Combi-hankkeen kuntarakennusten yksi murheenkryyni on maanvastaiset rakenteet. Maanvastaisissa alapohjissa ja maanvastaisissa seinissä ilmeni paljon kosteus- ja mikrobivaurioita rakenteen iästä riippumatta. Tulevaisuudessa näidenkin rakenteiden korjauksia pitää tehdä ja energiatehokkuutta kohentaa.
”Sitä ei ole kovin helppo tehdä rakenteiden ulkopuolelta. Rakennus pitäisi ensin kaivaa esille, ja se on vaikeaa työtä. Näissä tapauksissa turvaudutaan usein sisäpuolisiin lämmöneristysratkaisuihin”, Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan tutkija Petri Annila sanoo.
Tutkimuksen uusimmat maanvaraiset alapohjat ajoittuivat 2000-luvun alkuun, mutta niiden kuntoa tutkijat eivät vielä pysty arvioimaan.
Ongelmien syitä ei ole vielä käyty läpi, mutta Annilan arvion mukaan esimerkiksi vanhemmissa rakennuksissa kellaritilat ovat olleet alun perin varasto- ja muussa käytössä. Sen jälkeen niitä on jouduttu tilapulan vuoksi ottamaan yhä enemmän käyttöön ja niihin on tehty sisäpuolisia lämmöneristyksiä ja puurakenteita suoraan kiinni rakenteisiin, joissa voi olla kapillaarista kosteutta.
”Kun kapillaarinen kosteus törmää esimerkiksi puupintaan tai muuhun herkkään materiaaliin, se aiheuttaa lisää ongelmia.”
Kotelorakenteet syyniin
Myös betonirakenteiden välipohjissa oli suhteellisen paljon kosteus- ja mikrobivaurioita. Niitä havaittiin erityisesti ennen 1980-lukua rakennetuissa taloissa.
Ongelmat liittyvät erityyppisiin kotelorakenteisiin, joissa täytemateriaaleina on sen ajan tapojen mukaan käytetty esimerkiksi erilaisia orgaanisia aineita, kuten sahanpurua ja turvetta. Lisäksi täytteenä on käytetty rakennusjätettä.
Tutkimusaineistossa on joidenkin rakennustyyppien osalta puutteita, sillä esimerkiksi 1900-luvun alun hirsirunkoisia rakennuksia ei ollut kuin muutamia.
Tutkimuksessa on mukana useita tutkimusryhmiä Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY), Aalto-yliopistosta, Tampereen ammattikorkeakoulusta (Tamk) sekä yritysten ja kuntien edustajia. Rahoittajina on arkkitehti-, rakenne- ja lvis-suunnittelutoimistoja, rakennusliikkeitä, rakennuttajia, rakennusmateriaalivalmistajia, lvis-laitevalmistajia ja -myyjiä, rakennusten kuntotutkimukseen keskittyneitä yrityksiä, kahdeksan kuntaa Tampereen alueelta sekä Helsinki.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Kuntien palvelurakennuksissa muhii homepommi”
tasakatto = homepommi
Kuulostaa aika uskonnolliselta väitteeltä. Tasakatto on huollettuna ihan toimiva rakenne. Kaivot pidettävä puhtaana ja roskat pois. Lisäksi ei ole vaaraa lumen ja jään rysähtämisestä kadulle ihmisten päälle.
Kukas nämä rakensi ?
Lisäisin tähän vielä tarkennuksen, että oikein tehtynä.