Pääkaupunkiseudulla kauppa käy normaalilla tasolla ja hinnat nousevat. Muissa kasvukeskuksissa suurin kasvu nähdään kauppamäärissä ja hinnatkin ovat lähteneet nousuun. Muualla Suomessa asuntokauppa elpyy, vaikka hinnat ovat yhä luisussa.
Hypon analyysin mukaan asuntomarkkinoiden käänteen taustalla on kolme päätekijää eli patoutunut muuttopaine, kohonnut luottamus talouteen sekä vuokrien kestämätön nousu. Merkittävä ohjaava teema on kaupungistumisen käynnistämä ennätyksellinen asuntotuotanto. Asuntoja rakennetaan nyt tarpeeseen enemmän, pienempiä ja paremmille paikoille kuin vuosikymmeniin.
Pääkaupunkiseudulle laskettu Hypon Asuntoindeksi nousi alkukesällä 116 pisteeseen. Hinnat pomppasivat odotusten mukaisesti uuteen ennätykseen, sillä kauppamäärien kasvu ennakoi hyvin hintakehitystä.
Hypon mukaan on todellinen huoli, että jos uudistuotanto ei pysy vahvana, pääsevät asuntojen hinnat karkaamaan entistä kauemmas tavallisten palkansaajien ulottumattomiin. Helsingissä kotitalouksista suurempi osa asuu jo nyt vuokralla kuin omistusasunnossa.
Tampereella asuntokaupan vilkkaus piristi indeksin 110 pisteeseen. Koko Ysitien kasvuketjussa, Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio akselilla, kauppamäärät elpyvät selvästi.
Asuntolainatiskeillä riittää vipinää, ja kesäkuussa nostettiin uusia asuntolainoja eniten neljään vuoteen. Yksi turva asuntovelallisilla säilyy, sillä korkojen nousua ei tarvitse pelätä lähivuosina. Matalat korot kertovat kuitenkin olemattomista kasvu- ja inflaatio-odotuksista. Hidas inflaatio nostaa velkataakkoja ja lisää velkaantumiseen liittyviä huolia.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Asuntomarkkinat jakautuvat yhä selvemmin kolmeen osaan”
Muutoin varmaan ihan hyvää ajankuvausta, mutta tämä osa jutussa herättää kysymysmerkkejä:
”Merkittävä ohjaava teema on kaupungistumisen käynnistämä ennätyksellinen asuntotuotanto. Asuntoja rakennetaan nyt tarpeeseen enemmän, pienempiä ja paremmille paikoille kuin vuosikymmeniin.”
Juttu perustuu ilmeisesti Hypon jakelemiin teksteihin. Hypo on yksi asuntomarkkinatoimija muiden joukossa, ja se muotoilee viestintäänsä omien tavoitteidensa mukaan. Jäin miettimään sitä, ollaanko asuinrakentamisessa kuitenkaan vielä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin tasolla – jos asiaa tarkastellaan esimerkiksi rakennettavien asuinrakennusten neliömäärinä (tai edes kappalemäärinä)? Tilastokeskuksen tuoreimpien uudisrakentamistilastojen (julkaistu 22.7.2016) mukaan asuntorakentaminen on nyt valtakunnallisesti volyymiltään noin vuoden 2010 luokkaa, ja kasvua pitäisi olla vielä yli 20 %, jotta vuosien 2006-2007 volyymi saavutettaisiin asuinrakentamisesa. Asuntoaloitukset ovat kyllä olleet nousussa viimeisen vuoden sisällä, mutta vuosien 2006-2007 tasoa asuntorakentamisen volyymissä ei kaiketi olla ainakaan vielä saavutettu.
Se, mistä asuntorakentamisbuumi johtuu, on monimutkainen kysymys, johon liittyy mm. korkojen alhaisuus (eläkeyhtiöiden, sijoitusrahastojen yms. täytyy sijoittaa varoja johonkin, ja asunnoista saa yhä positiivista tuottoa, toisin kuin korkopapereista), työpaikkojen sijoittuminen, opiskelupaikkatarjonta eri paikkakunnilla, eläkeikäisten palvelutarjonta eri paikoissa sekä asumisen tukijärjestelmä. Myös monissa muissa euromaissa, kuten esimerkiksi Saksassa on nyt menossa melkoinen rakentamisbuumi, kun pääomia laitetaan kiinni asunto- ja kiinteistösijoituksiin, joiden tuottoja on nähty viime vuosina paremmiksi ja varmemmiksi kuin monien muiden sijoitusmuotojen. Jos korot painuvat vielä enemmän negatiivisiksi, saa nähdä, mitä siitä seuraa asuntomarkkinoille.