Homekouluissa opettajilla on enemmän hengitysteihin liittyviä oireita kuin normaalikouluissa.

Miksi home on terveysongelma vain kylmissä maissa?

Etelä-Euroopassa ihmiset asuvat homehtuneissa taloissa, mutta eivät kärsi homeesta. Suomessa oireita tulee jo pienistäkin pitoisuuksista. Selityksiä erolle on haettu rakentamistekniikasta, sillä home on kylmien maiden ongelma. Mutta ehkä syy onkin talvessa, tai sitten pohjoismaalaisten liiassa steriiliydessä.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

”Home on kylmän ilmaston maiden, kuten Pohjoismaiden, Kanadan ja Yhdysvaltain pohjoisosien ongelma”, rakentamistekniikan tutkija Hannu Viitanen arvioi. ”Tiiviissä ja energiatehokkaissa rakennuksissa kärsitään enemmän homeoireista kuin Etelä-Euroopan hatarissa, heikosti eristetyissä taloissa.”

Kouluille tehty kansainvälinen Suomessa, Espanjassa ja Hollannissa tehty HITEA-tutkimus kertoi, että suomalaisilla opettajilla ja oppilailla oli astma- ja nenäoireita huomattavasti enemmän kuin muissa maissa. Tutkimuksen mukaan 24 prosentissa Suomen koulurakennuksista on kosteusongelmia, Alankomaissa 20 prosentissa ja Espanjassa 41 prosentissa. Suomessa oireiltiin eniten, vaikka mikrobitasot olivat pienimmät.

Kylmässä ilmanalassa rakenteet ovat eristemääriltään paksumpia ja monimutkaisempia kuin leudossa. Jos rakentamisessa tehdään virheitä, niin ylimääräisen kosteuden vaikutukset saattavat olla ovat rakenteiden tiiveyden vuoksi isommat.

Muutkin syyt voivat vaikuttaaitakin syitä voi kuitenkin olla: englantilaiset esimerkiksi moittivat Viitasen mukaan suomalaisten talojen sisäilmaa liian kuivaksi, mikä voi olla yksi syy oireisiin.

Talvi katkaisee siedätyksen

Viitasen mukaan selityksensä voi olla myös se, että etelässä ihmiset ovat tottuneet eli siedättyneet homeeseen ympäri vuoden. Meillä talvi katkaisee tämän siedätyksen.

Kylmissä maissa myös oleillaan enemmän sisätiloissa. Altistumisen kesto on siten olennaisesti pidempi.

Talvella voi olla vaikutusta myös itse homeisiin. THL:n tutkijan Anne Hyvärisen mukaan homeiden toksiinituotanto voi lisääntyä, kun kasvuolosuhteet ovat huonommat eli niistä voi tulla samalla tavalla aggressiivisempia kuin silloin, kun homeen torjuntaan käytetään desinfiointiaineita.

Liian steriili ilmakin on epäterveellinen

Viitanen muistuttaa, että aikaisempien tutkimusten mukaan maaseudun asunnoissa on ollut selvästi korkeammat homepitoisuudet kuin kaupungissa ihmisten saamatta oireita.

Lääkärit ovat Hyvärisen mukaan varoittaneet, että taloja ei pidä tehdä liian steriileiksi, koska silloin ihmiset herkistyvät yhä pienemmille mikrobimäärille. Suomessa Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri Markku Sainio onkin markkinoinut homeoireisiin siedätyshoitoa.

”Kukaan ei kiellä, etteikö sisäilmaongelmaisissa kohteissa syntyisi hengitys- ja limakalvoreaktioita, mutta on aivan selvää, että nyt ihmiset sairastuvat liikaa suhteessa sisäilmaongelmiin. Altistukseen nähden oireet ja löydökset ovat osalla aivan epäsuhdassa”, Sainio sanoi 12. helmikuuta Ylen haastattelussa.

”Ehkä 40 prosentilla toimistoissa työskentelevillä ihmisillä on joitain oireita sisäilmastoon liittyen. Samalla tiedetään, että toimistoissa on usein puhtaampi ilma kuin ulkona ja ihmisten kotona”, Sainio totesi.

 

 

 

.

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Miksi home on terveysongelma vain kylmissä maissa?”

  1. Suomessa ilmanvaihto tehdään aina merkittävästi alipaineiseksi. IV-suunnittelijat pelkäävät ylipainetta kuin ruttoa ja alipaineistavat järjestelmät ”varmuuden vuoksi” melkoisilla paine-eroilla.
    Tämä vetää rakenteiden läpi ilmavuotopaikoista korvausilmaa, mutta nämä vuotopaikat ovat samalla usein rakennusvirhepaikkoja, joissa mikrobit ja sädesienet pesivät. Olisiko tämä ilmanvaihdon systemaatinen alipaineistaminen merkittävä syy Suomen omaan laajaan homeongelmaan?

  2. Kylmissä maissa oleillaan enemmän sisätiloissa. Altistumisen kesto on olennaisesti pidempi.

  3. Homekorva on varmaan oikeassa, että tuo voi olla yksi tekijä. Meillä talot ovat tiiviitä pulloja. Toimistoissa paheksutaan, jos joku aukaisee ikkunan ja kouluissakaan näin ei enää saa tehdä. Ennen kakarat pistettiin pihalle välitunnin ajaksi raikkaaseen ilmaan ja tunkkainen ilma tuuletettiin tehokkaasti pois.

    Etelä-Euroopassa olohuoneen ja kadun välinen raja on monesti häilyvä. Ikkunat ja ovet ovat auki ja ihmiset elävät puoleksi sisätilan ja kadun välillä.

    Toisaalta ero näkyy myös suljetuissa tiloissa, kuten hotelleissa. Hannu Viitanen sanoi, että kun suomalainen menee ranskalaiseen tai italialaiseen vanhaan hotellirakennukseen, niin hän saa nuhaoireita, joita muut sitten ihmettelevät.

    Jos ihmiset ovat voineet asua taloissa, joiden seinissä on vihreitä läiskiä, jopa tuhat vuotta saamatta mitään oireita, on suomalaisen turha mennä valittamaan asiasta hotellin omistajalle. Hän ei ymmärtäisi.

    Viitanen sanoi myös, että pohjoisessa kärsitään eniten homeesta, mutta huomattavasti isompia määriä hometta löytyy esimerkiksi Yhdysvaltain kuumien ja kosteiden etelävaltioiden taloista, minkä esimerkksi New Orleansin tulvat toivat esiin tv-ruuduissakin.

  4. Britanniassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa on paljon enemmän hometta kuin suomalaisissa taloissa ja astmaa on myös kolme kertaa enemmän lapsilla. Hollannissa pölypunkkiallergia ja homeallergia ovat yleinen vaiva.
    Italiassa ja Espanjassa talot rakennetaan kivitavarasta, ei ole muovia ja eristevilloja. Kyllä sielläkin asunnoissa ja kouluissa paikallisetkin oireilevat. On jopa homepölykeuhkotapauksia asunnoissa etelän maissa ja Japanissa. WHO:n vertailun mukaan Portugalissa oli eniten hometaloja kaikista Euroopan maista.

  5. Ei ulkomailla tilastoida taikka välitetä ihmisten terveydestä, kun ei ole tilastoa niin ei ole ongelmaa. Ulkomailla ei tiedosteta koko asiaa tosin meillä ollaa tässä asiassa valovuosia edellä.

  6. Itä-Suomen yliopiston ilmeisesti vielä kesken olevien tutkimusten perusteella vaikuttaisi siltä, että oireilua aiheuttaa erityisesti mikrobien partikkelien ja niiden tuottaman myrkyn yhdistelmäseos. Näinollen Viitasen Hannu on aika lailla oikeassa siinä, että Suomessa ongelma on juuri talvi ja sen aiheuttama agressio homeita kohtaan. Homeiden toksiinituotanto lisääntyy, kun ravinnonsaanti on uhattuna. Lisäksi hometaloissa on useimmiten aika paljon erilaista kantaa, jotka taistelevat ravinnosta ja elintilasta. Etelänmaissa suhteellinen kosteus on korkea ympäri vuoden, mikä mahdollisesti tekee homeista hieman ”säysempiä”. Voisi kuvitella myös, että tasaisemmat olosuhteet mahdollistava juuri niissä olosuhteissa parhaiten menestyvien homeiden tms. mikrobien menestymisen, eikä syntyisi erityisen suurta lajikirjoa rakenteisiin.

    Oma lukunsa on se, miten rakennusmateriaalien päästöt (erityisesti kohonneen kosteuden aiheuttamana) sekoittavat pakkaa. Rakennusmateriaaleista tulee päästöjä myös seinärakenteen sisään, eikä pelkästään sisäilmaan. Useimpien materiaalien kohdalla kosteus ja lämpötila kiihdyttävät emissiota. Etelänmaissa voisi olettaa emissioden olevan alussa korkemmat kuin Suomessa, mutta laskevan sitten jyrkästi. Meillä tämäkin tapahtuu sykleissä ja oletettavasti saman emissiotason saavuttaminen kestää pidempään. Tämä voisi selittää sitä, miksi vanhoissa rakennuksissa home ei aiheuta niin pahaa oireilua, kuin uusissa. Toisaalta monesti vanhoissa oirelu lisääntyy remontin jälkeen, vaikka työt olisi tehty oikein. Mitähän mieltä mirkobit ovat emissioista tai meidän limakalvot kaikesta tästä sopasta?

    Pitoisuudet toki tässäkin ovat merkittyksellisiä, joten päästään ilmanvaihdon kimppuun. Aikaisemmin rakennukset ovat olleet tosi hataria ja ovat 90 %:ssa maista edelleen. Uunilämmitys puuta tms. polttamalla on tehostanut ilmanvaihdon moninkertaiseksi verrattuna meidän normi-ilmavaihtoon. Lämpimällä säällä on ollut ikkunat auki. Ei suurta oireilua.

    Sitten on tullut koneellinen ilmanvaihto, jonka toimiminen ei kiinnostanut ketään vielä 90-luvullakaan. Talossa saattoi olla ilmanvaihtokone, joka ei vaihtanut ilmaa. Vaikka rakennus oli hatara, ilmanvaihto ei kuitenkaan imenyt epäpuhtauksia rakenteista. Asuntojen suhteellinen kosteus oli muutenkin korkeampi ja kerrostalon ylemmissä kerroksissa ylipaine puski kosteutta vielä rakenteisiinkin. Huono sisäilma tuuletettiin ikkunoista ja homma ok.

    Nykyään, noin 20 energiaverokorotusta ja 2000 ilmastonmuutosdokumenttia myöhemmin, energia on mennyt kaiken muun edelle. Maapallon pelastaminen on hyvä ja kannatettava asia, mutta tarvitaanko siihen 5 miljoonaa suomalaista marttyyria, jotka uhraavat oman terveyden maapalon puolesta? Voisiko sen tehdä jollain muulla tavalla? Onko se niin paha asia, että iv-kone käy ympäri vuorokauden ok teholla ja puhaltaa asuntoon 21 C ilmaa? Kannattaisiko sitä raitisilmaventtiilistä tulevaa ilmaa lämmittää sähköllä, jotta saataisiin asuntoihin vedoton hyvä sisäilma? Mikrobiongelma on meille liian suuri pala purtavaksi, mutta pitoisuuksien alentaminen vaatii vain tahtoa ja ymmärrystä valtiovallalta. Vaikea saada kaikkea mahtumaan pieneen tilaa ja ajatus jäi todennäköisesti epäselväksi. Taidan kirjoittaa tästä kirjan…

Vastaa käyttäjälle Cannonball Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi