Vuonna 1948 rakennettu Talo Salopelto remontoidaan kesän ja syksyn 2013 kuluessa lähes kokonaan vaipan ja talotekniikan osalta. Rakennustyöt käynnistyivät jo kesäkuun lopussa, ja niiden arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen VTT jatkaa kohteen seurantamittauksia vuoden verran. Konseptin lähtökohtana on, että asukkaat pystyvät asumaan kotonaan koko remontin ajan.
Energiaremontin yhteydessä kohdetalon julkisivu, ikkunat, ovet ja katto uusitaan sekä talo lisäeristetään. Myös ilmanvaihto-, lämmitys- ja energiajärjestelmät korvataan alan uusimmalla energiataloudellisella teknologialla. Pilottikohteessa käytetään ensi kertaa Parocin, MetsäWoodin ja VTT:n kehittämää uutta tuulettuvaa eriste-elementtiä, joka on kehitetty erityisesti 1940–1970-lukujen puurunkoisten talojen energiaremontteihin.
Samalla kun pilottikohteen energiankulutusta vähennetään, parannetaan talon ilmatiiviyttä sekä lisätään uusiutuvan energian käyttöä hyödyntämällä maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Taloon asennetaan muun muassa Oilon Homen maalämpöpumppu sekä hybridivaraaja, joka mahdollistaa aurinkoenergian hyödyntämisen maalämpöjärjestelmän yhteydessä. Skaalan Alfa-ikkunat kuuluvat parhaaseen A++ -energialuokkaan ja niillä on markkinoiden paras U-arvo. Enston Enervent-ilmanvaihtolaitteissa lämmön talteenotto on toteutettu pyörivällä lämmönsiirtimellä, jonka saralla yritys on alan pioneereja.
Omakotitalon remontointi useita energialuokkia alkuperäistä paremmaksi on nykyisellään haasteellista, eikä markkinoilla ole valmiita konsepteja. RenZero-energiaremontointiratkaisusta pyritään tekemään helppo, nopea ja turvallinen toteuttaa rakentajan kannalta.
Jo mainittujen Parocin, Oilonin, Enston, Metsä Woodin ja Skaalan lisäksi RenZero-hankkeessa ovat mukana Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas ja Insinööritoimisto Asko Keronen.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Pientalojen energiaremonttien kehittämishanke eteni pilottikohteeseen”
Onpahan taas homehtumaan talo ja kalliilla. Taitaapa tulla edulisemmaksi purkaa -40 luvulla tehty talo ja rakentaa uusi talo tai jopa kaksi kyseiselle tontille.
Ei mene jakeluun, miten nollaenergiakonsepti on toteutettavissa, kun energiaa vanhassa talossa remontin jälkeenkin kuluu reippaasti. Terävyyttä uutisointiin!
Nollaenergiatasoissa keskitytään vain lämmitysenergiaan. Vanhasta talosta saa nollaenergiatalon, jos sinne asentaa useamman sähkölieden ja pitää uunia päällä tai vaihtoehtoisesti laittamalla useamman vanhanpuoleisen tietokoneen päälle. Mutta jos sähköverkkoon kytkee lämmityspatterin, niin se on hyvin paha, koska sähköllä lämmittäminen on moraalitonta. Sähköautolla ajaminen tai junalla kulkeminen puolestaan on maailman pelastamista.
Kokonaisenergiatarkastelu edellyttää myös käyttäjäsähkön huomioon ottamista. Yllättävää, etteivät VTT:n hemmot ole tätä äkänneet. He kun toisaalta ovat sen poskettoman kalliin energiatodistusmenettelyn isiä.
Monta hyvin toimivaa rintamamiestaloa on jo korjaamalla pilattu. Mutta nyt niitä ryhdytään pilaamaan oikeinurakalla. Eikö mikään ole enää pyhää?
Jatkuvalla syötällähän näitä samansisältöisiä valtion rahoittamia ”kehityshankkeita” suolletaan. Kuitenkin määräykset jo suunnilleen tätä edellyttävät. Ja se valtion asettama energiatodistusvaatimus puolestaan rikastuttaa joitain ahneita konsultteja, mutta on hyvin kyseenalainen energiatehokkuuden parantamisen suhteen.
Vaikka vuosien saatossa tehdyt LCA -arviot ja nykyinen energiatodistus toisin uskottelevat, on päähuomio siirrettävä energiantuotannon päästöjen radikaaliin alentamiseen. Miksi joka talossa tulisi tehdä satumaisia toisistaan irrallisia ja sitäkin kalliimpia temppuja, kun perimmäisenä tavoitteena on päästöjen radikaali alentaminen. Antaa rintamamiestalojen ja vanhojen torppien pysyä lestissään ja hoidettakoon päästöjen vähennys pääosin energianhankinnan (maa- tai puulämpö, ekosähkösopimus… kautta.
Silkan hukkakulutuksen vähentäminen korjaushankkeen yhteydessä on tietty perusteltua. Mutta nollaenergiataloon tähtääminen on pienuudenhulluutta. Rintamamiestalot ovat aikansa tuote, joka toimii edelleen hyvin ilman ylenpalttista villoitusta ja tarpeetonta koneellista ilmanvaihtoa. Käyttäjäsähkön suuri tarve on kiinni mm. kotitalous- ja viihde-elektroniikan kehityksestä kohti energiateokkuutta.
Nollaenergian sijaan olisi kaiketi viisainta yleensäkin puhua nollapäästöistä, mitä kohti viisaimmin edetään energiantuotannon kehityksen kautta.
Tästä uutisoinisa sen sijaan syntyi vahva negaatio!