Asuntorakentamisen tahti uhkaa hyytyä ministeriön hidasteluun – Kuntapäättäjät syyttävät hallitusta saamattomuudesta

Kunnat ja valtio eivät ole saaneet sorvattua uutta sopimusta maankäytöstä, vaikka edellinen loppui jo vuodenvaihteessa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kannattaa erillisratkaisua, jos mal-sopimusken tekeminen viivästyy. Sen mukaan Ara voisi maksaa tukea, vaikka sopimus ei olisi vielä voimassa.

Uusien asuntojen rakentaminen on vaikeutumassa Helsingin seudulla, koska valtio ja seudun 14 kuntaa eivät ole kyenneet solmimaan uutta sopimusta maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä (mal).

Sopimukseton tila vaikuttaa esimerkiksi siihen, että vuokra-asuntojen rakennuttajat eivät vuodenvaihteen jälkeen ole saaneet enää valtiolta 10 000 euron käynnistysavustusta asuntoa kohden.

Nyt kokonaisten kortteleiden kerrostalojen rakennustyöt saattavat jumittua. Mitä kauemmin sopimusta joudutaan odottamaan, sitä enemmän ongelmasta kärsivät asuntoa tarvitsevat.

Viime sopimus toimi hyvin

Asuntotilanne on päättyneen mal-sopimuksen ansiosta parantunut roimasti Helsingin seudulla neljän viime vuoden aikana. Kunnat ovat varmistaneet omalta osaltaan, että seudulle on kaavoitettu paljon tontteja asunnoille. Lopputuloksena asuntoja on valmistunut ennätykselliset 60 000.

Sovittu tavoite jopa ylitettiin 2 700 asunnolla.

Valtio puolestaan on antanut vastineeksi rahallista tukea esimerkiksi Helsingin ja Espoon poikittaisen pikaraitiotien eli Raide-Jokerin rakentamiseen. Näin asuntoja voidaan rakentaa hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jotta ihmiset voivat hypätä auton sijasta pikaratikan kyytiin.

Lisäksi kunnat ovat saaneet valtiolta 20 miljoonaa euroa kunnallistekniikan ja kevyen liikenteen reittien rakentamiseen uusille asuntoalueille.

Edellinen mal-sopimus loppui vuodenvaihteessa.

”Jumitilanne kiinni liikenneministeriöstä”

Vielä viime keväänä uskottiin, että rivakka tahti jatkuu tulevaisuudessakin. Uuden mal-sopimuksen asuntotavoitteet oli neuvoteltu ympäristöministeriön ja kuntien kanssa pitkälle valmiiksi jo ennen eduskuntavaaleja.

Toisella valtion sopijataholla, liikenneministeriöllä, on kuitenkin hitaampi vauhti – ainakin siksi, että sillä on kädet täynnä töitä. Ministeriö pyörittelee näpeissään uusia liikennehankkeita, kuten Espoon kaupunkirataa, pääradan uutta raideyhteyttä Hyvinkäälle ja Vantaan kaupungin virittämää raitiotiesuunnitelmaa Itä-Vantaalta lentoasemalle.

Ministeriö selvittää myös hankeyhtiöiden perustamista niin sanottuja Tampereen ja Turun tunnin junia varten. Yhtiöt rakennuttaisivat uudet radat.

Samaan aikaan virkamiehet työstävät laatuaan ensimmäistä valtakunnallista suunnitelmaa liikennejärjestelmästä 12 seuraavan vuoden jaksolle. Työn pitäisi valmistua vasta keväällä 2021.

Kuvioita ei helpottanut, kun joulukuun alussa hallitus vaihtui ja ministerikaruselli heitti Timo Harakan (sd) Sanna Marinin (sd) seuraajaksi.

”Jumitilanne on kiinni liikenneministeriöstä, joka ei ole pystynyt tekemään liikennehankkeista ja rahoista päätöksiä”, sanoo rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä, jolla on vetovastuu mal-sopimuksen neuvotteluista.

Tilanne huolestuttaa

Tilanne huolestuttaa niin kuntia kuin järjestöjäkin.

”Jos liikenneministeriö kytkee mal-sopimuksen liikennehankkeet valtakunnalliseen 12-vuotiseen järjestelmään, sopimus saadaan aikaan vasta runsaan vuoden päästä. Se sotkee pahasti asuntojen rakentamisen rytmin ja vaikeuttaa hallituksen asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamista”, sanoo kohtuuhintaista vuokra-asumista edistävän Kova ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen.

Yhdistyksessä on mukana kaupunkien vuokrataloyhtiöitä ja yleishyödyllisiä rakennuttajia.

Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo on samaa mieltä. ”Rakentamisen pitää jatkua tasaisena virtana, jotta kukin sopijakunta pääsee asetettuihin tavoitteisiin.”

Jos sopimuksen teko viivästyy, pitäisi ympäristöministeriön Seppälän mielestä tehdä erillisratkaisu siitä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) voi myöntää käynnistysavustuksia kuntayhtiöille ja rakennuttajille.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) sanoo kannattavansa ajatusta.

”Emme voi odottaa sitä, että neuvotteluihin menee vielä vuosi tai ehkä enemmänkin. Tästä pitää päästä eteenpäin, seudulle tarvitaan uusia asuntoja.”

Vapaavuorelta tosin löytyy myös hieman ymmärtämystä liikenneministeriölle.

”Neuvottelut hankeyhtiöistä ovat työläät, eikä sellaisia ei ole aiemmin ollut.”

Voi jumiuttaa kokonaisia kortteleita

Helsingin asuntotuotantotoimistolla (ATT) on suunnitelmissa 750 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentaminen. Niihin on laskettu saatavan 7,5 miljoonaa euroa käynnistysavustusta valtiolta. Jos avustusta ei tule, se merkitsee käytännössä, että vuokrat muodostuvat kalliimmiksi.

”Jos avustusta ei saada, myöskään [joidenkin] asumisoikeusasuntojen ja vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakentamista ei pystytä käynnistämään”, sanoo Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell.

Tämä johtuu siitä, että uudet alueet, kuten Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta, rakennetaan kortteli korttelilta. Kokonaisuuteen on suunniteltu usein vuokratalo, asumisoikeustalo, hitas-talo ja omistusasuntotalo sekä niille kaikille yhteiset pysäköintitilat. Usein koko korttelia urakoi yksi rakennusliike.

Jos ratkaisua ei synny, Helsinki ei Randellin mukaan voi päästä asunto-ohjelman 7 000 asunnon tavoitteeseensa.

Mal-sopimus

  • Mal-sopimuksessa kunnat ja valtio sopivat rakentamisen periaatteista. Sopimuksissa valtio lupaa antaa tukea esimerkiksi seudullisiin liikennehankkeisiin, jos kunnat sitoutuvat pitämään yllä tiivistä rakentamisen tahtia.
  • Edellinen mal-sopimuskausi päättyi vuodenvaihteessa. Kuntapuolen sopijat ovat hyväksyneet uuden mal-sopimuksen suunnitelman jo viime keväänä.
  • Myös Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla on ollut vastaavanlainen sopimus valtion kanssa. Ministeriö selvitti sopimuksen laatimista lisäksi Lahden, Kuopion ja Jyväskylän kanssa.

Vielä enemmän asuntotuotannon vähenemisestä on huolissaan Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd). Suhdanne näyttää rakentamisen kannalta jo viime vuosia heikommalta. Asuntosijoittajat ovat Penttilän mukaan kaikonneet, ja uusia rakennuslupia on haettu selvästi vähemmän kuin viime vuosina.

Jos valtion avustusta ei irtoa keväällä, 300–500 asunnon rakentaminen uhkaa siirtyä Vantaalla. Ja mitä enemmän sopimus venyy, sitä suuremmaksi vaikutukset kasvavat.

Jos ja kun sopimus syntyy, kaikki rakennuttajat ovat yhtä aikaa pyytämässä rakennusliikkeiltä urakkatarjouksia.

”Sehän tietää hintojen nousua, ja loppupeleissä kaikista eniten kärsivät asukkaat, jotka etsivät asuntoa ja joutuvat maksamaan enemmän asumisestaan”, asumisoikeusasuntoja rakennuttavan Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen muistuttaa.

Liikenneministeriöstä rauhoitellaan huolta

Niin Kankainen kuin moni muukin HS:n haastattelema asiantuntija on sitä mieltä, että mal-sopimukset voisivat syntyä sujuvammin, jos perustettaisiin uusi rakennetun ympäristön ministeriö. Siihen yhdistettäisiin nykyiset liikenneministeriö ja ympäristöministeriö.

Nyt valtion tahoja on liian monta, ja jokainen katsoo asioita omalta kantiltaan.

Liikenneministeriön valtiosihteeri Pilvi Torsti toppuuttelee huolia.

”Painetta tässä on, koska isojen liikennehankkeiden vaikutusarvioita joudutaan laskemaan 12 vuoden ajaksi. Asiat järjestyvät vielä tänä keväänä.”

Ministeriöllä on muutakin kiirettä, sillä helmikuun lopussa menee umpeen EU-tukien haku liikennehankkeiden suunnitteluun. Seuraavana on Euroopan laajuisen liikenneverkon rahojen haku, joka on tehtävä vuonna 2021.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Asuntorakentamisen tahti uhkaa hyytyä ministeriön hidasteluun – Kuntapäättäjät syyttävät hallitusta saamattomuudesta”

  1. Pieni hiljeneminen taitaisi olla ihan paikallaan. Nyt on menty yli 10 vuotta ilman mitään suhdannenotkahduksia ja hinnoissa on ilmaa enemmän kuin valtiolla velkaa.

  2. Olisikohan se todellinen syy ostovoiman lasku. Ei velaksi voi loputtomasti vivuttaa kalliimpaa ja kalliimpaa neliöhintaa. Saatanan tunarit.

    Mutta mitä oikeasti voi odottaa aivojättöpoliitikoilta, jotka pystyvät perustelemaan Mellunmäki-Tikkurila raitiovaunuyhteyden kannattavuutta.

Vastaa