Rakentaminen Työelämä Rakennuslehti 2 kommenttia

Esimies puuttui työmaalta – rakennusliike tuomittiin

Korkeimman oikeuden mukaan yritys ei voi siirtää siivoojan perehdyttämistä työturvallisuusasioihin kirvesmiehen vastuulle vaan se olisi ollut esimiehen tehtävä ja valvottava asia. Siivooja loukkaantui.

Itä-Suomen aluehallintoviraston tiedotteen mukaan korkein oikeus antoi joulukuussa päätöksen mikkeliläisen RV-Saneeraus Oy:n valituslupahakemukseen yhtiön saamasta työturvallisuusrikostuomiosta. Korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.

Käräjäoikeus oli tuominnut rakennusliikkeen työturvallisuusrikoksesta yhteisösakkoon, koska yhtiön johto ei ollut järjestänyt rakennustyömaalleen riittävää määrää esimiehiä.

Yhtiö oli marraskuussa 2012 tilannut Mikkelin Pusankulman rakennustyömaalle siivoojaksi vuokratyöntekijän, jolle oli annettu tehtäväksi siivota porraskuilun ylemmän kerrostasanteen suojaksi asennetun suojakatteen päälle jääneet rakennusjätteet. Työn oli hänelle antanut tehtäväksi kirvesmies, joka oli toiminut työmaan vastaavan mestarin apuna. Vastaava mestari ja työnjohtaja eivät olleet ehtineet sillä hetkellä työmaalle, koska he olivat olleet palaverissa.

Kirvesmiehen opastus ei riittänyt, siivooja loukkantui

Kirvesmiehen esimiehet olivat antaneet kirvesmiehelle tehtäväksi antaa siivoojalle työt ja siihen tarvittavan opastuksen. Kirvesmies oli käskenyt siivoojan mennä siivoamaan porraskuilun katealue, minkä jälkeen kirvesmies oli mennyt jatkamaan omia töitään.

Siivooja ei ollut tiennyt, että porrasaukon kate ei kestä astumista eikä kirvesmies ollut sitä hänelle sanonut. Kun siivooja oli mennyt siivoamaan katettua porrasaukkoa ja kiivennyt aukon ympärillä olleen aitauksen yli ja astunut katteen päälle, oli hän pudonnut noin kolme ja puoli metriä alempaan kerrokseen ja loukkaantunut vakavasti.

Tiedotteen mukaan käräjäoikeus tuomitsi rakennusfirman työturvallisuusrikoksesta, koska yhtiön johto oli tilannut työmaalle siivoojan, mutta ei ollut huolehtinut siitä, että työmaalla on riittävän monta esimiestä, joiden tehtävät ja työturvallisuuteen liittyvät vastuut on määritelty riittävän tarkasti.

Työtehtävän siivoojalle oli antanut toinen työntekijä, jolla ei ollut esimiehelle kuuluvaa työturvallisuusvastuuta. Käräjäoikeus totesi, että työnantaja ei voi siirtää laissa säädettyä vastuutaan työntekijälle eli tässä tapauksessa kirvesmiehelle, joka oli antanut työntekijälle perehdytyksen työntekijän turvallisuudesta vastuussa olleen työnjohtajan sijasta.

Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön työturvallisuusrikoksesta yhteisösakkoon, koska yhtiön johto oli laiminlyönyt huolehtia työsuojelun organisatorisista edellytyksistä, mikä on yksi rikoslaissa rangaistavaksi säädetty työturvallisuusrikoksen tekotapa. Käräjäoikeus totesi, että työturvallisuusrikosta ei voida pitää vähäisenä eikä yhteisösakkoa voida pitää työturvallisuusrikoksesta kohtuuttomana seuraamuksena.

Yhtiö meni konkurssiin

Yhtiö oli mennyt konkurssiin ennen kuin asia oli mennyt käräjäoikeuteen. Tämän vuoksi käräjäoikeus oli tuominnut yhteisösakon yhtiön konkurssipesälle. Yhteisösakon rahamääräksi käräjäoikeus tuomitsi 1 000 euroa, jossa oikeus otti huomioon sen, että kyseessä on pieni avoin yhtiö, joka oli mennyt konkurssiin ja joka oli varaton. Yhteisösakon lisäksi oikeus tuomitsi yhtiön konkurssipesän maksamaan tapaturmassa loukkaantuneelle siivoojalle hänen oikeudenkäyntikulujaan 4 800 euroa.

Yhtiön konkurssipesä haki tuomioon valituslupaa ensin hovioikeudelta, mutta se ei ottanut asiaa ratkaistavakseen. Sen jälkeen konkurssipesä haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta ja vaati, että sille tuomittu yhteisösakko ja vahingonkorvaukset kumotaan ja valtio velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut noin 23 900 euroa. Perusteluina konkurssipesä esitti, että työnantajan vastuu on katsottu tuomiossa liian ankaraksi ja työntekijän olisi pitänyt itse ymmärtää, ettei aidatulle alueella olleen katteen päälle voinut astua.

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten tuomio jää pysyväksi.

Tapaturmassa loukkaantunut siivooja ei ole vielä vaatinut asiassa vahingonkorvauksia hänelle sattuneesta tapaturmasta, koska hän on odottanut rikosasiassa lopullista ratkaisua.

Korkeimman oikeuden päätös R 2016/907.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Tässä tapauksessa esimies sentään oli työmaalla vaikkakin oli kokouksessa. Useissa firmoissa samalla mestarilla on viisi työmaata yhtäaikaa. Yritän siinä sitten valvoa kaikkia!

    Vastaa
  • Korkein oikeus ei valituslupaa myöntäessään tai myöntämättä jättäessään ota kantaa itse asiaan eli siihen, onko hovioikeuden tuomio ollut oikea vai ei, Korkein oikeus tarkastelee ensi vaiheessa vain sitä, onko kysymyksessä esimerkiksi sellainen asia, josta olisi tarpeen antaa yleistettävissä oleva ennakkoratkaisu.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia