Korjausrakentaminen Johanna Aatsalo 4 kommenttia

Kuntien palvelurakennuksissa muhii homepommi

Kuntien palvelurakennuksissa on korjaustarvetta vähintään neljässä eri rakenteessa. Yksi kosteusvauriolöytö poikii kolme lisäongelmaa.

Helsingin kaupunki sulki Kulosaaren kirjaston vuonna 2009 ja hieman myöhemmin yläkerrassa sijainneen päiväkodin. Rakennus purettiin pahan homeongelman vuoksi vuonna 2011.

Combi-hankkeen kuntarakennusten yksi murheenkryyni on maanvastaiset rakenteet. Maanvastaisissa alapohjissa ja maanvastaisissa seinissä ilmeni paljon kosteus- ja mikrobivaurioita rakenteen iästä riippumatta. Tulevaisuudessa näidenkin rakenteiden korjauksia pitää tehdä ja energiatehokkuutta kohentaa.

”Sitä ei ole kovin helppo tehdä rakenteiden ulkopuolelta. Rakennus pitäisi ensin kaivaa esille, ja se on vaikeaa työtä. Näissä tapauksissa turvaudutaan usein sisäpuolisiin lämmöneristysratkaisuihin”, Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan tutkija Petri Annila sanoo.

Tutkimuksen uusimmat maanvaraiset alapohjat ajoittuivat 2000-luvun alkuun, mutta niiden kuntoa tutkijat eivät vielä pysty arvioimaan.

Ongelmien syitä ei ole vielä käyty läpi, mutta Annilan arvion mukaan esimerkiksi vanhemmissa rakennuksissa kellaritilat ovat olleet alun perin varasto- ja muussa käytössä. Sen jälkeen niitä on jouduttu tilapulan vuoksi ottamaan yhä enemmän käyttöön ja niihin on tehty sisäpuolisia lämmöneristyksiä ja puurakenteita suoraan kiinni rakenteisiin, joissa voi olla kapillaarista kosteutta.

”Kun kapillaarinen kosteus törmää esimerkiksi puupintaan tai muuhun herkkään materiaaliin, se aiheuttaa lisää ongelmia.”

Kotelorakenteet syyniin

Myös betonirakenteiden välipohjissa oli suhteellisen paljon kosteus- ja mikrobivaurioita. Niitä havaittiin erityisesti ennen 1980-lukua rakennetuissa taloissa.

Ongelmat liittyvät erityyppisiin kotelorakenteisiin, joissa täytemateriaaleina on sen ajan tapojen mukaan käytetty esimerkiksi erilaisia orgaanisia aineita, kuten sahanpurua ja turvetta. Lisäksi täytteenä on käytetty rakennusjätettä.

Tutkimusaineistossa on joidenkin rakennustyyppien osalta puutteita, sillä esimerkiksi 1900-luvun alun hirsirunkoisia rakennuksia ei ollut kuin muutamia.

Tutkimuksessa on mukana useita tutkimusryhmiä Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY), Aalto-yliopistosta, Tampereen ammattikorkeakoulusta (Tamk) sekä yritysten ja kuntien edustajia. Rahoittajina on arkkitehti-, rakenne- ja lvis-suunnittelutoimistoja, rakennusliikkeitä, rakennuttajia, rakennusmateriaalivalmistajia, lvis-laitevalmistajia ja -myyjiä, rakennusten kuntotutkimukseen keskittyneitä yrityksiä, kahdeksan kuntaa Tampereen alueelta sekä Helsinki.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia