Rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin kuuluu kahden vuoden takuuaika, joka päättyy, kun takuutarkastus on tehty. Tämän jälkeen rakennuttajalle siirtyy vastuu tekemästään piilovirheestä, jota ei ole voitu tarkastuksessa havaita. Tämä vastuuaika päättyy kymmenen vuoden kuluttua rakennuksen vastaanottamisesta.
”Rakentamisessa on kyse aina riskien hallinnasta. Sekä rakennuttaja että rakentaja pyrkivät minimoimaan riskejä ja hakemaan niiden hallinnan kannalta oikean kustannustason. Yleishyödyllisten rakentajien kannalta kyse on myös rakennusten huollosta eli haetaan mahdollisimman huoltovapaita ratkaisuja”, Kaskiaro toteaa.
”Riskien minimoinnin kannalta tunnetut materiaalit ja järjestelmät, joilla on pitkään rakennettu, ovat varmempia. Minun viestini puualalle on se, että kannattaa kehittää puurakentamisen järjestelmiä ja tehdä niistä houkuttelevia rakentajille ja rakennuttajille. Tilaaja viime kädessä ratkaisee, mistä materiaalista rakennetaan. Kun asiakas on epävarma rakenteen ja materiaalin toimivuudesta, toimittaja vakuuttaa ostajan parhaiten sitoutumalla vastuuseen mahdollisista virheistä.”
Materiaalineutraalia rakentamista
Rakennusteollisuus RT:n aiemmin esittämien kannanottojen tapaan myös Kaskiaro ja Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila vaativat materiaalineutraaliutta rakentamisen sääntelyyn. Betoniteollisuus aikookin valittaa Helsingin kaupunginvaltuuston elokuun lopussa hyväksymästä Honkasuon pientaloalueen asemakaavasta. Honkasuolla on jo asemakaavassa määritelty runkorakenteiden materiaaliksi puu.
”Rakentamisessa tulee kaikkien materiaalien olla samalla viivalla, materiaalineutraalisuus säädöksissä on olennainen asia. Pientalorakentamisessahan puurakentaminen hallitsee markkinaa, mutta kerrostalomarkkina on haastava alue puurakentamiselle. Rakentamisessa tulee tavoitella yhteistyötä eri materiaalien kesken ja etsiä sellaista synergiaa, mikä tuo parhaan mahdollisen ratkaisun laadultaan ja hinnaltaan asiakkaalle”, Kaskiaro sanoo.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavamääräyksillä tulee olla ennen kaikkea maankäytöllinen ja kaupunkikuvallinen perusta. Mattila katsoo, että Honkasuon kaavamääräyksessä asetettu materiaalirajoitus on vastoin tätä periaatetta. Lisäksi se syrjii monia rakennusmateriaaleja, joten asiassa on myös kilpailuoikeudellinen näkökulma. Vastaavanlaisia kaavahankkeita on käynnissä muuallakin Suomessa, minkä johdosta Mattila pitää tärkeänä materiaalirajoituksen lainmukaisuuden selvittämistä.
Honkasuolle on kaavailtu mittavaa ”kaupunkikylää”, jonka kokonaiskerrosala on 65 000 neliötä, josta asuinkerrosalaa olisi noin 63 400 neliötä. Alueelle on tarkoitus tulla noin 1 600 asukasta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Talonrakennusteollisuus: Puujärjestelmätoimittajat jakamaan rakennuttajavastuuta”
…Eli siis talopakettifirmat vastaamaan kokonaisuudesta rakennuttajan rinnalle…no jo on aikoihin eletty. Tulisitte ihmiset muutenkin järkiinne tuon puurakentamishössötyksen kanssa. Talot pitää rakentaa siitä materiaalista joka kulloinkin on edullisin vaihtoehto. Nyt suunnitellaaan ja jo tehtykkin 5-8 krs kerrostaloja kokonaan puurunkoisina. Ei puu ole sellaisiin rakennuksiin tarkoitettu ellei siinä ole ensin kantavaa betonirunkoa…kyllä siihen jää vielä puurunko-osuuttakin tehtäväksi. Eli tehdään sekarunkoisia taloja näin saadaan omat metsämme jalostettua aika korkealle ja ei lopu betonielementtitehtailijoiltakaan työt. Mitä tulee 1 kerroksisiiin taloihin niin kyllä niiden tekeminen on edullisempaa puusta vaikka olisi miten iso alue hyvänsä.
Kerrostalorakentaminen ei ole puulle ominaisinta aluetta, mutta politikointi ja mekastus puun puolesta jatkuu valtiovallan tuella.
Tosiasiat eri materiaalien kohdalla on hyväksyttävä. Jokaista materiaalia niin betonia, tiiltä, terästä kuin puuta pitää käyttää siellä, mihin sen ominaisuudet parhaiten soveltuvat. Monikerroksisissa asuintaloissa kivirunko, nykyisin betonista tehty ennen tiilestä on varma ratkaisu. Puisilla sekarakenteilla ei ole mitään mieltä jäljitellä kivitaloja.
Asunnon ostajalle puukerrostalo on huono sijoituskohde, talon ääneneristys ja tiiviys on arvaamaton sekä kosteus- ja homeongelmat uhka. Palotilanteessa on vaarana jopa koko talon purku. Puukerrostalon sprinklaus tuo asukkaalle turvallisuutta, mutta aiheuttaa käyttökustannuksia ja palotilanteessa ongelmallisia jälkitöitä.
Miten voi olla noin tietämätöntä porukkaa?? Tarkoitan siis näitä betonimiehiä.
Arvoisa Matkustellut ole ystävällinen kirjaa mitä kaikkea tietämättömyyttä tarkoitat. Tarkoitatko tietämättömillä puujärjestelmätoimittajia vai kahta keskusteluun osallistunutta?
Puusilmäkin sen näkee! Betoni ei ole ainoa oikea materiaali kerrostalon kanaviin rakenteisiin. Lisäksi ne säteilee, hajoaa maanjäristyksessä kuin korttitalo, on kalliita korjata, ääneneristys asumismukavuuden kannalta pielessä, ne on rumia, muunneltavuus minimissä, jne. Tähän puutuoteteollisuus ja muut edistyksellisen tahot kuten Sitra yrittävät tuoda vaihtoehtoja.
Puutaloista vois kanssa tehdä kelluvia jos maanjäristysten jälkeen Helsinkiin tulee tsunami. EIkö tässä ole vaarana että tontin arvo putoaa tällaisten rajoitusten johdosta