Vuokrat ovat huimasti korkeampia kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan omistamien yhtiöiden vastaavissa vuokra-asunnoissa.

VVO perii tuetuista asunnoista kovan rahan vuokria – jopa yli 22 euroa neliöltä

Vuokrat ovat huimasti korkeampia kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan omistamien yhtiöiden vastaavissa vuokra-asunnoissa.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Rakennuslehden ja Yleisradion MOT-ohjelman julkaisemassa vertailussa käytiin läpi VVO:n pitkien rajoitusten alaisten asuntojen vuokrat. Selvitys osoittaa karusti, että valtion tuella rahoitettujen asuntojen vuokrat ovat käytännössä vapaarahoitteisten asuntojen markkinavuokrien tasolla. Ero kunnallisten yhtiöiden perimiin vuokriin on hämmentävän suuri.

Vertailussa olevat VVO:n kohteet on rahoitettu arava- tai korkotukilainalla, joten vuokrien on vastattava omakustannusperiaatteen mukaisesti todellisia kustannuksia. Kohdekohtaiset keskivuokrat on laskettu huoneistotyypeittäin netissä olleiden vuokratietojen perustella. Y-Säätiölle myytävät noin 8 700 asuntoa ovat luvuissa mukana. Vuokria on verrattu kunnallisten vuokrataloyhtiöiden ja Tilastokeskuksen julkistamaan vapaarahoitteisten vuokrien tietoihin.

VVO:n Ara-yksiön korkein keskineliövuokra on Helsingin Viikissä, 22,34 euroa neliölle. Keskimäärin VVO perii tuetuista yksiöistä 19,92 euron neliövuokraa. Neliövuokran ero Helsingin kaupungin asunnot Hekan arvioituun keskivuokraan on lähes 8 euroa.

Kokonaisuutena keskimääräisten neliövuokrien ero VVO:n ja Hekan asuntojen välillä on vajaat viisi euroa, sillä ero pienenee asuntokoon kasvaessa.

VVO:n vuokrien ero vapaarahoitteisiin vuokriin on Helsingissä parin euron luokkaa.

Espoossa yli markkinavuokran

Espoossa VVO Ara-vuokrat ylittävät kaikissa huonetyypeissä vapaarahoitteiset markkinavuokrat. Yksiön keskimääräinen neliöhinta on 18,89 euroa. Korkein neliövuokra (20,81 euroa) on Leppävaarassa.

VVO:n keskimääräisten vuokrien ero Espoon Asuntojen vuokriin on huonetyypistä riippuen 6,28-3,12 euroa neliöltä.

Vantaalla VVO:n 1-2 asunnon keskimääräiset tukivuokrat ylittävät vapaarahoitteiset markkinavuokrat ja isommissakin asunnoissa vuokrat ovat vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tasolla. Yksiön huippuvuokra on Myyrmäessä, 21,85 euroa neliölle.

VVO:n keskimääräisten neliövuokrien ero kunnallisen VAV Asuntojen vuokriin vaihtelee 2,04-5,71 euroon huonetyypistä riippuen.

Kunnallisten asunto-omistajien edullisia vuokria on välillä perusteltu sillä, että kaupunki tukee vuokrataloyhtiöitään. Tällä ei kuitenkaan ole vuokraan olennaista merkitystä, sillä ne toimivat pääsääntöisesti samoilla ehdoilla kuin yksityiset yritykset. Tontti vuokrataan samoilla ehdoilla, valtio takaa korkotukilainat ja omalle pääomallekin kuntayhtiöt joutuvat pääkaupunkiseudulla maksamaan korkoa, vaikka se onkin pienempi kuin yksityisen yhtiön perimä korko.

Pks:n kunnalliset yhtiöt ovat myös korjanneet asuntojaan yksityisten yhtiöiden tapaan.

VVO:sta ei olla vielä ehditty kommentoida Ara-vuokrien korkeutta Rakennuslehdelle.

Ylelle VVO:sta todettiin, että vertailu ei anna oikeaa kuvaa, koska sen vuokriin sisältyy vesi ja laajakaista. Vesimaksu sisältyy kuitenkin vuokriin myös osalla kuntayhtiöistä.
VVO:n mukaan vuokraero johtuu siitä, että kaupungit subventoivat omia vuokrataloyhtiöitään veronmaksajan rahalla.

Lue lisää vuokrista, asumistukimenojen rajusta kasvusta ja Ara-asuntojen kauppoihin liittyvistä ongelmista 29.1.2016 ilmestyvästä Rakennuslehdestä.

VVO:n vuokrista lisää myös MOT-ohjelmassa tänään 25.1.2016.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “VVO perii tuetuista asunnoista kovan rahan vuokria – jopa yli 22 euroa neliöltä”

  1. Ja nyt sitten Y-Säätiölle myydyissä kohteissa tiedossa huima vuokranalennus, eikös vaan?

    1. Y-säätiön vuokrat nousevat, kun VVO:n pihistämät korjausrahat täytyy kerätä uudestaan. VVO:n väite kuntien veronmaksajien tuesta vuokra-asunnoilleen on puppua. Ihan samoin ehdoin tontit luovutetaan, ja vuokralaiset maksavat kaikki kulut (omakustannusperiaate). Eroa tulee jonkin verran siitä, että kaupunki tasaa vuokrat eli vanhojen asuntojen asukkaat subventoivat uudempien kalliilla rakennettujen asuntojen asukkaiden vuokria. Oman pääoman korkokin on alhaisempi kuin lain sallima 8 %, mutta korkeampi toki kuin markkinakorko. VVO taas tasannee vuokriaan niin, että pääkaupunkiseudulla olevien asuntojen vuokria nostetaan, jolla vähemmän kysytyllä alueilla saisivat asuntonsa vuokralle.

  2. Minä olen asunut samassa asunnossa yli 15v: ensin vakuutusyhtiö oli omistaja, kymmenen viime vuotta VVO. Vuokra on noussut huimasti ja palvelut/korjaukset huonontuneet. Vanha talo pilataan ylenpalttisella vedensäästöllä ja jostain syystä liesituuletinta ei osta korjata (painovoimainen ilmanvaihto pilattu).
    Nyt olen muuttamassa pois, kun vuokra nousee yli 18€/m2 ja yksityiseltä tältä suositulta alueelta saa samanlaisen kämpän satasen kuussa halvemmalla.

  3. Niinpä niin… Takavuosina vaahdottiin siitä, että Nuorisoasunnot antoi pieniä vaaliavustuksia joillekin keskustapoliitikoille. Nuorisoasuntojen vuokrat kuitenkin ovat n. 5 €/asm2/kk halvempia kuin VVO:n vuokrat. Kuka tahansa voi asian tarkistaa netistä. VVO jakaa tulostaan ammattiliitoille, joka puolestaan antaa vaalitukea lähinnä demari- ja vasemmistopoliitikoille. Eli Nuorisoasunnot antoi todella pieniä avustuksia verrattuna VVO:n. Taisi vain VVO osata peittää jäljet paremmin.

  4. Hei muuttakaa pois, pääkaupungin kehittäminen lopetettava. Suomi täynnä pieniä kuntia jossa vuokarataso ole korkea. Voi sen yrityksen perustaa muuallekin mitä pääkaupunki seudulle.

  5. Rakennuslehden jutut alkaa olemaan politiikkaa, eikös tämä ollut alan ammattilehti.

    1. Politiikkaa kyllä, mutta asuntopolitiikkaa ja sitä kyllä kuuluu Rakennuslehden käsitellä ja sen ongelmista puhua.

  6. 15 vuotta vuokralla tarkoittaa sitä, että on maksanut koko asunnon ylläpidon ja hankintakustannukset rahoituskuluineen omistajalle.

    1. Näinpä. Ne alueet kehittyvät, mihin satsataan.

      Puoluepolitiikka ja veli-kerhot jyrää. Missä on valtiomiehet?

      Rakennuslehti on alkanut kannattaa kaikkia pk -seudun rakennushankkeita riippumatta siitä ovatko ne talouden tai koko kansantalouden kannalta järkeviä.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi