Kiinteistöt Korjausrakentaminen Uutiset Noona Bäckgren / HS 2 kommenttia

Pasilan historiallisessa Toralinnan kerrostalossa on ilmennyt sisäilmaongelmia – ”Kun pönttöuunit olivat käytössä, täällä oli lämmintä ja kuivaa”

Toralinna on Helsingin Pasilassa, ratapihan ja Veturitien välissä sijaitseva, vuonna 1899 rakennettu punatiilinen asuinrakennus, joka rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Kuva: Sami Kero / HS

Helsingin Pasilan Veturitie 3:ssa sijaitsevassa vanhassa punatiilisessa asuinkerrostalossa eli niin sanotussa Toralinnassa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Talon omistajan Saton mukaan kolmen Toralinnan asunnon vuokralaiset ovat viime aikoina valittaneet sisäilmaongelmista, ja kahdesta näistä ovat asukkaat jo muuttaneet pois.

Myös talon C-portaan kellarissa tehdyssä kuntotutkimuksessa on varmistunut, että lattiassa on mikrobikasvustoa.

Osa asukkaista epäilee, että sisäongelmien taustalla on vuonna 2015 tehty asuntojen pönttöuunien käyttökielto. Osa asukkaista taas on sitä mieltä, että sisäilmasta esitetyt huolet ovat liioiteltuja.

Vuonna 1899 valmistuneessa ja vuonna 1987 peruskorjatussa Toralinnassa ei asu omistusasujia, vaan kaikki talon 64 asuntoa ovat vuokralla.

Pönttöuunien käyttökielto vaikutti ilmanvaihtoon?

Vuoden 2014 elokuussa Toralinnan pihapiiriin kuuluvassa, puisessa paritalossa syttyi vakava tulipalo. Tulipalossa kuoli kaksi ihmistä, ja yksi loukkaantui vakavasti. Tapahtuneen jälkeen syksyllä 2015 Toralinnan asunnoissa olevien pönttöuunien käyttö kiellettiin.

”Kun pönttöuunit olivat käytössä, täällä oli lämmintä ja kuivaa”, nimettömänä pysyttelevä asukas kertoo.

Toisen asukkaan mukaan nuohooja on kerran sanonut hänelle, että talo menee pilalle, kun uunit ovat poissa käytöstä. Asukkaiden kertoman mukaan pönttöuunien käyttökielto vaikutti ilmanvaihtoon, ja Toralinnan asunnoissa alkoi olla talvisin kosteampaa ja kylmempää kuin ennen.

”Kun pönttöuunit olivat käytössä, täällä oli lämmintä ja kuivaa.”

Sato vaihdatti patterit, jotta asuntoihin saatiin lisää lämpöä.

Saton liiketoimintajohtaja Antti Asteljoen mukaan Veturitie 3:ssa on tehty lämmitysjärjestelmän uusiminen loppusyksystä 2016 patterien vaihdattamisen jälkeen.

”Pönttöuunien käytöstä poistamiseen päädyttiin, koska hormien tiiviyteen ei pystytty enää luottamaan. Päätöksellä haluttiin suojella asukkaiden turvallisuutta”, hän sanoo.

”Kuluvalla lämmityskaudella olemme saaneet kahdesta asunnosta ilmoituksen matalasta lämpötilasta. Nämä kaksi ilmoituksen tehnyttä asuntoa on nyt tutkittu, ja suositellut tiivistyskorjaukset tullaan tekemään välittömästi.”

Yksi asunto odottaa korjausta

Asteljoen mukaan myös kaikki kolme sisäilmareklamaatiota on tutkittu.

”Kahden osalta korjaukset on tehty. Kolmas asunto odottaa korjausta, kunnes asukkaalle on löydetty hänelle sopiva sijaisasunto. Jokaiselle sisäilmasta reklamoineelle on korvattu sijaisasuntoon muutosta aiheutuneet kustannukset sekä tarvittaessa hyvitetty kalliimman sijaisasunnon vuokraa.”

Korjauksista huolimatta kahden sisäilmaongelmaisen asunnon asukkaat päättivät muuttaa pois.

HS:lle Toralinnan ongelmista puhuneet asukkaat ovat haluttomia kertomaan asioista nimellään. Toimitukseen tulleen vinkin mukaan Toralinnan C-rapussa ”kasvaa sieniä ja lattia on rihmaston peitossa”, mutta vinkin antaja ei vastannut HS:n yhteydenottopyyntöön. HS:n vieraillessa C-rapun kellarissa näkyvää homeongelmaa ei ollut.

Kellarista löytynyt mikrobikasvustoa

Saton Antti Asteljoki myöntää kuitenkin, että kuntotutkimuksessa C-rapun kellarista on löytynyt mikrobikasvustoa.

Pyörävarastossa olleiden lastenrattaiden kankaassa näkyi valkoista kasvustoa. Kuva: Sami Kero / HS

”Kellarissa on maanvarainen lattia ja kellari on samalla taloyhtiön alapohja. Kellarista on valmistunut kuntotutkimus, jossa on todettu, että lattiassa on kosteutta ja tuuletus on riittämätön.”

Ongelmia varten on luotu toimenpidesuositus, johon sisältyy esimerkiksi kellarin tuuletuksen parantaminen sekä sadeveden ohjaaminen pois kivijalasta.

Toralinnassa lähes koko elämänsä asunut Katri Koivuneva haluaa puolustaa taloa.

”Minulla on homeallerginen poikaystävä, eikä hänellä ole ollut mitään oireita täällä. Myöskään itselläni ei ole ollut ongelmia.”

Koivuneva myöntää, että hän on myös huolissaan talon tulevaisuudesta.

”Talo on peruskorjattu viimeksi 1980-luvulla, ja voi olla, että se on tulossa asumiskaarensa päähän ja edessä on koko talon saneeraus. Silloin kaikki vuokralaiset lentävät ulos.”

”Minulla on homeallerginen poikaystävä, eikä hänellä ole ollut mitään oireita täällä.”

Useampi asukas ihmettelee Toralinnan korkeita vuokria ja niiden kovaa nousutahtia. Saton Asteljoen mukaan esimerkiksi Toralinnan suurimpien eli 79,5 neliön asuntojen vuokra on noussut viimeisten 8 vuoden aikana noin neljä prosenttia vuodessa.

Vuonna 2016 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat Helsingissä Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 3,3 prosenttia ja vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Veturinkuljettajien talo

Toralinna rakennettiin alun perin 1800-luvulla rautatieläisten asunnoiksi. Arkkitehti oli Bruno Granholm.

Aikoinaan Toralinnassa asuivat veturinkuljettajat ja -lämmittäjät perheineen. Pihapiiri muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluu myös pienempiä puurakennuksia. Toralinna jäi tyhjilleen 1980-luvun puolivälissä, kun VR ei enää tarvinnut sitä.

Kunnostettu rakennus ja siihen kuuluva muu kokonaisuus kuuluu nykyisin Pasilan suojeltuun ratapiha-alueeseen. Se tunnetaan myös nimillä kivimuuri ja stenari.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Mikäli pönttöuunit toisiaan olivat käytössä, kyllä niiden käyttö kuivatti taloa. Palava puu syö valtavasti ilmaa ja lämpö kuivattaa. Mutta kyllä talon, jos se ennen oli terve, pitäisi pysyä mullakin kuin pönttöuunitekniikalla terveenä. Käyttikö niitä pönttöuuneja tosiaan joku vielä ennen v. 2014? Luulisi, että jo polttopuulogistiikka olisi aiheuttanut ongelmia; missä puita säilytettiin merkittäviä määriä? Ei huoltoasemapusseilla kukaan viitsi uuniansa pitkää aikaa lämmittää. Toisaalta, jos hormit on tukittu, hormi-ilmiö -ilmanvaihtoa ei ole. No, onhan talossa joku muu ilmanvaihto.

    Vastaa
  • Jussi Mattila

    Rakentamisessa käytettiin aina toiseen maailmansotaan saakka (ja osin vielä sen jälkeenkin) suoraan luonnosta otettuja materiaaleja, kuten olkea, sammalta ja turvapehkua. Siksi on selvää, että vanhoissa rakennuksissa on lähtökohtaisesti aina mikrobeja. Nuo luonnonmateriaalithan eivät mitenkään voi olla steriilejä, eli mikrobeista puhtaita.

    Oleellista ei ole rakennuksen mikrobittomuus vaan se, että varsinkin luonnonmateriaalit pidetään kuivina niin, että haitallista mikrobikasvua ei pääse syntymään.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia