Tehot irti lasikuutiosta – Sanomatalon energiatehokkuutta viritetään huippukuntoon

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Sanomatalon energiatehokkuus halutaan trimmata huippukuntoon.

Energiatehokkuusremontti muuttaa Sanomatalon tekniikkatilaa, sillä putkitöitä joudutaan tekemään paljon. Uusia putkenpaikkoja tutkailevat Assemblinin kylmätekniikan huoltopäällikkö Kristian Stenman (vas.) ja hankekehitysjohtaja Janne Aittola. Kuva Liisa Takala.

Reilu viikko sitten aivan Helsingin ydinkeskustassa Sanomatalon kellarissa ja sen yllä sijaitsevassa maanalaisessa pysäköintihallissa elettiin jännittäviä hetkiä. Noin 3,5 tonnia painavia vanhoja vedenjäähdytyskoneita haalattiin millintarkasti ylös ja alas pitkin kellareiden ja pysäköintihallien käytäviä ja kulkuteitä.

”Onneksi Sanomatalon suunnittelussa on aikoinaan otettu huomioon myös tulevaisuuden talotekniikan uusimistarpeet ja esimerkiksi pysäköintihalliin on varattu suuret haalausaukot laitteiden siirtämiselle. Nostokiskot ja -laitekin ovat valmiina pysäköintihallin katossa. Jouduimme hieman jumppaamaan aukkojen avaamisen kanssa, mutta lopulta sekin onnistui yllättävän hyvin”, hankkeen projektipäällikkö Markku Sjöman talotekniikkayhtiö Assemblinilta kertoo.

Ennen siirtoa vanhoista koneista oli tyhjennetty öljyt ja otettu kylmäaineet talteen. Jos laitteet olisi pitänyt purkaa ennen siirtoa, urakka olisi ollut huomattavasti pidempi ja kalliimpi.

”Teimme suunnittelun virtuaalisesti erittäin tarkasti, sillä tilasta oli kova pula. Ilman tarkkoja ennakkovalmisteluja siirrosta ei olisi tullut yhtään mitään. Jouduimme avartamaan oviaukkoja sen minkä pystyimme, ja aika ajoin kulmien kiertämiset ja eteenpäin pääsy vaativat millimetri kerrallaan eteenpäin ja taaksepäin kitkuttamista.”

Elinkaaren loppupuoli häämötti

Vaikka suhteellisen uuden rakennuksen talotekniikka on aina toiminut moitteetta hyvän kiinteistönpidon ansiosta, talotekniset ratkaisut ja laitteet ovat kehittyneet viime vuosien aikana suurin harppauksin.

Lokakuun alussa käynnistyneellä Sanomatalon energiatehokkuushankkeella voidaan leikata lämmitysenergiankäytöstä yli 40 prosenttia ja sähköenergiankäytöstä yli 10 prosenttia. Projektin avulla kiinteistö tehostaa energiankäyttöään ja sitä kautta vastuullisuuttaan, mikä näkyy merkittävästi pienentyneenä hiilijalanjälkenä.

Sanomien lasitalo

  • Liike- ja toimistorakennuksessa on 12 kerrosta, joista kolme sijaitsee maan alla. Rakennuksen bruttoala on 43000 neliömetriä ja tilavuus 231000 kuutiometriä.
  • Rakennuksen ovat suunnitelleet professori Jan Söderlund ja arkkitehti Antti-Matti Siikala. Se oli valmistuessaan vuonna 1999 ensimmäinen ”lasisen” näköinen rakennus Helsingissä.
  • Sanomatalo suunniteltiin alun perin niin, että se voidaan tarvittaessa muuttaa tavarataloksi.
  • Ensimmäinen ja toinen kerros ovat pääosin yleisölle avointa, katettua sisätilaa.
  • Energiatehokkuuskorjausten yhteydessä jo olemassa olevien olosuhdeantureiden rinnalle asennetaan 200 uutta anturia.
  • Projektin myötä rakennus siirtyy myös kaukolämmön kysyntäjouston eturiviin.

Projektin arvo on reilu miljoona euroa, ja siihen on saatu investointitukea Business Finlandin energiatuen piiristä noin 25 prosentin verran.

”Halusimme edelleen kehittää energiatehokkuutta ja sen kylkiäisenä tehdä talotekniikan pitkän tähtäimen korjauksia, jotka olisivat joka tapauksessa tulleet meidän eteemme vuokra-aikanamme. Osa taloteknisistä laitteista oli elinkaarensa loppupuolella, joten nyt on hyvä aika tehdä tarvittavat muutokset”, Sanoma-konsernin kiinteistöjohtaja Kari Hintikka kertoo.

Sanoma-konserni käynnisti muutama vuosi sitten hanketta varten kilpailutuksen, jossa se haki talotekniikkakumppania, jolla olisi kykyä innovoida uusia ratkaisuja energiatehokkuuteen.

”Me haluamme olla aivan energiatehokkuuden ja yritysvastuun eturintamassa. Tarvitsemme siihen luotettavan kumppanin, jota haimme kilpailutuksen avulla. Hanke on lisäksi hyvin kannattava, koska se maksaa itsensä takaisin kertyneiden säästöjen muodossa vielä meidän vuokra-aikana”, Hintikka jatkaa.

Toisen kierroksen energiahanke

Reilut kaksikymmentä vuotta sitten, vuonna 1999 Helsingin ydinkeskustan paraatipaikalle Eduskuntataloa vastapäätä valmistunut Sanomatalo tunnetaan näyttävästä lasisesta julkisivustaan. Sanomatalon toimisto- ja liiketilojen talotekniikkaan on aina kohdistunut erityinen huomio, sillä se edusti aikakautensa eliittiä.

Valaisimien vaihto vaatii asentajalta rohkeutta, sillä korkeimmillaan vaihdot tehdään yli 40 metrin korkeudessa. Yhteensä maanpäällisiä kerroksia on yhdeksän. Kuva Liisa Takala.

Vuonna 2008 rakennuksen sähkönkulutusta saatiin laskettua noin yhdeksän prosenttia, kun esimerkiksi valaistuksen luonnonvalo-ohjaukseen tuotiin uusia ratkaisuja ikkunavyöhykkeille. Samalla palvelinsaleihin tehtiin vapaajäähdytyksen kytkentämuutokset, joiden ansiosta lauhdutuspuhaltimet riittivät jäähdytykseen silloin, kun ulkolämpötila oli alle yhdeksän astetta.

Saksalainen kiinteistösijoitusyhtiö Deka Immobilien osti Sanomatalon Sanoma-konsernilta vuonna 2014 noin 176 miljoonalla eurolla kiinteistösijoitusrahastolleen. Sanomalla on rakennukseen pitkäaikainen vuokrasopimus.

Lisää rakennusautomaatiota

Uusin energiatehokkuusurakka kestää noin puoli vuotta. Se sisältää perinteisiä energianoptimointitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi koko talotekniikan tarpeenmukaisen säädön laajentamista, rakennusautomaatiojärjestelmän laajaa modernisointia ja valaisintyyppien muutoksia.

Projektin innovatiivisin ja mielenkiintoisin osuus on kuitenkin hankkeen yhteydessä asennettava lämpöpumppujärjestelmä. Järjestelmän avulla ilmanvaihdon poistoilman ja jäähdytyksen hukkalämpö otetaan entistä tehokkaammin talteen ja kierrätetään koko kiinteistön hyödyksi.

”Lämpöpumppujen hyödyntämismahdollisuudet laajenevat koko ajan. Sanomatalon ilmanvaihtokoneissa on nykyaikaiset ja toimivat lämmöntalteenottoyksiköt, mutta oikein mitoitetulla ja valitulla lämpöpumpulla saamme tästä huolimatta kerättyä kiinteistöstä poistuvasta jäteilmasta viimeisenkin lämmön pois”, Sjöman kertoo.

Kymmenien asiantuntijoiden urakka

Sanomataloon räätälöidyn toimenpidekokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantavaiheen talotekniikan käyttöön on tarvittu varsin paljon osaamista. Hankkeeseen osallistuu melkein 40 erilaista lvijsa-alan spesialistia ja asentajaa.

Talotekniikkajärjestelmien aiempaa tarkemmilla ohjaustavoilla saavutetaan etuja myös päivittäiseen sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitoon ja hallintaan.

”Talo on tällä hetkellä aivan täyteen vuokrattu, ja meidän pitää olla hyvin tarkkana, jotta työolosuhteet säilyvät hyvinä. Lisäksi pitää ottaa huomioon toimitilojen jatkuva muutos ja olla valmiina reagoimaan yritysten tilatarpeiden muutoksiin. Ne elävät koko ajan, joten tilojen joustavuus on ehdoton edellytys. Samalla sisäolojen pitää säilyä hyvinä”, Sanoman kiinteistöpäällikkö Jarmo Viitanen kertoo.

Suuren ja yötä päivää käytössä olevan kiinteistön energiatehokkuushankkeen toteuttaminen vaatii myös erityistä ammattitaitoa ottaa huomioon kiinteistön käyttäjien arki. Sanomatalossa työskentelee esimerkiksi useita uutistoimituksia, joten mitkään hankkeen toimenpiteistä eivät saa keskeyttää työntekijöiden päivittäisiä töitä.

Toteutuksessa kiinnitetään paljon huomiota myös työturvallisuuteen. Kiinteistössä vierailee päivittäin tuhansia ihmisiä, joiden turvallisuudesta on pidettävä erityistä huolta.

Hinnat ovat laskeneet

Assemblinin hankekehitysjohtajan Janne Aittolan mukaan tänä päivänä saa uusia ja kehittyneempiä taloteknisiä järjestelmiä halvemmalla kuin esimerkiksi Sanomatalon rakentamisvuosina. Samalla aikavälillä energian hinta on noussut huomattavasti korkeammaksi, mikä vaikuttaa tänä päivänä tehtäviin päätöksiin toteutettavista taloteknisistä ratkaisuista.

”Nyt on yksinkertaisesti kannattavaa tehdä juuri näitä muutoksia, vaikka talon talotekniset järjestelmät kestävät vertailun myös uudempien kiinteistöjen kanssa. Esimerkiksi lämpöpumpuissa tarjonta ja laitevaihtoehdot ovat laajentuneet sekä hyötysuhteet parantuneet. Valaistuksessa taas ledit ovat jo aivan jokapäiväisiä ratkaisuja.”

Aittolan mukaan myös ilmanvaihtokoneiden puhaltimet ovat kehittyneet ja uudenaikaiset ec-puhaltimet ovat noin 30 prosenttia energiatehokkaampia kuin aikoinaan Sanomataloon valitut sen ajan laadukkaimmat puhaltimet.

Rakennusautomaatiossa taas älyn määrä on lisääntynyt ja hinnat laskeneet. Erityisesti tarpeenmukaisuus eli olosuhteiden tarpeenmukainen säätö on Sanomatalonkin tapauksessa aivan projektin säästöjen ytimessä.

Säästötakuu vaatii luottamusta osaamiseen

Assemblin toteuttaa hankkeen Suunnittele, toteuta ja kanna vastuu -mallilla. Hankkeessa on säästötakuu, ja siihen kuuluu pitkällä sopimuksella kiinteistön ylläpidon tukeminen ja olosuhteiden varmistaminen.

”Urakoitsijalle, asiakkaalle ja ympäristölle hanke on hyvin kannattava. Meillä on tietysti omat riskimme, mutta jos energiatehokkuushanketta vertaa perusurakointiin, tämä on kannattavampaa toimintaa, koska esimerkiksi suunnittelun ja toteutuksen yhteistyö on jo lähtökohtaisesti jouhevampaa. Perusurakointi on meille kuin kivijalka, mutta nämä elinkaarimallityyppiset hankkeet ja palveluliiketoimintaa enemmän muistuttavat ratkaisut kasvavat koko ajan”, Assemblinin liiketoimintajohtaja Vesa Harju kertoo.

Harjun mukaan palveluliiketoiminnassa pitää luottaa omaan ammattitaitoon ja asenteeseen. Suunnitteluun ja laskentaan kohdistuu kovemmat paineet kuin tavanomaisessa urakoinnissa, sillä jos luvattuja säästöjä ei kerrykään, yhtiö pulittaa itse erotuksen. Seurantajakso on huomattavan pitkä eli lähes kymmenen vuotta.

”Kyse on laadusta. Käytämme ratkaisu- ja hankesuunnittelussa omaa osaamista ja tarpeen mukaan täydennämme sitä ulkopuolisella suunnittelutoimistolla. Ideat syntyvät meillä.”

Hankkeen toteutusvaiheessa Assemblinin oman väen rinnalla mukana on erikoisurakoitsijoita, joiden osaamisen kautta voidaan täydentää kokonaisosaamista. Esimerkiksi Sanomatalon rakennusautomaatiojärjestelmän muutokset tekee kiinteistössä jo pitkään toiminut yhteistyökumppani.

Rakennuslehti kuuluu Sanoma-konserniin.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Tehot irti lasikuutiosta – Sanomatalon energiatehokkuutta viritetään huippukuntoon”

  1. Mitä hyötyä on kiinteistösähkön säästämiseen tehdyistä investoinneista tällaisten aivopukkujen jälkeen.

    ”Lämpöpumppujen hyödyntämismahdollisuudet laajenevat koko ajan. Sanomatalon ilmanvaihtokoneissa on nykyaikaiset ja toimivat lämmöntalteenottoyksiköt, mutta oikein mitoitetulla ja valitulla lämpöpumpulla saamme tästä huolimatta kerättyä kiinteistöstä poistuvasta jäteilmasta viimeisenkin lämmön pois”,

Vastaa