Rakennusvalvojista 60 prosenttia ei tunne heinäkuun alussa voimaan tulevaa EU:n rakennustuotelakia ja -asetusta riittävästi. Osittain syynä tiedonpuutteeseen on ministeriön valmistelutyössä olleet viiveet, jotka ovat viime vuosina koskeneet lähes kaikkea määräystyötä.
Rakennustuotelaki ja -asetus astuu voimaan kolmen kuukauden päästä, mutta vain vajaat 40 prosenttia rakennustarkastajista arvioi kykenevänsä soveltamaan rakennustuotelakia työssään. Isoissa kaupungeissa rakennustuotelaki ja -asetus tunnetaan parhaiten.
Rakennusvalvontojen tietotasoa ja ammattitaitoa on ehdotettu parannettavaksi yhdistämällä pienten kuntien rakennusvalvontoja isommiksi yksiköiksi esimerkiksi 20 rakennusvalvontapiiriin erikoissairaanhoitopiirien tapaan.
Viidesosa rakennustarkastajista on sitä mieltä, että joka kunnassa ei tarvita rakennusvalvontaa ja lupakäsittelyä. Kolme neljäsosaa vastaajista kannattaa rakennusvalvontojen yhdistämistä, mutta moni pitää 20 piiriä liian pienenä määränä.
Pienten kuntien rakennusvalvojien työtaakkaa lisäävät myös uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset. Jälkimmäisistä saatiin ministeriön esitys vasta helmikuussa ja niitä pitäisi soveltaa jo syksyllä. Uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset astuivat voimaan heinäkuun alussa 2012. Edelleen joka viides rakennustarkastaja tuntee ne mielestään huonosti ja vain reilu kuusi prosenttia niin hyvin, että pystyisi neuvomaan kollegoitaan.
Aivan uusia asia määräyksissä on energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun laskenta. Korjausrakentamisessa sen määrittämiseen on peräti kolme vaihtoehtoa ja uudisrakentamisessa pitäisi osata ottaa huomioon myös eri energiamuodoille poliittisesti asetetut suosituimmuuskertoimet. E-luvun raja-arvo on luvan myöntämisen edellytys. Vain 34 prosenttia rakennustarkastajista ilmoittaa tarkistavansa pääsuunnittelijan esittämän laskelman aina, ja 28,5 prosenttia vastaajista ei tarkista laskelmaa millään lailla.
Korjausrakentamisen energiamääräykset astuvat voimaan tämän vuoden kesän aikana vaiheittain. Se koskee luvanvaraisia korjauksia ja ministeriön linjauksen mukaan energiansäästövaatimuksista voi tinkiä vain, jos hakija pystyy osoittamaan, että energiakorjauksen takaisinmaksuaika olisi yli 30 vuotta. Kaksi kolmesta rakennustarkastajasta arvioi, ettei korjausrakentamisen lupakynnys laske energiansäästövaatimusten takia. Vastaajista 13 prosenttia valmistelee pientaloremonttien luvituskynnyksen alentamista. Esimerkiksi Helsingissä työ on parhaillaan käynnissä.
Kysely on luettavissa torstaina ilmestyvässä Rakennuslehdessä. Siinä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kommentoi vastauksia. Hän vastaa (tai oikeammin jättää vastaamatta) miten Suomi päätyi tulkitsemaan direktiivin ohjetta, että energiakorjaamiseen voi velvoittaa vain, jos se on tekijälle taloudellisesti järkevä niin, että 30 vuoden takaisinmaksuaikakin täyttäisi tämän vaatimuksen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennustarkastuksia on syytä yhdistää”