Tutkimuksen mukaan viranomaistoiminta on ennakoimatonta, koska eri kunnissa ja kaupungeissa rakentamista säätelevien normien tulkinnoissa on suuria eroja viranomaisten kesken.
Uusien, markkinoille tulossa olevien puurakennejärjestelmien toimivuudesta ei myöskään ole vielä riittävästi kokemuksia. Tämä koerakentamisluonne puolestaan johtaa poikkeuksetta puukerrostalohankkeiden toteutusmuodossa kokonaisvastuurakentamiseen (KVR). Tässä urakkamuodossa taloudellinen riski lankeaa ensisijaisesti rakennusliikkeelle. Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa (YSE 1998) määritellään sopimusosapuolten takuu- ja vastuuajat sekä vakuusmaksujen suuruudet: takuuaika on kaksi vuotta ja vastuuaika kymmenen vuotta. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE 1995) määrittelevät puolestaan suunnittelijan vastuun kokonaispalkkion suuruiseksi ja vastuuajaksi yhden vuoden. Koerakentamiskohteissa takuu- ja vastuuajat sekä vakuudet koetaan tilaajan kannalta riittämättömiksi ja toimittajan kannalta liian suuriksi.
Riskejä pienemmiksi hyvällä hankesuunnittelulla
”Rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa on rajattavissa ja ratkaistavissa viranomaisvaatimukset sekä koerakentamishankkeisiin liittyvät tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset haasteet. Lisäksi tuolloin on määriteltävissä sopimuksiin perustuva toteutusmalli, joka jakaa riskejä”, Ijäs sanoo.
Myös vuonna 1989 laadittu ja edelleen käytössä oleva Rakennustieto Oy:n talonrakentamisen hankeprosessia kuvaava ohjetiedosto (RT 10-10387 1989) vaatii Ijäksen mukaan päivittämistä siten, että kuvattu prosessi vastaa rakentamis- ja kiinteistöalan kentässä tapahtuneisiin muutoksiin. Ohje käsittelee hankeprosessia suunnittelun ja rakentamisen näkökulmista, vaikka yhtä tärkeää olisi tuoda esiin kiinteistönpidon näkökulma. Kiinteistön ylläpidon pitäisi toimia merkittävällä tavalla hanketta ohjaavana tekijänä, sillä pitkäaikainen kokemus toimivista ratkaisuista ja kustannuksia aiheuttavista tekijöistä pitäisi tuoda lähtötiedoksi hankesuunnitteluvaiheeseen. Tätä näkökulmaa tukevat puukerrostalojen rakentamisen esteiksi koetut tekijät, jotka ovat rakennushankkeeseen ryhtyvien käsityksissä pitkälti samoja kuin rakentamis- ja kiinteistöalan nimeämät takuu- ja vastuuaikojen ”kestoharmit”. Samat rakentamisen ja kiinteistönpidon laatuvirheet toistuvat vuodesta toiseen aiheuttaen ylimääräisiä kustannuksia.
”Puukerrostalot eivät tule poikkeamaan tässä suhteessa muusta rakentamisesta, ellei hankeprosessiin kiinnitetä erityistä huomiota”, Ijäs toteaa.
Vesa Ijäksen väitöskirja ”Puukerrostalojen rakentamisen esteet ja mahdollisuudet. Keskeisten suomalaisten rakentamis- ja kiinteistöalan sidosryhmien vertaileva asennemittaus” tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa keskiviikkona 7. elokuuta.
Ijäs työskentelee kehittämispäällikkönä Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy:ssä vastuualueenaan asumisen osaamiskeskuksen toiminta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Väitös: Rakennusalan ammattilaiset pitävät puukerrostaloa taloudellisena riskinä”
Asuin puolisen vuotta Oulussa 2000 -luvun alussa rakennetussa puukerrostalossa. Toivottavasti en joudu toista kertaa asumaan. Kaikki natinat ja kitinät lattiassa, melut naapureista ja kaiken huippuna katosta valui vesi jos yläkerrassa oli suihkuviemäri esimerkiksi tukossa. Täysin tuhoontuomittua hommaa. Ehkä johonkin vanhainkotien rakentamiseen syrjäiselle alueelle se sopii, mutta ei mihinkään missä on melua.
”Kiinteistön ylläpidon pitäisi toimia merkittävällä tavalla hanketta ohjaavana tekijänä, sillä pitkäaikainen kokemus toimivista ratkaisuista ja kustannuksia aiheuttavista tekijöistä pitäisi tuoda lähtötiedoksi hankesuunnitteluvaiheeseen. ”
Seuraavassa väitöskirjassa voisi tutkia olisi asia syytä huomioida jo kaavaa laadittaessa KVS:ssähän on asiantuntemusta ottaa mm. julkisivuverhouksen hyvin yksityiskohtaisesti kantaa.
Kuninkaantammea seuranneena ehdotan että kaavoittaja kirjoitaa jatkossa hankesuunnitelmat elinkaaritavoitteineen rakennuttajille valmiiksi.
Vesan lausuma: ”Puukerrostalot eivät tule poikkeamaan tässä suhteessa muusta rakentamisesta, ellei hankeprosessiin kiinnitetä erityistä huomiota” on totisinta totta. Ja siis kaiken rakentamisen suhteen materiaalista riippumatta.
Allianssimalleja tms nyt vaan kokeilemaan ja ottamaan laajemmin käyttöön. Tekesin hanke Järvenpään terveysaseman tiimoilla antaa hyvän lähtökohdan rakennuttamisen kehittämiselle.
Näyttää muuten rakennsalan ammattilaisista metsäteollisuus itsekin pitävän puurakennuksia taloudellisena riskinä. Runkourakoitsijana taitaa toimia enää StoraEnso. Finnforest (Metsä Wood) vetäytyi viimeksi siitä roolista ja on nyt tuotetoimittaja. Vai?
Betoni kerrostalot ovat dominoineet alaa jo tarpeeksi pitkään. Kartellin johtajat kylpee rahassa ja kaikki hankkeet jaetaan kabineteissa. Puusta saadaan aikaan parempia taloja, kuin betonista, mutta rakenteet tulee suunnitella kunnolla.
Ehkä kuluttaja ajattelee materiaalivalintaa oman itsensä kannalta eli mikä materiaali tarjoaa pitkällä tähtäimellä edullisemman asumiskustannuksen. Jos kustannus on pitkällä tähtäimellä edullisin, myös tekijälle saa jäädä jotain tulosta. Puukerrostalot on pääsääntöisesti tehty valtion tuella tai tappiolla.
Reiska!
Sullahan tuntuu olevan tieto hallussasi kaikilta osin.
Hienoa!
Kartellitiedon voisit toimittaa Kilpailuvirastoon, niin saataisiin halvempi asuntoja. Ei kylläkään puusta!