Kiurun mukaan kuluvalla hallituskaudella pääkaupunkiseudulle pitäisi rakentaa 30 000 uutta asuntoa, mutta tontteja puuttuu edelleen 10 000 asunnolta. Tyhjiä tontteja on etenkin rakennusyhtiöiden omistuksessa.
”Meillä ei pidä luoda sellaisia kannustimia, jotka kehottavat siihen, että voi pitää rakentamatonta maata hallussaan ja siitä ei minkäänlaista isompaa rokotetta oteta”, Kiuru sanoi.
Kiuru muistuttaa, että veropolitiikasta päättäminen kuuluu valtiovarainministeriölle.
”Kyllä tällaisiin pullonkauloihin pitäisi kehysriihessä pystyä puuttumaan.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa
12 vastausta artikkeliin “Kiuru Ylen Ykkösaamussa: Rakentamattomien tonttien veroja kiristettävä”
näin ne vaan sosialidemokraatit estävät kaikenlaisen
kansankapitalismin! eihän täällä enää saa omistaa
mitään, ettei siitä joudu vielä ostamisenkin jälkeen
maksamaan. pitäisi ministeri vaan moiset ajatukset
omana tietonaan.
– Tyyppillinen ratkaisu: Korotetaan veroja.
– Asuntorakentamisesta tutut ongelmat eivät näy eduskuntatalon työmaalla. Ceausesculaisen hallintokulttuurin kruunuun saa upottaa loputtomasti verovaroja. Saa siinäkin tapauksessa, että asunnottomat kansalaiset jonottavat jäätyneet paskat housussa leipää.
Kaiken maailman golf-kentille rakennusmaata annetaan käytännössä ilmaiseksi ja samaan aikaan asukkaita kiristetään säälittä. Omakin kiinteistövero oli 90-luvulla 600 mk ja on nyt jo 1200€ ja sossujen kaavailujen jälkeen ilmeisesti jotain 3000-4000€. Tällä menolla Helsingissä ei pian asu kuin sellaisia, joiden asumiskulut maksaa Kela.
Asuntoministeri Krista Kiurun (sd.) esille nostama kaavoituksen puutesakko koskee pääosin vain ruuhkaista pääkaupunkiseutua jota kaiken keskittämisen vuoksi vaivaa muutkin ongelmat. Yksinkertainen kustannustehokas ratkaisu siihen on keksitty ajat sitten, hajasijoitus.
Pääkaupunkiseudun rakentamiskustannukset ovat muuta maata korkeammat, ilmanlaatu alkaa olla pienhiukkasten vuoksi uhkana tuhansien terveydelle, asumismukavuus ja hyvinvointi heikkenee.
Löysäjohtoiset hallitukset eivät ole jaksaneet johtaa hajasijoituksen muutosta helpoissakaan tapauksissa ja Helsingin alueelle edelleen tunkemalla tungetaan laitoksia ja toimintoja jotka sähköisen tiedonsiirron aikakaudella voisivat sijaita maaseudulla vahvoissa peruskunnissa.
Monet etelän eläkeläiset ovat maaseudun vetovoiman havainneet ja muuttaneet pois kuhinakeskuksesta, se osoittaa, että asumisen muutos on mahdollista myös työikäisillä. Maaseudulla on tarjolla työvoimaa, asuntoja, laadukkaita asumisympäristöjä ja hyviä harrastusmahdollisuuksia.
Jämäkällä hajasijoituspolitiikalla monet pääkaupunkiseudun ongelmat ratkeisivat kansantalouden kannalta kustannustehokkaasti. Kunnat jopa kilpailevat ja tarjoavat erilaisia porkkanoita uusille yrityksille ja laitoksille. Seuraavaan hallitusohjelmaan muun Suomen elvyttäminen on kannatettava tavoite.
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Näyttää siltä, että muun Suomen annetaan tietoisesti autioitua ja rapautua.
En kuitenkaan usko, että pienet ja kalliit kunnat tulevat erityisesti hyötymään etätyöstä. Itse uskon, että siitä tulee koko Suomea koskeva haitta. Etätöitä voi nimittäin tehdä residenssi kansalaisena lämpimästä EU- maasta siten, että koko vuoden verotus on alle kaksi tonnia, ja elinkustannukset puolta pienemmät. Valinta ei siis edes ole kovin vaikea.
Pitääkö tätä verotuksen ilosanomaa taas levittää koko Suomeen, jos pääkaupunkiseudulla rakennusliikkeet haluavat keinotella tonteilla. Näkee taas hyvin miten kokematon ja näköalaton nuorukaisministeri hoitelee asiaa. Näköala ei näytä riittävän muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Muualla maassa on aivan toinen tilanne. Joku taas keksii, että verotuksen pitää olla tasapuolista kaikille ja näin kaikki nekin, joitka eivät mitenkään ole osallisia näihin pääkaupunkiseudun ongelmiin. Kyllä valtionvarainministeriön nuorukaisminsterit asian hoitaa ja panee muun Suomen ahtaalle pääkaupunkiseudun ongelmien vuoksi. Keinittelija kyllä kulkee aina askeleen edellä.
Nimimerkin Rohmar pointti Eduskuntatalon rakentamisesta on hyvä. Olen itse puolestani päivitellyt Presidentinlinnan korjauksen kustannuksia. Tarkkaa summaahan ei ole taidettu julkisuudessa kertoa, mutta on puhuttu kymmenistä miljoonista euroista joka tapauksessa.
Ymmärrän kyllä, että sekä Presidentinlinna että Eduskuntatalo ovat rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, enkä missään tapauksessa halua päästää kumpaakaan rakennusta rapistumaan. Siitä huolimatta epäilen, onko välttämätöntä kaataa tällaisia summia kyseisten talojen remontoimiseen. Samaan aikaan esim. teiden korjaamisessa pihdataan, niin että ajelemme surkeassa kunnossa olevilla teillä ja liikenneturvallisuuskin vaarantuu.
Neito- vai nuorukaisministeri?
Kuka perkele nuo vixut ministerit valitsee?? Mekö äänestäjät???
Vaivaututuisi edes kaivamaan maanomituksista tiedot toteutuneet kiinteistökaupat on julkisia ja valmiitakin tilastoja löytyy.
Ei niitä tontteja kukaan haudo joillakin alueilla on varantoa joka sulaa hitaasti.
Jos kauppa ei vedä niin sehän se vasta viisasta olisi sitoa käyttöpääomaa kohteiden rakentamiseen varastoon.
Vuokra-asunnoiksi ei niistä seisovista tonteista ole kun ovat 2 x yli ARA:n hyväksymän hintakäyrän.
Jos jollakin niitä tontteja on niin kunnilla, mutta kaavat voi pitää valmistelussa ja vahvistaa kun halutaan viedä markkinoille verohan koskee vahvaa rakennusoikeutta.
On muuten typerä vero koko rangaistusvero summa meni kaupungille vaikka alue rakennettiin sovitun aikataulun mukaisesti toimijat vaan ei voineet teknisesti rakentaa kaikkia tontteja samanaikaisesti. Lisäksi vuokra-asuntojen lykkääminen 800 asunnon nipuissa on typerää, hakijoita ei vain ole riittävästi jos määrä on liian suuri.
Kannatettava ajatus. Ehdotan laajennettavaksi ajatusta koko Suomen (m.l. Ahvenanmaa) kattavaksi niin, että haittavero myös tonteille, joilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Itselläni esim tilanne, että tontin rakennusoikeus on 380 m2 ja rakennettu ainoastaan 200 m2 torppa + 60 m2 autotalli/maakellari. Mielelläni maksan tästä panttaamastani 120 m2 rakennusoikeudesta siihen saakka kun saan kuntosali-dreijauskompleksin valmiiksi (-;
Samoin esim rakentamattomat kesämökkitontit, autiotalot, rakennusliikkeiden tonttivarannot, pakettipellot y.m.
Nm ”höpöhöpö” kirjoitti asiaa. Kukaan ei ole niin sosiaalinen PKSlla, että jos saa vapailla markkinoilla 2-3 kertaisen hinnan rakennusoikeudesta luovuttaisi sen ARA-tuotantoon. Eiväthän niin tee kunnatkaan. PKS kunnat varaavat 20% valtion tukemaan tuotantoon ja nyt vanhoilla alueilla kiintiöt ovat täynnä ja uusilla kaava-alueilla jo jaettu, ainakin Espoossa. Ja jos PKSlla rakentamisen korkeita kustannuksia kauhistellaan niin mm. perustamis-, julkisivu-, autopaikka-, väestönsuojamääräykset lisäävät kustannuksia 1000-1500 e/m2. Nämä näkyvät yhtälailla sitten vuokrissa ja vastikkeissa. Edellisen laman ja rakennusalan suurtyöttömyyden pelastajaksi edellinen hallituksen aikana tulivat ARA-tuotannon välimalli, neuvottelu-urakat ja rakennusliikkeiden omat tontit.Ja näitähän onkin sitten viime vuodet ”urakalla parjattu”.