MTV: Lintilä tarkastuttaa Olympiastadionin remontin tilit: ”70 prosentin nousu on ehdottomasti liikaa”

Helsingin Olympiastadionin remontin budjetti on paisunut. MTV Uutisten mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on päättänyt, että remonttiin liittyvistä toimista tehdään ylimäärinen tilintarkastus.

 

Valtio on sitoutunut maksamaan puolet Olympiastadionin korjauksesta.

Olympiastadionin alkuperäinen budjetti oli MTV Uutisten mukaan 209 miljoonaa, mutta nyt lopullinen summa näyttää Mika Lintilän mukaan kasvavan jopa 320–350 miljoonaan euroon.

Lintilä päätti tarkastuttaa tilit silloin, kun hän vielä toimi Rinteen hallituksessa valtiovarainministerinä. Valtio on sitoutunut maksamaan puolet stadionin remontista.

”Katson velvollisuudekseni selvittää, missä tämä nousu on tapahtunut, koska 70 prosentin nousu budjettiin on ehdottomasti liikaa”, Lintilä sanoi eilen MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Vaikka budjetti ylittyisi reilusti, valtio tuskin pystyy perääntymään sovitusta maksuosuudesta. MTV Uutisten mukaan ylimääräisessä tilintarkastuksessa selvitetään nyt lähinnä sitä, onko remontissa tehty ne toimet, joista on sovittu. Lisäksi tarkastellaan urakoitsijan vastuita.

”Näyttää siltä, että tässä sopimuksessa urakoitsijan vastuu on minimoitu ja vastuu on Olympiasäätiöllä (Stadion-säätiö) sekä Helsingin kaupungilla ja Suomen valtiolla”, Lintilä arvioi.

Kustannuksista väännettiin jo alussa

Olympiastadionin kunnostuksessa pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus.  Stadion on Suomen Skanskan historian suurin talonrakennustyömaa, jossa se on yksin päätoteuttajana. Skanskan projektijohtourakan arvoksi on sovittu 156 miljoonaa euroa.

Peruskorjauksen kokonaisbudjetti on aiemmin kerrottu olevan 261 miljoonaa euroa.

Rakennuslehti kertoi jo yli vuosi sitten, että kustannuksista väännettiin jo urakan kilpailutusvaiheessa syksyllä 2016. Silloin tarjoukset ylittivät budjetin selvästi.

 Lue lisää: Vuoden Korjausrakennustyömaa: Olympiastadion on ollut valtava korjaus- ja laajennusurakka

Sen jälkeen Helsingin kaupunki otti rakennuttajakonsultti Indepron avukseen miettimään, miten vaativan hankkeen tarjousriskejä voitaisiin pienentää. Tilaaja kävi suurimpien rakennusliikkeiden ja talotekniikkaurakoitsijoiden kanssa keskustelut siitä, millainen toteutusmuoto niitä kiinnostaisi.

Pohdintojen tuloksena tilaaja otti itselleen määräriskin antamalla määräluettelon, johon sitoutui. Talotekniikkaurakat irrotettiin sivu-urakoiksi.

Stadionin avajaiset on määrä järjestää ensi elokuussa.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “MTV: Lintilä tarkastuttaa Olympiastadionin remontin tilit: ”70 prosentin nousu on ehdottomasti liikaa””

  1. .mtä väliä , tuliko lintilälle yllärinä…..etuskunnan talo remontti saatiin 70 miljoonalla ja tuli maksamaan yli 400 milliä. mitä välii , raha se vaan on , maailma kopiokoneita täynnä , joku uuno haluu haalia itselleen tuonta mokomaa kuvetta , itsen juoksen vain kultarahojen perässä.

  2. Tilintarkastushan kertoo vain onko rahaa hukattu prosessin mukaisesti. Sisältöön se ei ota kantaa eli täysin turha toimenpide,

    1. Normaali tilintarkastus ei kohdistu laskujen sisältöihin, mutta ylimääräinen tilintarkastus voi ottaa siihenkin kantaa. Erityistilintarkastuksessa tarkastetaan ne asiat, mitä sen teettäjä tilaa tarkastettavaksi. Sisältönä voi olla esim. se, että onko kaikkien lisälaskustusten osalta tilaajalle kohdistetun laskutuksen osalta ollut olemassa valtuutus ja laskutusperuste , ja sitten käydään läpi kaikki jonkun määrätyn euromäärän ylittävät laskut, verrataan niitä alkuperäiseen sopimukseen ja selvitetään, että onko joukossa laskuja, joiden laskutukseen ei ole ollut riittävää perustetta. Samalla selviää, että onko toimitettu jotain sellaista, mitä ei ole tilattu. Eli, että onko tehty jotain kustannuksia aiheuttavaa, mistä ei ole sovittu, tai minkä tilaamiselle ei ole ollut tarvittavaa valtuutusta. Sellainen selvitys voi 350 miljoonan euron hankkeessa maksaa esim. 200 000 euroa. Jos seasta löytyy edes joitakin perusteettomia laskuja, erityistilintarkastuksen hinta voi tulla äkkiä kuitatuksi. Jos taas kaikki on hoitunut asianmukaisesti, sitten tulee varmuus siitä, että kaikki on mennyt hienosti.

      1. Erityistilintarkastuksen osana on mahdollista teettää myös jälkikäteistä määrälaskentaa, jossa tarkastuslasketetaan kaikki ne yksikkölaskutuksena tilatut yksiköt, joiden osalta on pienikin epäilys, että laskutus ei ehkä vastaa toteumaa, ja verrataan sitten toteumatietoja laskuissa lukevaan. Tai jos valtiota kiinnostaa se, että onko sisältöä ilman laskunmaksajien antamaa lupaa laajennettu tai laadullista tasoa nostatettu ilman valtion lupaa sen tekemän rahoituspäätöksen jälkeen, niin sitten tarkastuksen voi kohdentaa sellaista asiaa koskeviin kysymyksiin. Vapaaehtoisesti teetetyn erityistilintarkastuksen sisällölle ei ole lakisääteisiä sisällöllisiä vaatimuksia, sisältö riippuu siitä, mitä tarkastuksen tilaaja määrittelee sisällöksi.

  3. Arvorakennus, jossa vain parhaat ratkaisut ovat kyllin hyviä. Rakennuttajakonsultti huolehtinut, että prosessi menee by the book ja kokenut urakoitsija huolehtinut että laskuttaa ahkerasti. Ei tällaisessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa korjauskohteessa voi raha olla joku mittari. Se menee mikä menee, eikä edes riitä.

  4. veronmaksajan tulopuolta mitataan mauserilla ja menopuolta , saavilla tai , tuulimittarilla.

Vastaa käyttäjälle Ruplamies Peruuta vastaus