Esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle, VATT arvioi. Viime vuonna kunnille maksettiin valtionosuuksia 8,5 miljardia euroa.
”Ihmisiä ei pitäisi kannustaa asumaan matalan tuottavuuden alueilla, koska se alentaa yhteiskunnallista hyvinvointia. Politiikan pitäisi olla alueellisesti neutraalia”, sanoi erikoistutkija Heikki Pursiainen.
VATT huomauttaa, että taloustieteellinen kirjallisuus korostaa kaupungistumisen kasautumishyötyjä. Ihmiset ovat tuottavampia kaupungeissa kuin maaseudulla.
Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa
13 vastausta artikkeliin “VATT: Valtionosuudet ohjaavat ihmiset asumaan vääriin paikkoihin”
VATT:n johto olisiko syytä vaihtaa, kun jonkun puolueen sponsoroimana tällaisia hömppä tutkimuksia julkistaa, ja vielä veronmaksajien rahoilla? Tutkimuksen tehneiden tutkijoiden nimet??
VATT:n johto ja tutkijat avoimesti ajavat Stalinistista lähiö-orja yhteiskuntaa, jossa jopa kaupunkien välinen muutto on rajoitettu viisumeilla.
Lähiö-orjuus maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia vuosittain sosiaalisina ja terveynhoitokuluina. E- yhteiskunta mahdollistaa asumisen nykyään missäpäin maailmaa tahansa, vaikka Lapissa, jos joku haluaa. Tällainen retro 60-luvun lähiö-orjuus ajattelu on kallis vaihtoehto veronmaksajille.
Ps. Voidaanko VATT:n toimisto ja toimitilat muuttaa esim. Lappiin, miksi turhien tutkimusten tekijöiden pitää olla töissä kalleimmilla primepaikoilla??
Asutuksen sokea keskittäminen johtaa tulevaisuudessa vakavaan kansanterveydelliseen pienhiukkasten aiheuttamaan ongelmaan. Liikenteen pienhiukkaset lisääntyvät rajusti kaupunkikeskittymissä (HS 17.3.14). Lehden mukaan hiukkasmäärät nousivat niin korkeiksi, että huonon ilmanlaadun määritelmä täyttyi myös muun muassa Tampereen Hämeenkadulla (164 mikrogrammaa), Helsingin Mannerheimintiellä (154), Vantaan Tikkurilassa (142) ja Hämeenlinnan keskustassa (137) . Pariisi rajoittaa autoilua ilmansaasteiden vuoksi. Pariisissa vuorokauden keskimääräinen hiukkasmäärä kohosi BBC:n mukaan 180 mikrogrammaan.
Tiedeuutisissa viimevuoden lopulla kerrottiin, että Liikenteestä peräisin olevat pienhiukkaset aiheuttavat merkittävän määrän ennenaikaisia kuolemantapauksia. Lontoossa paikallinen liikenne ja muut kaupungin lähteet aiheuttavat 18 – 50 % pienhiukkasten pitoisuuksista. Suomen Ilmatieteen laitos on ollut mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, mistä Lontoon pienhiukkasten pitoisuudet ovat lähtöisin. Paikallinen liikenne ja muut kaupungin lähteet aiheuttavat 18 – 50 % kokonaispitoisuuksista. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään edelleen Lontoon ilman pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten arviointiin, sekä selvittämään, miten väestön altistumista pienhiukkasille voitaisiin parhaiten vähentää.
Hämmästyttävä uutinen, jonka mukaan uusien hiilidioksidipihien bensa- autojen pienhiukkaspäästöt ovat tuhatkertaiset vanhoihin autoihin verrattuna, oli sanomalehti Keskisuomalaisessa 12.1.14. Suodattamisen tehostumisesta huolimatta riskit vain kasvavat ja tietenkin siellä missä liikennetiheys on korkea.
Sähköautot, nastarengaskielto ja sepelin kylvämisen vähentäminen poistavat pienhiukkasongelman lähes kokonaan.
Oikein hyvä, että asia on nostettu esille ja asiaa on tutkittu.
Periaatteessa voisi ajatella, että valtion verotuloilla katetaan valtion menoja ja kunnallisveroilla asuinkunnan menoja. Käytännössä suurten kaupunkien asukkaat kuitenkin maksavat kunnallisveroissaan verotulojen tasauksen vuoksi myös pienten, syrjäisten kuntien menoja. Käytänössä esimerkiksi koulukuljetuksista laajoissa, harvaan asutuissa kunnissa aiheutuu 1-2 veroprosentin verran kustannuksia.
Valtionosuusjärjestelmä käytännössä tukee todetusti erittäin merkittävästi maaseudulla asumista.
Minusta on hyvä, että kun muutenkin valtion menoja parhaillaan tarkastellaan, keskusteltaisiin myös maaseudun asuttuna pitämisen kustannuksista ertyisesti kasvukuntien veronmaksajille. Saadaanko näin sijoitetulle rahalla paras hyöty kansantaloudellisesti ajateltuna vai voisiko nämä miljardit sijoittaa uusiiin innovaatioihin ja yritystoimintaan ja näin luoda työtä Suomeen.
Lukaisin VATTin analyysin. Tulokset perustuvat lähinnä ideologiaan. Empiiristä aineistoa sen suhteen, millaiset kannustimet ovat oikeasti hyviä, ei kannattavuusväitteiden tueksi ollut VATTin aineistossa juurikaan esitetty. Se hämmästytti, sillä luulin, että lehdistötiedote olisi perustunut asian tutkimiseen. On totta, että esim. Tunturi-Lapissa asuvia perheitä tuetaan tulonsiirroin. Syynä tähän on se, että Suomeen on joku mennyt luomaan lain, jonka mukaan kaikkien maan asukkaiden pitää olla tiettyjen palveluiden piirissä, kuten esim. saada ilmainen koulutus. Koulujen kustannukset ovat kalliita harvaan asutuilla alueilla, ja jotta lakeihin kirjatut vaatimukset voisivat toteutua, täytyy koulutus ja terveydenhoito järjestää myös Tunturi-Lapissa, vaikka matkaa lähikouluun olisi 60 tai 80 kilometriäkin tai vaikka lähin ambulanssi olisi yli 100 km päässä. Ymmärrettävästi esim. yhden ambulanssilähdön hinta on aika paljon isompi Lapissa kuin etelässä. Vaikka väestö alueella harvenisi, samat ambulanssit pitää kuitenkin Lapissa pitää, koska niitä tarvitaan myös matkailijoiden varalle. Jo nykyisin on siellä aivan liikaa vakavia seurauksia siitä, että hoitoon pääsy viivästyy useita tunteja sen takia, että etäisyydet hoitopaikkoihin ovat niin suuria.
VATTin selvityksessä ”tuottavuudella” näytään tarkoittavan keskipalkkoja. On totta, että sekä yksityisissä töissä että esim. valtion ja kunnan viroissa on Lapissa huomattavasti heikommat palkat kuin Helsingissä. Asia johtunee paljolti jo siitä, että Helsingissä väestöstä suurempi osa on saanut verovaroin korkeakoulutusta, kun sitä lähiseudulla järjestetään, mutta myös siitä, että Tunturi-Lapissa ei ole sen enempää valtion kuin yksityistenkään firmojan laitosten pääkonttoreita. Jos palkat Lapissa korotettaisiin Helsingin tasolle, VATTin indikaattorin mukaan tuottavuus (eli palkkasumma) Lapissa kasvaisi. Eli ratkaisu tuohon ongelmaan olisi VATTin raportin periaatteita seuraten se, jos valtion palkat laitettaisiin alueellisesti tasa-arvoisiksi. Nyt korkeapalkkaisimmat asiantuntijatehtävät on valtion toimesta keskitetty Helsinkiin, mutta jos aluetukien sijaan alueellistettaisiinkin valtion korkeapalkkaiset asiantuntijatehtävät ympäri Suomen, voisi se olla fiksumpaa aluepolitiikkaa kuin pelkän rahan jakaminen, koska näin nostettaisiin nykyisin alempipalkkaisten alueiden tuottavuutta.
” Suomeen on joku mennyt luomaan lain, jonka mukaan kaikkien maan asukkaiden pitää olla tiettyjen palveluiden piirissä”
Kyllähän tuon voi toteuttaa ilman kunnallisveron tasaustakin. Veroaste tietysti saattaisi nousta tiettömien taivalten päässä niin korkaksi, että kannattaisi ihan oma-aloitteisesti muuttaa muualle.
”Kyllähän tuon voi toteuttaa ilman kunnallisveron tasaustakin. Veroaste tietysti saattaisi nousta tiettömien taivalten päässä niin korkaksi, että kannattaisi ihan oma-aloitteisesti muuttaa muualle.”
Voihan vaikka mitä koittaa toteuttaa ilman kunnallisverojen tasausta. Esim. Lapissa sekä infran että terveydenhuollon hoitamisen osalta on kuitenkin vähän kyseenalaista, että ajateltaisiin, että menot pitäisi rahoittaa ensisijassa kunnallislähtöisesti, koska potilaista ja inframenojen aiheuttamista aika huomattava osa on peräisin muualta, ja koska yhtä lailla lapissa maksellaan niitä muitakin veroja kuin vain kunnallisveroja. Katselin esim. Muonion tilastoja. Majoitusvuorokausia virallisissa majoituspaikoissa oli viime vuonna siellä 116 300, joista 72 500 ulkomaisia. Päälle tulevat kai ne, jotka eivät yövy virallisissa majoituspaikoissa. Paikkakunnan oma väkiluku on 2370. Vaikka paikkakunnalta katoaisivat kaikki asukkaat, pitäisi terveydenhoito silti järjestää. Ja koulu niille matkailijalapsille, jotka viettävät ison osan talvesta Lapissa, vaikka ovat kirjoilla muualla. Vaikka kunnan kaikki asukkaat siirtäisivät kirjat muualle, monet palvelut jouduttaisiin järjestämään – jo siksi koska Suomessa lakisääteisesti peruspalveluiden pitää olla kaikkialla tarjolla tiettyjen aika- tai matkarajojen sisällä. Suomessa ei saa käydä niin, että jos joku (on tämä joku sitten Lapista, Helsingistä ai vaikka Japanista) lähtee Lapin tunturille vaeltamaan ja loukkaantuu, etteikö hoitoa ainakin jollain aikajänteellä olisi tiedossa. Lapissa hoitoon pääsy vie helposti nykyisinkin tunteja muuta maata pidempään, mutta hoitoa silti kuitenkin jossain kohtaa ainakin saa, ainakin jossakin, mahdollisesti satojen kilometrien autokuljetusten jälkeen.
Koko Suomessa joutuu maksamaan niin arvonlisäveroa, perintöveroa, pääomatuloveroa, yhteisöveroa, polttoaineveroa, energiaveroa, varainsiirtoveroa, kiinteistöveroa kuin sekä kuntien että valtion ansiotuloon pohjaavaa veroakin. Mutta ne paikkakunnat, joissa ei valtion työpaikkoja juuri ole, saavat itselleen tuosta koko veropotistaan lähinnä kunnallisveron ja kiinteistöveron kertymän sekä pienen osan yhteisöverotuotoista sekä jonkin verran liikenneinvestointeja, Kela-korvauksia yms., mutta yhteissumma kuntien valtionosuudet huomioidenkin on paljon vähemmän kuin mitä näiltä alueilta veroja maksetaan. Tilanne olisi vielä aika toisen näköinen silloin, jos esim. metsistä verotuotto kertyisi kunnille. Nykyisinhän metsiä koskevat verotuotot menevät kokonaisuudessaan valtiolle, kun taas kiinteistöistä kiinteistövero maksetaan kunnille. Se ei ole ehkä ihan reilua. Suuret metsät omaavat kunnat ovat yleensä suurten etäisyyksien kuntia, joille etäisyyksisen takia on hintavaa tuottaa monia palveluita. Voisi olla ihan perusteltua antaa ainakin osa metsiin liittyvistä verotuotoista niille kunnille, joissa nämä metsät ovat. Näin ei nykyisessä verotuksessa kuitenkaan toimita.
Tuottavuus ja keskipalkka ovat kaksi eri asiaa. MTK:n asiamies tai maatalousministeriön byrokraatti esimerkiksi saa korkeaa palkkaa Helsingin ydinkeskustassa, mutta ihan samat työt pienipalkkaisempi henkilö voisi tehdä vaikkapa Pohjamaalla, missä on pellotkin. Keskusta voisi siksi aloittaa hajasijoittamisen omista kotipesistään.
Pohjanmaalla työmatkat olisivat lisäksi lyhyemmät, joten tuottavuus voisi olla jopa parempi.
Vientituloja tuo asiamies tai byrokraatti ei tuo senttiäkään työskentelee hän sitten missä vaan. Pikemminkin hän on tuottavuuttamme rapauttava kuluerä samalla tavalla kuin tuhannet kepulaiset kunnanvaltuutetut kunnissa jotka ovat liian pieniä pärjätäkseen muuten kuin valtion tuella.
Toisaalta Tunturi-Lapissa uudet työpaikat ovat syntyneet kaivosteollisuuteen ja matkailuun, jotka molemmat tuovat vientituloja. Kansantalouden kannalta tällainen henkilö on paljon tuottavampi kuin Helsingin byrokraatti. Eli valtion kannattaa itse asiassa tukea Tunturi-Lapin elinvoimaisuutta mieluummin kuin kasvattaa byrokratia-armeijaa ovat nämä sitten ministeriöissä, etujärjestöissä tai puoluekoneistoissa Helsingissä tai missä vaan.
”Tuottavuus ja keskipalkka ovat kaksi eri asiaa.”
Riippuu, mitä tuottavuudella tarkoitetaan. Tuottavuus = tuotos/panos. Sitä voi mitata monin eri tavoin, jopa keskenään ristiriitaisin tavoin. Esim. asiantuntijatyön tuottavuutta on ulkopuolisen todella hankala mitata. Mikä on vaikkapa jonkun ohjelmointityöntekijän tuottavuus, kun tämä tekee vuoden töitä? Taloustilastoissa kuitenkin halutaan seurata tuottavuutta jollain tavoin, vaikkka tilastoijja ei pääsekään kiinni työn sisältöasioihin. Työn tuottavuuden mittari suomalaisissa tilastoissa on yleensä arvo/työpanos, jonka mittarina voi olla esim. euroa/henkilö vuodessa. Yritysten kohdalla tuon osalta seurataan usein liikevaihtoa per työntekijä, mutta se mittari ei kerro oikein mitään julkisen sektorin työntekijöiden kohdalla. Siksi katsotaan jotain muuta indikaattoria. Palkka on summa, jonka työnantaja maksaa hintana työpanoksesta. Siksi vuosipalkka nähdään tuottavuuden mittarina.
Palkka (tai palkkojen keskiarvo tai mediaani) kertoo siitä, paljonko työnantaja maksaa työpanoksista kullakin alueella työntekijöilleen (eli sitä, paljonko työnantaja näkee työntekijöiden työpanoksen korvattavana arvona missäkin), ja mittaa siis tämän tyyppistä tuottavuutta. Kansantalouden kokonaisetu on tosiaan ihan eri asia.
Eikös ihmiset voisi asua maakunnissa, missä on valmista infraa. Turha muuttaa kehä kolmosen tuntumaan, missä on kallista rakentaa ja asua. Täällä ei riitä pieni palkka elämiseen.
Tietoyhteiskunnan aikaan töitä enemmän maakuntakeskuksiin!
No kannattaisiko sitten kysyä nuorilta, että miksi ei asuta maakunnissa. Itse joutuin kerran olemaan yötä Jämsässä. Sanoisin näin, että siellä ei ollut klo 17 jälkeen enää mitään. Ruokaa ja juomaa sai. Kai siellä pärjää, jos elämän sisältö muodostuu jatkuvasta liikkumisesta – joko hölkkäily/jumppa tai p-ralli tai tuopin kiskonta. Isommalla paikkakunnalla on myös muuta tekemistä.
Maaseutu eläisi melko varmasti ilman kuntien verotustasausjärjestelmääkin, ilman tosi ”helsinkiläisten” veroja, jos palautettaisiin Etelään työn perässä muuttaneiden valtionvero kasvatuskunnille. Siinähän alkuperäiskansakin saisi omansa, eikä tarvitsisi valtion rakentaa uusia asuntoja ja asuinalueita. ”Kaikki hyvin” tarvitsisi vain asennemuutosta ja tarvittavia lakien muuttamisia.