”Ympäristöministeri on katsonut, että väestönsuojilla ei ole samanlaista tarvetta kuin aiemmin. Vain muutamissa muissa maissa on lain velvoite väestönsuojien rakentamiseen”, asunto- ja viestintäministerin Krista Kiurun erityisavustaja Jouni Parkkonen kertoo Ylelle. Sisäasiainministeriö on asiasta toista mieltä. ”Niin kauan kuin meillä on puolustusvoimat, rakennamme väestönsuojia. Puolustusvoimat varautuu koko maassa siihen, että Suomessa saattaa syttyä sota. Väestönsuojat ovat edelleen osa siihen varautumista”, toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi sisäasiainministeriöstä sanoo.
Ympäristöministeriön ehdotus saa kannatusta ainakin Helsingin kaupungilta. ”Väestönsuojien rakentamisen lopettamisella saataisiin muutenkin kalliin rakentamisen kustannuksia alas. Kyllä ymmärtääkseni kollegani kaikissa kunnissa nostaisivat maljan, jos tämä velvoite poistettaisiin”, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toteaa. Hänen mielestään väestönsuojien rakennuskustannukset näkyvät ainakin Helsingin hintasäänneltyjen asuntojen hinnoissa. ”Asunnon ostajat hyötyisivät velvoitteen poistosta.”
Sisäasiainministeriön Rajajärven mukaan suojan rakentamiskustannukset eivät asunnon hintaan vaikuta. ”Minulla on sellainen tieto, että ei sillä väestönsuojalla ole mitään merkitystä asunnon hinnan kannalta.” Sisäasiainministeriön mukaan lisäkustannus väestönsuojasta on 20 euroa kerrosneliötä kohden ja vuosittainen lisäkustannus rakennuttajille niiden rakentamisesta noin 30 miljoonaa euroa.
Suomessa on väestönsuojapaikkoja 3,8 miljoonalle ihmiselle. Eniten paikkoja on kaupungeissa. Uusia väestönsuojapaikkoja rakennetaan noin 60 000 joka vuosi.
Väestönsuoja on vuodesta 2011 tullut rakentaa kerrosalaltaan yli 1 200 neliömetrin kokoisiin asuinrakennuksiin sekä 1 500 neliömetrin kokoisiin teollisuus- ja varastorakennuksiin. Tätä ennen rakentamisvelvoite koski rakennuksia, joiden kerrosala on vähintään 600 neliötä.
Ympäristöministeriön ja Rakennuslehden yhteisissä normitalkoissa vuonna 2008 rakennusala koki juuri väestönsuojien rakentamisvelvoitteen eniten tarpeettomia kustannuksia aiheuttavaksi tekijäksi asuntorakentamisessa.
Ylen uutinen aiheesta löytyy tästä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Yle: YM leikkaisi rakennuskustannuksia poistamalla väestönsuojien rakentamisvelvoitteen”
”Sisäasiainministeriön Rajajärven mukaan suojan rakentamiskustannukset eivät asunnon hintaan vaikuta. ”Minulla on sellainen tieto, että ei sillä väestönsuojalla ole mitään merkitystä asunnon hinnan kannalta.” Sisäasiainministeriön mukaan lisäkustannus väestönsuojasta on 20 euroa kerrosneliötä kohden ja vuosittainen lisäkustannus rakennuttajille niiden rakentamisesta noin 30 miljoonaa euroa.”
Kyllähän se niin ainakin Helsingissä taitaa olla, että rakennusten hinnat ja rakentamisen hinnat ovat erillisiä asioita. Rakennusten hinnat määrää vallitseva hintataso markkinoilla. Ja rakentamisen hinnat työvoiman, materiaalien, pääoman yms. kustannukset. Näiden välillä on toisinaan aika isokin kuilu.
Väestönsuojista aiheutuu kuluja. Mutta toisaalta nämä tilat itsessään ovat yleensä jossain käytössä. Varastotilana, autohalleina tms. Vaikka väestönsuojia ei tarvitsisi rakentaa, ainakin osa tuon tyyppisistä tiloista tehtäisiin jonkinkokoisina ja jonkinlaisina siitä huolimattakin, joskaan ei väestönsuojien vaatimalla varustetasolla.
Jos aihe toteutuu, päästään varmaankin eroon myös väestönsuojanvalvoja-nimikkeestä, johon jobiin ei tunnu taloyhtiöissä olevan tunkua .
Väestönsuojat asuinrakennuksissa ovat aina hyötykäytössä myös rauhanaikana irtaimistovarastoina. VSS velvoite lisää ainoastaan betoninpaksuutta, teräksiä ja VSS-laitteet.
Sen sijaan pääkaupunkiseudulla rakentamisohjeet edellyttävät esimerkiksi kerhotilan ja pesulan rakentamisen. Kerhotilan käyttöaste todellisuudessa on todella alhainen, joten sen rakentaminen on ylimääräinen ja turha kustannus.