Jukka Jokinen hakeutui infra-alan muuntokoulutukseen, koska koki, että hänellä on vielä annettavaa työelämälle. Viidenkympin rajapyykin ylittäneen miehen suora työllistyminen oli hankalaa, ja Jokinen ehti olla työttömänä kaksi vuotta.
”Tämä vaikutti minulle sopivalta koulutukselta. Infra-ala kiinnostaa, ja vajaan vuoden koulutus on sopivan mittainen. Olen päässyt nopeasti taas työelämään kiinni”, Jokinen sanoo.
Jokinen on koneinsinööri. Hän on lukenut työn ohessa myös taloutta. Mies on työskennellyt muun muassa projekti-insinöörinä Imatran Voimalla ja Finnairilla.
Muuntokoulutuksessa suoritetaan valittuja osia infra-alan rakennusmestaritutkinnosta, kuten infrarakentamisen projektinhallintaa ja aliurakoiden ohjausta. Valmistuneilla on valmius toimia työnjohdossa, ei kuitenkaan vastaavana työnjohtajana.
Jokisen muuntokoulutus alkoi maaliskuussa parin kuukauden tiiviillä teoriajaksolla. Sen jälkeen käynnistyi harjoittelu Skanska Infran Vt 6 Taavetti–Lappeenranta -työmaalla. Koko koulutus on ohi marraskuun lopussa.
”Työharjoittelu loistavaa”
Jokinen kuvaa työharjoittelua isolla työmaalla loistavaksi. ”Opin paljon uutta. Hanke toteutettiin allianssilla, ja oli mielenkiintoista seurata ison organisaation toimintaa ja projektin etenemistä.”
Jokinen työskenteli työmaalla harjoittelijan nimikkeellä.
”Sain hyödyntää työssäni infrakoulutuksen lisäksi myös aiempaa koulutustani talouspuolelta. Hoidin allianssiprojektin ennusteiden ajantasaisuutta, raportointia ja taloustehtäviä. Käytännössä tein projekti-insinöörin töitä.”
Loppuharjoittelunsa Jokinen suorittaa Lahden eteläisen kehätien Lahden pään toteutuksen suunnittelun parissa. Skanskan ja Pöyryn Valtari-ryhmittymä on hankkeessa Liikenneviraston allianssikumppani.
Skanska Infra ja Jokinen ovat jo sopineet, että hän jatkaa talossa projekti-insinöörinä.
Monella jo lupaus työpaikasta
Vuoden alusta startannut ensimmäinen infra-alan muuntokoulutus saa muiltakin kehuja kuin Jokiselta. Rakennusteollisuus RT:n asiamies Lauri Pakkasen mukaan sekä koulutuksen järjestäjä Metropolia, yritykset että harjoittelijat ovat olleet tyytyväisiä. Monella koulutettavalla on jo lupaus työpaikasta, ja lähes kaikkien kohdalla jatkosta keskustellaan.
”Metropolia ja alan yritykset päättivät yhdessä, että koulutus järjestetään myös ensi vuonna. Haku on jo meneillään”, Pakkanen sanoo.
Rakennusteollisuus RT ideoi mallin yhdessä infra-alan yritysten kanssa. Ensimmäiseen koulutukseen lähtivät Skanska Infran lisäksi Lemminkäinen Infra, Destia, NCC Infrastructure, NCC Industry, Skanska Asfaltti, SRV ja YIT. Ensi vuoden osallistujalista on vielä osittain auki.
Mukaan koulutukseen pääsi tänä vuonna 28 työtöntä, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki suorittavat koulutuksen loppuun. Hakijoita oli kaikkiaan 160. Ensi vuonna koulutukseen otetaan enintään 30 opiskelijaa.
Työttömien osaaminen käyttöön
Koulutuksen iso tavoite on saada yrityksiin lisää päteviä ihmisiä, muun muassa työnjohtotehtäviin. ”Suomessa on valtavasti työttömiä, joiden osaamista haluamme hyödyntää. Tämä muuntokoulutus vastaa suoraan infra-alan yritysten tarpeisiin”, Pakkanen toteaa.
Työvoimatarve oli pääsyy siihen, miksi Skanska Infra lähti mukaan muuntokoulutushankkeeseen. Henkilöstö- ja kehityspäällikkö Jutta Toivasen mukaan varsinkaan työnjohtopula ei helpota lähitulevaisuudessakaan.
”Haluamme kartoittaa eri vaihtoehtoja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Siksi päätimme kääntää tämänkin kortin.”
Skanska Infra otti koulutukseen neljä ihmistä. Harjoittelijoista kahdella on insinöörikoulutus, yhdellä kaupallinen koulutus ja yhdellä rakennusalan ammatillinen koulutus.
”Harjoittelijamme ovat tiedonhaluisia ja pääosin motivoituneita. Motivaatio työskennellä työmaatehtävissä on avainasemassa, jotta opiskelija voi mahdollisesti työllistyä meille. Olemme kokonaisuutena katsoen olleet tyytyväisiä ja lähdemme mukaan ensi vuodenkin koulutukseen”, Toivanen kertoo.
Skanskan neljästä koulutettavasta kolme jää taloon ja työllistyy projekteihin.
Teorian osuus kasvaa
Infra-alan muuntokoulutukseen voivat osallistua insinöörikoulutuksen tai vastaavan koulutuksen saaneet työttömät. Koulutus voi olla myös muulta tekniseltä alalta kuin rakennusalalta ja myös esimerkiksi kaupalliselta alalta.
”Hyvää osaamista voi olla monenlaisella taustalla. Yritykset saavat itse valita hakijoista henkilöt, jotka sopivat parhaiten niiden tarpeisiin”, Pakkanen sanoo.
Jutta Toivasen mukaan koulutuksen haaste onkin, että työnantaja löytää juuri oikeanlaisen ihmisen. ”Meidän osaltamme koulutus on onnistunut, sillä olemme löytäneet tätä kautta uutta työvoimaa yritykseemme.”
Ensi vuoden koulutusta on kehitetty palautteen pohjalta. Teorian määrä lisääntyy hieman paremman pohjan saamiseksi työelämään. Siksi koulutus pitenee kuukaudella noin kymmeneen kuukauteen. Työharjoittelu pysyy samanmittaisena eli kuudessa kuukaudessa.
Työvoimakoulutuksen rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Työharjoittelupaikan tarjoava yritys maksaa harjoittelijapalkan 2000 euroa kuukaudessa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Jukka Jokinen kyllästyi työttömyyteen ja vaihtoi konetekniikan infrarakentamiseen”
Teoriaa saa yliannostuksen, kuten teknisessä lukiossa, mutta labrat loistavat poissaolollaan=ei opi muuta kuin peukalosääntöjä ja koirakoulun firman tavoille.