Puurakenteisen museolaajennuksen rakennustöissä on kehitetty uusia, innovatiivisia ratkaisuja puun, betonin ja lasin liittämiseksi toisiinsa. Vastaava mestari Markku Kokkonen pääurakoitsijana toimivasta Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelusta myöntää, että taidemuseo on erittäin haastava rakennuskohde.
”Kaikki siinä on erikoista: suunnittelu, rakenteet, liittymät ja yksityiskohdat. Vastaavaa ei kovin usein pääse tekemään”, hän kertoo.
Laajennusosan kantavana rakenteena on noin sata liimapuukehää, jotka antavat rakennukselle sen arkkitehtonisen ilmeen. Jokainen kehä koostuu viidestä erillisestä liimapuupalkista, ja jokainen palkki on eripituinen. Rakentaminen vaatiikin poikkeuksellisen tarkkaa suunnittelua ja paljon käsityötä. Uudenlaisesta suunnittelusta esimerkkinä on betonilattian valaminen liimapuukehikon varaan.
Museolaajennus sijoittuu vanhan kartanon taakse puistoon, jossa se laskeutuu loivana kaarena kohti rantaa. Rakennus on 135 metriä pitkä ja keskimäärin 22 metriä leveä. Korkeimmalta kohdaltaan se on 17 metriä korkea, ja suurimman näyttelysalin korkeus on 12 metriä.
Valmistuttuaan laajennusosa moninkertaistaa taidemuseo Göstan tilat. Siihen tulee kolme erikokoista näyttelytilaa, ravintola, kokoustiloja sekä runsaasti työskentely- ja säilytystiloja säätiön arvokasta taidekokoelmaa varten. Uutta tekniikkaa Suomessa edustaa rakennuksen taidesäilytystiloissa käyttöön otettava vajaahappijärjestelmä. Ilman happipituisuus lasketaan säilytystiloissa niin alhaiseksi, etteivät materiaalit syty enää tuleen.
Rakennuksen kustannusarvio on runsaat 19 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan kokonaan Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omin varoin.
Alkuperäisen suunnitelman ilme säilynyt
Göstan laajennusosasta järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen laatineen, Barcelonassa toimivan arkkitehtitoimisto MX_SI:n arkkitehti Boris Bezan on tyytyväinen rakennustöiden etenemiseen ja käytännön toteutukseen. Yhteistyö suomalaisten suunnittelijoiden ja erityisesti arkkitehti Pekka Pakkasen kanssa on sujunut hyvin.
”Alkuperäiseen suunnitelmaan ei ole tarvinnut tehdä merkittäviä muutoksia. Sitä on lähinnä täsmennetty ja konkretisoitu”, Bezan sanoo.
Hän kertoo espanjalaisten arkkitehtien käyneen Suomessa vähintään kerran kuukaudessa tutustumassa rakennustyömaahan tai suunnittelua koskeviin yksityiskohtiin. Hän iloitsee erityisesti siitä, että museo rakennetaan kokonaan paikallisesta puusta eikä puuta käytetä ainoastaan julkisivussa tai sisätilojen viimeistelyssä.
FAKTA:
- Rakennuttaja: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
- Suunnittelijat: MX_SI architectural studio, Huttunen-Lipasti-Pakkanen arkkitehdit Oy, A-Insinöörit Oy
- Rakennuttajakonsultti: Pöyry Oy
- Pääurakoitsija: Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelu Oy
- Sähkötyöt: Are Oy / Jyväskylän toimisto
- LV-työt: Jämsän Vesi ja Lämpö Oy
- IV-tekniset työt: MHS-Asennus Oy
- Kokonaispinta-ala: 5 700 neliömetriä
- Huoneistoala: 3 500 neliömetriä
- Kokonaistilavuus: 28 213 kuutiometriä
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Serlachius-museo Göstan laajennus nousi harjakorkeuteensa”
Saamme kansainvälisesti merkittävän museon sekä turisti nähtävyyden jo kauniin maiseman ansiosta tänne mänttään. Tervetuloa taidekaupunkiin . Joenniemi on myös merkittävä. Majoitus on suomen kärkipäätä.
vanhat serlan rakennukset ovat hienoja ja historiallisia. miltä tämä uusi näyttää vuosien päästä?