Tilanne vaikeutuu entisestään, kun siirrytään hallituksen ja EU:n linjausten mukaan kohti passiivi- ja nollaenergiataloja. Hallitus on halunnut ottaa jopa kolmen vuoden etunojan EU:n ehdotukseen siirtymisestä lähes nollaenergiataloihin vuonna 2012.
Lliikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään matalaenergiataloissa esiintyviä matkaviestinverkon kuuluvuusongelmia. Työryhmän tehtävänä on arvioida radiosignaalien kuulumattomuusongelman ratkaisumahdollisuuksia.
Eristemäärien kasvu ei välttämättä ole tärkein syy ongelmaan. Ongelma lähti liikkeelle siitä, että ikkunoihin tuli energia- ja lämmöneristysmääräysten perusteella kalvoja, jotka taittoivat auringonlämpöä, sillä samalla tuli taitettua myös radiosignaalit. Alumiinifoliopäällysteiset lämmöneristeet sekä rappaus- ja raudoiteverkot toimivat samalla tavalla. Heikon signaalin alueella myös pelti- ja kuparikatot on todettu ongelmallisiksi.
Tampereen teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan laitoksen mittausten mukaan radiosignaali voi vaimentaa uusissa taloissa jopa satakertaisesti radiosignaaleja verrattuna kymmenen vuotta sitten rakennettuihin taloihin. Vaimennus on sitä suurempi, mitä korkeampaa taajuutta käytetään eli ongelma korostuu uusissa 4g-verkoissa.
Vaihtoehdoiksi on esitetty tukiasemaverkoston tiivistämistä tai talokohtaisten vahvistimien ja kotitukiasemien rakentamista, mutta ne ovat kalliita. Eristeollisuus puolestaan pyrkii eroon ongelman aiheuttaneista alumiinikalvoista, joita kovien eristeiden tekijät käyttävät. Vaihtoehdoksi esitetty muoviratkaisu on kuitenkin sekin kallis. Eriste- ja ikkunateolllisuus kuitenkin vakuuttavat, että ratkaisuja on tulossa.
Ongelma koskee Rakennuslehden tietojen mukaan myös vanhoja taloja, esimerkiksi sellaisia, joiden julkisivu on korjaustöiden yhteydessä saanut peltiverhouksen. Niissä radiosignaalit ovat tähän saakka kulkeneet ikkunoiden kautta. Kun ikkunoita on vaihdettu alumiinikarmisiin ja selektiivilasisiin, on radiosignaalin tie tukittu. Ratkaisuksi on ehdotettu jopa urien kaivertamista lasiin, jolloin energiatehokkaana ostetun ikkunan U-arvo heikkenee.
Työryhmässä ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi suurimmat teleoperaattorit, FiCom, Rakennustuoteteollisuus RTT, Talonrakennusteollisuus ry, Viestintävirasto ja ympäristöministeriö. Esimerkiksi VTT ja TTY tekevät selvityksiä ratkaisuvaihtoehdoista.
Tätä artikkelia on kommentoitu 17 kertaa
17 vastausta artikkeliin “Ambulanssia ei voi aina soittaa matalaenergiataloon”
Lisätietoa tarvittaisiin pikaisesti. Viime aikoina on yleistynyt rajattu julkisivu sekä uudiskohteissa että lisäeristämisessä. Imeekö rappausverkko radiosignaalit?
Mielenkiintoista on myös kysymys grynderin vastuusta. Jos matalaenergiataloon juuri muuttanut asukas jostain syystä loukkaantuu kotonaan niin vakavasti, että ei voi edes ryömiä ulos soittamaan apua, niin lasketaanko grynderin korvausvastuudeksi a) puhelinlasku b) taksikulu c) lääkärilasku d) ruumisauto ja hautauskulut?
Ratkaisuksi pitäisi tulla, että ns. pasiivitalo Suomessa on erilainen kuin passiivitalo Espanjassa. Pitää hyväksyä se tosiasia, että kylmällä alueella menee enmmän energiaa tilojen lämmittämiseen ja myös lämpimän veden lämmittämiseen. Normit ja määräykset pitää tehdä nämä asiat tunnustaen ja muistaen.
Ympäristökeskustelu ja valitettavasti myös erilaisten säädösten valmistelu on kamalaa töylyämistä sinne tänne.
Tämä ei voi olla ihmisen eikä ympäristön etu. Miksi kiire ?
Voi Seppo Mölsä miten huomiohakuisen ja tarkoituksellisen mediaseksikkään otsikon ja ensimmäiset kaksi kappaletta olet kirjoittanut! Kaksi ensimmäistä kappaletta ovat aivan puuta heinää. Ympäristöministeriön uudet määräykset (1.7.2012) eivät vaikuttaneet käytännössä mitenkään radioliikenteeseen ja sen kuuluvuuteen, koska vaipan rakenteisiin ei tullut mitään muutoksia vaan energiatehokkuuden laskentatapa meni uusiksi, jolloin eri lämmitysmuodot saivat eri kertoimet. Et kai väitä, että kaukolämpöön siirtyminen tai pelletin poltto huonontaisivat kännykän kuuluvuutta? Myös selektiivikalvot ikkunoissa ovat olleet suunnilleen saman aikaa markkinoilla, kuin kännykätkin, joskin niitä on tullut uusimpiin ”passiivi-ikkunoihin” lisää. Myös kolmikerrosrappauksia, joissa on metalliverkkovahvistus on tehty vähintään 30 vuotta ja jos niiden todetaan aiheuttavan signaalin vaimenemista ei sillä ole mitään tekemistä uusien määräysten kanssa. Alumiinipintaiset polyuretaanilevyt seinissä sitävastoin ovat uusi asia rakentamisessa ja siinä olet osunut oikeaan. Tämä on nähtävissä myös TTY:n asiasta tekemässä tutkimuksessa. Uudet määräykset muuten eivät millään tavoin edellytä ko. eristeiden käyttämistä.
Kyllä, parempi otsikko olisi ollut: ”Kivitalo- ja polyuretaaniteollisuus rakentaa kuoleman loukkuja” 😉 Niissä taloissahan se ongelma tutkimuksen mukaan on.
Kenen vastuulla on, että en pysty työskentelemään etätöissä omassa uudessa talossani? Voinko irtisanoa matkapuhelimen kytkykaupan sillä perusteella, että puhelin ei toimi kotona?
Mikseivät operaattorit tarjoa tähän kulutajaratkaisuja? Miksi ratkaisut ylihinnoitellaan? Käsittääkseni talokohtaisen tukiaseman saa maailmalla parilla satasella, jonka olisin mielihyvin valmis sijoittamaan.
Voinko hakea talopaketin myyneeltä korvausta, kun en pysty suoriutumaan arjen perustoiminnoista uudessa talossa? Kyseessä on kuitenkin yleispalveluvelvoitteen alainen toiminne. Miksi talovalmistajat eivät tiedota ongelmasta?
Aktiiviset toistimet ovat Suomessa luvanvaraisia, eli ainoastaan teleoperaattorit saavat niitä asentaa. Venäjällä kuuluvuusongelmat rakennuksissa on korjattu nimenomaan asukkaiden omilla aktiivisilla toistimilla. Ilmeisesti syynä Suomessa luvanvaraisuudelle on se, että operaattorit asentavat niitä häritsemättä toisten asiakkaita…
Edullinen ja helppo (mutta ei takuuvarma) kikka on kokeilla kahta antennia jotka yhdistetään toisiinsa antennikaapelilla.
Tehokas suunta-antenni asennetaan ulos suunnattuna kohti lähintä tukiasemaa ja toinen ympärisäteilevä tai suunta-antenni sisätiloihin jossa kentän kuuluvuusongelmia esiintyy.
Vastauksena YIT:lle
Heinäkuussa voimaan tulleet märäykset eivät tietenkään ole voineet millään tavalla vaikuttaa siihen, miten kännykkä kuuluu näissä taloissa. Näitä taloja vasta tehdään. Oma logiikkani ei riitä ymmärtämään sitä, mitä tekemistä pelleteillä on tämän asian kanssa, mutta ehkä aurinkolämmityspaneelien tai tuulimyllyjen vaikutus kannattaisi varmuuden vuoksi selvittää.
2010 määräyksistä, jolloin U-arvoja ja eristemääriä lisätttiin, on jo kokemusta. Eniten ongelmia on havaittu kunnianhimoisimmissa matalaenergia- ja passiivitalokokeiluissa ja nimenomaan niistä liikenneministeriön työryhmässä varoitettiin. Aika monessa niissä on lähdetty käyttämään kovia eristeitä, jotta eristepaksuudet eivät kasvaisi liikaa.
Ongelmia on havaittu myös vanhoissa taloissa, kuten kerroin.
Sain Rakennusteollisuus RT:ltä listan niistä asioista, joilla voi olla vaikutusta kännykän signaalin heikentymiselle. Niitä ovat nuo alumiinifoliot, mutta myös ikkunat, raudoitusverkot ja metallikatot. Kaikkia niitä nyt tutkitaan ja toivottavasti olemme pian viisaampia ongelman laajuudesta ja syistä.
RT:stä tuli myös esiin tuo huoli asukkaiden turvallisuudesta. Tähän astihan sanonta ”Apu on yhtä lähellä kuin lähin puhelin” on pitänyt paikkaansa, mutta ei välttämättä enää. Luulisi tuon asian huolestuttavan YIT:n tapaista grynderiäkin ennen kuin vahinko tapahtuu.
Ongelmaa pahentaa siirtyminen 4g-verkkoihin. Ehkä asia tuli esiin vasta nyt koska vanhojen verkkojen matalissa taajuuksissa ei ollut tällaisia kuuluvuusongelmia. Ehkä myös uudet kännykät, jossa virrankulutusta on minimoitu, ovat syinä ongelmiin. En itse esimerkiksi ymmärrä, miksi vaimoni uusi Samsung Galaxy ei toimi kunnolla ja puhelu menee jatkuvasti vastaajaan. Samsungilta ainoa ohje oli, että internettiä ja puhelinta ei kannata pitää päällä yhtä aikaa, koska netti voi häritä puhelinyhteyttä.
Passiivinen suuntaava antenni voisi olla ihan hyvä ja edullinen ratkaisu, mutta tässä on pari ongelmaa:
1) meillä on kolme teleoperaattoria, joilla jokaisella on omat mastot, eli näitä antenneja tarvitaan kolme kappaletta
2) jossain vaiheessa hyväksi havaittu tukimasto, josta signaali tulee rakennukseen voi heikentyä esim. väliin rakennettavan rakennuksen vuoksi. Alueelle voidaan ja rakennetaankin uusia tukimastoja parantamaan peittoa. Eli tuota suuntausta pitäisi olla aina aika ajoin tarkistelemassa.
Ihan suoralta kädelta en uskalla veikata, mikä tulee edullisin ratkaisu olemaan, mutta täysin ilmaisia ratkaisuja ei ole olemassa…
Ja asia, joka vielä mietityttää on, että tätä ongelmaa ei juurikaan muualta löydy, Ruotsissakaan tätä ei kauheasti ole havaittu. Mikä meillä voi olla niin erilaista, kun kuitenkin samoja materiaaleja käytetään suurinpiirtein samalla lailla?
Voi kauhia, onpa pahoja ongelmia, samalla pitää kieltää myös kellarirakentaminen ja siellä oleskelu.
Eiköhän kännykkäteollisuus keksi tuohon ratkaisun ja saahan niitä lankapuhelimiakin vielä käyttää.
Otsikko sopisi paremmin Iltasanomien kirjoitukseen.
Talokohtainen vahvistin (aktiivinen) maksaa 400 euroa ja passiivinen 200 euroa yksittäin ostettuna kuluttajahinnoin. Kuinka pitkä on takaisinmaksuaika, jos energiatehokkaammat ikkunat vaativat tuon? Sanoisin, että taas tehdään kärpäsestä härkänen.
Eiköhän se ole massiivisen betonirakenteen ongelma aina, että kännykkä ei tahdo kuulua. Samoin kännykkä ei tahdo kuulua maanalaisessa autohalleissa ilman tukiasemia. Aina jos rakennuksessa on kellarikerros, ei siellä kännykkä tahdo koskaan kuulua. Asialla ei varsinaisesti ole tekemistä matalaenergiarakentamisen kanssa. UV-säteilyn heijastuskalvoilla ikkunoissa saattaa sen sijaan olla merkitystä, samoin eristeen alumiinipinnalla. Tuo rappausverkon vaikutus vähän kyllä epäilyttää. Mieluummin vaikutus tulee paksusta betonirakenteesta.
Mielestäni asiaton artikkeli todella ”myyvällä” otsikolla! Eihän meillä Suomessa vielä mitään lähes nollaenergiaa pidä rakentaa (vai pitääkö?) ja vaikka pitäisi niin miten se liittyy kännyköiden kuulumiseen. Kysehän on materiaalin ”ominaisuudesta”, joka tarkoittaa materiaalitietoisuuden korostumista valintojen osalta.
Ikkunat ovat aina olleet (nyt eristävämpiä, u-arvo), rappaus ja betoniverkot ovat aina olleet, pelti-/metallisia kattoja on ennenkin ollu ja lämpöeristeitä on aina ollu. Nyt 2010 muuttuivat paksuudet ja 2012 määräykset ei kännyköiden kuulumiseen vaikuta. Tosin muuta sekavuutta kylläkin…
Miten kännykkäliikkeessä tiesivät mikä aiheuttaa haittaa signaalille ja varsinkin 4G signaalille..? Nyt rakentamisen ammattilehti ei kumminkaan asiasta mitään tiedä tai ainakin juttua pitää lukea VAHVAA LÄHDEKRITIIKKIÄ käyttäen!! Nuori nainen sanoi puhelinliikkeessä kännykän toimivan ns. normaaleilla eristeillä (villa, puukuitu, sellu ym.ymym.), toisin saunassa ei luvannut kännykälle kuuluvuutta tai alumiinikalvoisia eristeitä lisäeristetyillä tai uusina tehdyillä taloilla sama…
HALOOO, ei kuulu… hei ootko sielä tai missä olet HALOO!
Mitä tässä kannattaa kohta enää rakentaa ja ketä kannattaa kuunnella…???
Neuvoja tulee, tietoa tulee ja kännykkä ei kuulu lukee joka paikassa.
Kuuluuko tämä asia nyt jokaiseen uudisrakennukseen ja miksi sitten rakennetaan edelleen??? eikö asiaan ole ratkaisua…
omakotirakentajan arki on nyt kyllä helposta kaukana kun myyjä ehdottaa joka toiseen seinään eri levyä ja ei vaikuta energiankulutukseen, no miksi sitä toista levyä sitten pitää olla???!! Ei pieni järki ymmärrä
”Ruotsissa painitaan samojen ongelmien kanssa. Tämä saattaa olla energiatehokkuuden edelläkävijämaiden, kuten Suomen ja Ruotsin ongelma. Kun keskustelin kanadalaiskollegojen kanssa, he eivät tunnistaneet asiaa.”
Näin Rakennusteollisuuden Juha Luhanka perjantain Tekniikka & Taloudessa.
Hän piti huolestuttavana, että myöskään hätäpuhelut eivät välttämättä mene läpi energiatehokkaassa talossa. ”Jostain pitäisi löytää se aukko, josta signaali menee läpi. Pitäisikö esimerkiksi ikkunoiden selektiivikalvo ottaa pois, aukottaa tai kaistoittaa?”
Saavat kännyvalmistajatkin katsoa peiliin. Akkusäästön takia vastaanottimen tehot viritetään mahdollisimman alas. Uusilla älypuhelimillä ei ole täyttä kenttää edes ulkona pahimmillaan. Puheen puuroutuminen jätetään toisiin palstoihin.