”Paremmissa kaupunginosissa kyseisellä summalla ei olisi saanut mitään järkevää”, Zagrjazkina tietää.
Omat, vanhempien ja sukulaisten säästöt kattoivat asunnon hinnasta neljäkymmentä prosenttia. Loput Zagrjazkina kustansi asuntolainalla.
”Jos lyhennän lainan 15 vuodessa, maksan kaikkineen yhdeksän miljoonaa ruplaa.
Lainan vuosikorko on reilut 12 prosenttia ensimmäiset viisi vuotta. Sen jälkeen korko voi nousta.”
Asunnon korjaus maksaa vähintään 30000 euroa, ja sitä varten on otettava toinen laina. Remonttilainat ovat asuntoluottoja kalliimpia.
Moni moskovalainen vuokraa ostamansa asunnon vuodeksi tai pariksi heti kauppojen solmimisen jälkeen, jotta lainaa ja muita kuluja saisi lyhennettyä paremmin.
”Tunnen useita, jotka eivät periaatteesta ota asuntolainaa, koska se on niin kallista. Elämäni on kuitenkin tässä ja nyt, enkä jaksanut enää asua vanhempien luona ahtaassa kaksiossa”, 29-vuotias Zagrjazkina sanoo.
Todellinen korko voi yllättää
Moskovassa moni keskituloinen ei voi edes haaveilla omasta asunnosta. Suurten tuloerojen kaupungissa normaalituloisiksi voi sanoa niitä, jotka ansaitsevat noin tuhat euroa kuussa.
Moskovan keskikaupungin neliöhinnat ovat moninkertaisesti korkeampia kuin Helsingin kantakaupungissa. Edullisia asuntolainoja ei ole yksinkertaisesti saatavilla.
Lisäksi pankkien mainostama korko on usein räikeässä ristiriidassa asuntovelalliselle kertyvien todellisten kustannusten kanssa.
”Jos lasketaan todellinen korko lisämaksuineen ja muine kuluineen, se voi olla lähempänä 20:tä prosenttia”, sanoo Moskovan talousyliopiston kiinteistötalouden laitoksen johtaja Vadim Zasko.
Velallinen voi joutua maksamaan korkoja laina-ajan venyessä jopa toisen asunnon hinnan verran.
”Venäläisperhe pystyy säästämään asunnon hinnan keskimäärin 30 vuodessa”, Zasko suhteuttaa.
Asuntoja ostetaan käteisellä
Pankkijärjestelmän jälkeenjääneisyys on yksi syy korkeisiin korkoihin. Lainojen myöntäminen on Venäjällä riskialttiimpaa kuin kehittyneimmissä maissa, ja lainamarkkinoilla on vääristymiä.
”Esimerkiksi suuret asuntolainat eivät ole venäläisten enemmistön ulottuvilla, kun taas niillä, joille niitä myönnettäisiin, on käteisvaroja yllin kyllin”, Zasko sanoo.
Huomattava osa asuntokaupoista tehdään käteisellä, koska venäläiset eivät juuri luota pankkeihin.
”Käteisen käyttö on alkanut vähentyä vasta parin viime vuoden aikana”, kertoo venäläisen Sberbankin vähittäisluotto-osaston johtaja Natalia Alymova.
Käteisen säilyttämiseen tarkoitetut talletuslokerot ovat Venäjällä edelleen suosittuja.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Asuntolainojen korot lannistavat moskovalaisia”
Maapallon suurimman eron elintasoraja kulkee Suomen ja Venäjän välissä MUTTA ei tunnu koskevan kämppien hintoja.
Tätähän selittää se, että esimerkiksi Pietari jakautuu asukkaisiin joka tulee aina olemaan ’kaalinviljelöitä’ (80-90 % porukasta) ja hyvin toimeentuleviin. Margarita kurottaa jälkimmäiseen sakkiin.