön arkkitehti Tuula Pöyhiä vakuuttaa, ettei Aallon suunnittelemien rakennusten kunnostus ole sen hankalampaa kuin hyvä peruskorjaus muutoinkaan. Hänen mukaansa ongelmat syntyvät usein siitä, että työ tehdään kiireellä ja rahaa pihistellen.
Varsinainen kauhukuva on halpa urakoitsija, joka toteuttaa halpaa, puolivalmista suunnitelmaa.
”Olen 20 vuotta tätä katsonut, enkä ole ensimmäistäkään tapausta nähnyt, että kilpailuttamalla olisi saatu laatua”, hän puuskahtaa.
Pöyhiän mukaan kiinteistöjen omistajat voisivat kääntyä Aalto-säätiön puoleen suurten korjausten suunnittelussa, jolloin apua voisi saada esimerkiksi rakennusperinnön kannalta olennaisten asioiden arviointiin ja kilpailutusasiakirjojen laadintaan.
Aalto ei olekaan syypää
Tuula Pöyhiän mielestä on maan tapa syyttää Alvar Aaltoa ongelmasta jos toisestakin. Huono sisäilma, vuotavat katot, heikko valaistus ja ahtaat tilat ovat tyypillisiä moitteita.
”Kun näitä selvitetään, usein syy löytyy aiemmista remonteista tai kunnossapidosta”, Pöyhiä sanoo.
Halpojen urakoiden lisäksi hän antaakin huutia nykyaikaiselle kunnossapidolle.
”Nykyään laitteistot ovat monimutkaisia ja ne tulevat aina vain monimutkaisemmiksi, mutta niiden huoltajat vaihtuvat usein”, Pöyhiä harmittelee.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Keskustelu roihahtaa aina, kun Alvar Aalto -taloa korjataan”
Pöyhiälle voisi kertoa, että noita Aalto-rakennuksia omistavat tahot ovat aika usein hankintalain alla toimivia, jolloin se kilpailuttaminen on vähän niin kuin pakollista. Siinä ei paljon naurata, kun Aalto-säätiö tulee itkemään asiasta, mihin ei voi millään tavalla vaikuttaa. Muutenkin väite, ettei Aalto-rakennuksen remointti ole normaalia kalliimpi, on ihan puhdas valhe, joka on varmasti helposti todistettavissa, jos remointointikustannuksia vertailtaisiin.
Kuule, Pöyhiähän tarjoaa apua kilpailutusasiakirjojen laadinnassa. Eikä hän puhu siitä, onko rakennuttaminen normaalia kallimpaa vai ei.
Pöyhiä syyttää ongelmista edellisiä remontteja, mutta jättää samalla kertomatta, että nekin on tehty Aalto-säätiön / Museoviraston vaatimusten mukaan. Kiinteistön omistajalla ei välttämättä ole ollut edes mahdollisuutta toteuttaa remontteja haluamassaan laajuudessa.
Jep, tästäkin ongelmasta päästään kerralla kun puretaan kaikki Alvarin suunnittelemat hökkelit pois. Menköön siinä samalla Engelitikin… Ainakin Finlandia-talo on purettava jatilalle saatava sellainen nykyaikainen laatikkomainen kauhistus..
Aallon talot ovat normaalihintaisia korjattavia, mikäli selviä rakennevirheitä ei korjata. Usein ei korjata, koska museovirasto yms. arkkitehti-mafia estää.
Kokemuksesta voisin sanoa, että Aallon taloissa on poikkeuksellisen paljon sellaisia rakenneratkaisuja, jotka ovat helposti vaurioituvia ja vaurioituvat uudestaan muutaman vuoden sisällä korjauksestaan.
Naurettavaa aaltoilua…