Nykyään yhdelle virkamiehelle on varattu tilaa keskimäärin 30 neliötä. Jatkossa virkamiesten pitää tyytyä työskentelemään 25 neliön tiloissa. Uudet mitoitukset toteutetaan virastojen peruskorjausten yhteydessä.
Tilaa säästetään muun muassa vähentämällä kaapistoja ja toimistojen vierastuoleja. Kaikki virkamiehet eivät myöskään saa omaa huonetta. Jotkut saavat huonetoverin, toiset siirretään avokonttoriin.
Tilansäästökampanjan seurauksena myös valtion vanhojen kiinteistöjen myynti kiihtyy. Valtion kiinteistöt omistavalla Senaatti-kiinteistöillä on parhaillaan myynnissä 66 kohdetta. Joukossa on useita virastotaloja.
Turun Sanomien uutinen aiheesta löytyy tästä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa
10 vastausta artikkeliin “TS: Valtio säästää 30 miljoonaa pienentämällä työtiloja”
Toki työhuoneiden koollakin on merkitystä, mutta monissa valtion rakennuksissa on yllättävän vähän hyötyneliöitä muutenkin. Esimerkiksi käytävien osuus neliöistä voi olla hyvinkin suuri.
Avokonttoreita ja omaa huonetta vailla olevia työntekijöitähän valtiolla on jo nyt aika paljon. Nämä ovat yleensä alempien palkkaluokkien työntekijötä.
Olisi kyllä kiinnostavaa kuulla, miten TS:n uutisessa mainitussa oikeushallinnossa asiaan suhtaudutaan. Siellä(kin) pienempien paikkakuntien toimipisteitä ollaan lakkauttamassa, ja toimintaa keskittämässä pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin. Kiinnostavaksi asian tekee se, että moni käsiteltävistä asioista on luonteeltaan salaisia.
Juuri käsiteltävien asioiden salaisuus-näkökulmallahan omia huoneita on perinteisesti perusteltu, sen lisäksi että oma huone tuottaa parhaimmillaan oman rauhan tehdä työtään kunnolla.
Samalla kun väestö ikääntyy, vierastuolien määrää vähennetään. Näinkin voidaan vähentää valtion virastoissa käyntiä. Kun asiakkaat seidovat ja keskustelevat kovaäänisesti (hiljaa puhumalla intiimeistä asioista yht’aikaa kahden virkailijan kanssa, niin kohta kaikki myös tietävät kaiken.
Outo väite, että kaapistoja, tuoleja ja työpisteitä vähentämällä parannettaisiin toiminnallisuutta?
Ja mitenköhän se 30 miljoonaa saadaan säästymään, noin isossa summassa on pakko olla mukana kilometritehtaalle siirrettävien virkamiesten vaikuttavuus.
Ja onko muutos tosiaan tarkoitus läpiviedä yhdessä vuodessa?
Ja eikö työsuojelulla ja ammatiyhdistysväellä ole sanaansa sanottavana?
Ainakin viestitystä olisi Senaatin puolelta syytä kehittää.
Tämä uutisankka herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia!
Toivottavasti Senaatin monopoli valtion toimitilahallinnon osalta vihdoin puretaan!!!
Minustakin on harhauttavaa väittää, että kurjistaminen merkitsee toiminnallisuuden parantamista. Jokainen sisäilmaongelmista johtuva kuolemantapaus on liikaa ja itse asiassa operoivana tiedän, että valtion kiinteistöissä on tuhansia oireilevia. Jos tilamuutokset tehtäisiin yhdessä rytäkässä, merkitsisi se valtion tilakannassa 2…5 miljardin euron hallitsematonta korjausinvestointia sen varmistamiseksi, ettei oireilevien henkilöiden määrä kasvaisi. Itse en näihin talkoisiin halua osallistua sen enempää veroäyri korotuksen kautt kuin konsulttinakaan.
Valtion monopoilina Senaatti kähmi itselleen ns.tulosta 154 miljoona euroa elikkä lähes 30 % liikevaihdostaan /Senaatin yhteiskuntavastuuraportti/. Tämän leikin soisi oikeasti loppuvan nyt tähän ja satava se 30 miljoonan säästö hankkimalla paras mahdollinen kiinteistöhallintotaho, joka suostuu kohtuulliseen tuloskertymään.
Eihän edes alkoholia ole pakko ostaa yleensäkään saati sitten ALKO.sta.
Satumainen väite 150 miljoonan euron tuotoista näyttää pitävän paikkansa. Jos ko. tuotot kohtuullistettaisiin ja valtion kiinteistöjen kiinteistönpito ja rakennuttataho kilpailutettaisiin vastaisivat säästöt yli tuhannen henkilötyövuoden kustannuksia!
Senaatin nykyinen tj on muutoin sama kuin L&T:n aiempi…
On se hauska yhteensattuma, että kun nuppiluku valtiolla pienenee ja työtilat per kapita pienenevät, niin vuokra sen kun kasvaa. Uskotteko todella, että avotilat ovat viihtyisiä ja lisäävät tuottavuutta?
Vapailla markkinoilla Senaatti-kiinteistöt olisi jo jäänyt nuolemaan näppejään, kun valtion laitokset olisivat vuokranneet toimitilansa muualta.
Niin, paljonkohan valtio eli me säästäisimme ilman välikättä nimeltään Senaatti-kiinteistöt?
Pelkästään Musiikkitalon osalta olisi säästetty kymmeniä miljoonia osaavalla hankevalmistelulla. Ja se tärkein eli akustiikka on edelleen hakusessa.
Energiamääräykset kasvattavat korjauskustannuksia 25…50 %, vaikka korjausvelka koko ajan kasvaa. Sisäilmaongelmakorjauksia pitäisi lisäksi tehdä moninkertaisesti nykyistä enemmän. Valtiovalta nipistää virastojen käyttömenoja. Eiköhän olisi aika purkaa Senaatti ja antaa valtion aidosti panostaa niihin korjauskohteisiin, joihin kunakin vuonna on pakko panostaa korjausvelan pienentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja sisäilmaongelmie vähentämiseksi?