Loppuvuoden 2012 rakentamisaktiviteetti on Haahtelan mukaan paljolti seurausta alkuvuoden melko korkeasta asuntotuotantoon painottuneesta aloitusmäärästä. Nyt investointeja supistetaan eikä elvytysvaraa näytä olevan. Näköpiirissä ei ole muulle kuin asuntorakentamiselle laajaa ja vakaata kysyntäpohjaa. Muutamat suuret kaupan, liikenteen ja teollisuuden hankkeet vaikuttavat paikallisesti rakentamisaloitusten määrään.
Talonrakentamisen aloitusten määrä jäänee kuluvana vuonna tasolle 34 miljoonaa kuutiometriä. Asuntoaloitusten määrä säilyy ja on 27 000 asuntoa. Ensi keväänä uudis- ja korjausrakentaminen edelleen vähenee. Kesän ja syksyn aikana rakennetaan sen verran, että ensi vuoden aloitukset ylittänevät vuositasolla 30 miljoonaan kuutiometriä ja asuntoja aloitettaneen lähes tätä vuotta vastaavasti.
Alhainen korkotaso suosii edelleen asuntorakentamista, muuttoliike ylläpitää asuntokysyntää ja korjausrakentamisen tarve on edelleen kasvussa. Sentimentti vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa on kääntynyt odottavan varovaiseksi. Talouden ongelmat, työttömyyden kasvu ja rahoituksen kiristyminen ovat tuoneet epävarmuutta asuntokauppaan ja pidentäneet myyntiaikoja. Myymätön valmis asuntokanta kasvaa.
Myynti- ja tuotantohintojen ero on edelleen pääkaupunkiseudulla suuri, vaikka on kaventunut kalliiden kaavoitus- ja suunnitteluratkaisujen ja uusien rakentamismääräysten aiheuttamien tuotantohintojen nousun vuoksi. Uudistuotannon aloitukset ovat tavallista herkempiä mahdollisille ja jopa todennäköisille häiriöille vapaarahoitteisessa asuntokaupassa.
Asuntohinnat voivat laskea
Aloitusten samanaikainen suuri määrä viime keväänä nosti tarjoushintoja ennustettua enemmän ja johti hetkelliseen pulaan tekijöistä ja materiaaleista. Syksyllä markkinat ovat rauhoittuneet ja hintataso palautunut. Rakentamisen hiljeneminen pitää Haahtelan mukaan hinnat pitkälle ensi vuoteen syksyn 2012 tasolla. Euroalueen ja Suomen talouden vaikeasti korjautuvat rakenteelliset ongelmat eivät näytä luovan tilaa hintojen reaalinousulle loppuvuonnakaan.
Taloushäiriöiden jatkuminen voi päinvastoin synkentää suhdannekuvaa. Asuntokauppa voi hiljentyä, myymätön asuntokanta kasvaa ja myyntihinnat alentua. Toimitiloja voi jäädä lisää tyhjäksi painaen vuokratasoa alas. Uudisaloituksiin tulisi tällöin lisääntyvää varovaisuutta, rakentaminen entisestään vähenisi ja hinnat laskisivat. Deflatorinen kehitys vahvistuisi kun hintojen aleneminen jäädyttäisi uusia aloituksia.
Rakennustuotanto sopeuttaa toimintaansa pienenevään volyymiin. Tätä auttaa kotimaisen työvoiman poistuma. Ulkomaisten yritysten ja työvoiman osuus jatkaa kasvuaan, mutta kalleusero kotimaiseen verrattuna kaventuu. Lisääntyvät verot ja maksut heikentävät kannattavuutta ja hiljentävät asuntokauppaa. Raaka-aineiden kysyntä vähenee, mutta hintakehitys on heilahteleva ja kriiseistä riippuva. Kilpailu rakennusalalla kiristyy, tarjoushalukkuus kasvaa ja hintahajonta suurenee. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa omaperusteinen asuntotuotanto on riskien kasvusta huolimatta kannattavampaa kuin urakkatuotanto.
Hintatason maltillisista muutoksista riippumatta rahaa rakentamiseen menee entistä enemmän. Määräykset, ohjeet, kaavat, suunnitelmien mutkikkuus ja keskeneräisyys, talotekniikkaratkaisut, rakentamisen hallinto; kaikki lisäävät menoja ja vaikeuttavat rakennustöiden suorittamista. Ongelmia ratkotaan rakennustyön aikana suunnittelupöydillä ja työmailla tuntityönä ja se tulee rakentamisen kaikille osapuolille kalliiksi. Ilmiö on painottunut pääkaupunkiseutuun, mutta leviää kasvukeskuksiin. Oletettavaa on, että rakentamisen vaikeudet tulevat myös heijastumaan talojen ylläpitomenoihin ja tulevaan korjaustarpeeseen, arvioi Haahtela.
Tarjousriskit syytä tuntea
Rakennusliikkeiden katteita laskeva hintakehitys yleensä parantaa kun panoshinnat halpenevat. Samalla kuitenkin hinnoittelun riski kasvaa. Hyvässä muistissa on vuoden 2009 tilanne, kun urakoita otettiin tiukalla hinnalla luottaen panoshintojen laskuun. Kun suhdannetilanne kääntyikin yllättävän nopeasti ja voimakkaasti, osoittautuivat monet pitkäaikaiset urakat tappiollisiksi, ja edelleenkin jopa monien projektinjohtourakoiden riitoja ratkotaan välimiesoikeudessa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Haahtela odottaa taantuman laskevan hintoja”