Sopimuksen allekirjoittivat kahdeksan Tampereen kaupunkiseudun kuntaa: Tampere, Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Tavoitteena on rakentaa seudulla keskimäärin 3 100 uutta asuntoa vuosittain. Näistä 20 prosenttia toteutetaan kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona, joka sisältää sekä Ara-rahoituksella toteutettavan vuokra-asuntotuotannon (noin 90 %) että sellaisen kuntien oman vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon, jonka vuokrataso on Ara-tasoa (noin 10 %).
Sopimuksella halutaan varautua erityisesti väestönkasvuun, monipuolistaa asuntotuotantoa, kehittää keskusta-alueita ja liikkumisen tapoja alueella. Lisäksi sopimuksen läpileikkaavina tavoitteina ovat energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa uudistetaan niin, että asuntoja, työpaikkoja ja palveluja suunnataan erityisesti uuden kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen lähialueille. Kunnat parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä lisäävät yhteistyötä raja-alueiden kehittämisessä.
”Tampereen kaupunkiseutu on tärkeä kasvukeskus. Tiivistä yhteistyötä tarvitaan, jotta seudulle saadaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja sekä toimiva joukkoliikenne ja palveluverkko niin alueen nykyisille kuin uusille asukkaille”, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru sanoo.
”Liikennejärjestelmää tulee kehittää yhtenä kokonaisuutena ja osana ympäröivää yhteiskuntaa. MAL-aiesopimus on hieno esimerkki siitä, miten eri osapuolet toimivat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Valtio jatkaa omalta osaltaan joukkoliikenteen kehittämistä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuella ja pyrkii laajentamaan tätä tukea myös keskisuurille kaupunkiseuduille”, liikenneministeri Merja Kyllönen toteaa.
Aiesopimus on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle aiesopimukselle, joka solmittiin vuosille 2011–2012. Sen toteutumista seuraamaan asetetaan seurantaryhmä, jonka tehtävänä on arvioida toimenpiteiden edistymistä ja vaikuttavuutta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Tampereen kaupunkiseutu sai uuden MAL-aiesopimuksen”
Tampereen seudulle tarvitaan tosiaan toimiva liikenneverkko. Paino on sanalla toimiva.
Jospa tamperelaiset liikennesuunnittelijat alkaisivat ensi töikseen suunnitella nysseille niitä pysäkkilevennyksiä. Ne puuttuvat lähes kokonaan Tampereen seudulta.
Tien sivuun lyödään vain linja-autopysäkin merkki. Bussi pysähtyy keskelle tietä, jolloin bussin perässä tuleva autoliikenne pysähtyy kokonaan jokaisen linja-auton pysähtyessä pysäkille.
Pysähdys johtuu siitä, että vastaantulevaakin liikennettä on esiintynyt aika ajoin Tampereen seudulla.
Jospa kaupungin virkamiehet tekisivät vaikka yhdistetyn virka- ja opintomatkan tuonne Barcelonaan tai vaikkapa Nizzaan.
Siellä kummassakin niitä pysäkkilevennyksiä on. Yksi pahan ilman lintu väitti, että niitä olisi lähempänäkin, mutta ei sitä kannata uskoa. Se on vain kateellinen.
Ottakaa samalla mittanauha, kynä ja lehtiö mukaan, jotta pysäkkilevennyksen mitat saadaan kirjattua varmasti oikein.
Kun rahaa on niukalti, ollaan iloisia että saadaan edes pysäkin merkki. Merkki viestii, että liikennetarvetta on.
Levennykset mahdollisine katoksineen maksavat rutkasti rahaa. Oman kokemukseni mukaan paljon auttaisi, kun tietä voitaisiin levittää ja aurata parisen metriä ulommas pysäkkien paikkeilla.
Tällöin ihmisten ei tarvitsisi pelätä likistymistä bussin ja penkan väliin. (Koululaiset kyllä likistyvät, koska pelkäävät bussin ajamista ohi jolleivät seiso raiteilla.)
Olen paljon liikkunut maailmalla enkä olosuhteisiin nähden pidä Tampereen seudun bussiliikennettä ollenkaan huonona.
Hyvä draivi ja henki on täällä päällä. Kannustetaan sitä uusiin onnistumisiin kuten myös kevyen liikenteen järjestelyjä.