Työntekijä sai betonilohkareen päähänsä purkutyömaalla – Työmaan vastaava mestari syyllistyi työturvallisuusrikokseen

Aluehallintovirasto korostaa, että jos päätoteuttaja siirtää työturvallisuusmääräyksistä johtuvia tehtäviään aliurakoitsijalle, tulee tämän silti varmistua siitä, että kyseiset tehtävät hoidetaan työturvallisuusmääräysten mukaisesti.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa, että Pirkanmaan käräjäoikeus on 4.6.2020 antamassaan tuomiossa todennut valtakunnallisen rakennusliikkeen vastaavan mestarin syyllistyneen työturvallisuusrikokseen.

Käräjäoikeuden käsiteltävänä ollut asia tuli ilmi tutkittaessa marraskuussa 2018 tapahtunutta työtapaturmaa.

Tapaturma tapahtui tamperelaisella saneeraustyömaalla, jossa suoritettiin rakennuspurkutyötä samanaikaisesti kahdessa eri kerroksessa. Työkohteessa oli ylemmän ja alemman holvin välisessä rakenteessa reikä, josta ylemmästä holvista purettua betonia pudotettiin alempaan holviin purkujätteen poisviemiseksi.

Alemman holvin työskentelytilaa oli rajattu lippusiimoituksella, jonka tarkoituksena oli estää alakerran purkutyöntekijöiden pääsy alueelle, jonne oli vaara kimmota ylhäältä putoavaa purkumateriaalia.

Tapaturman tapahtuessa vahingoittunut työntekijä oli ollut alemmassa kerroksessa polttoleikkaamassa betoniteräksiä puretusta betonirakenteesta poikki, jotta toinen työntekijä olisi voinut ajaa purkujätteen minikaivurilla pois purkualueelta.

Polttoleikkaustyön aikana ylemmästä kerroksesta oli pudonnut noin kahden nyrkin kokoinen purettu betonilohkare työntekijän päähän.

Purkutöitä tehtiin kahdessa kerroksessa yhtä aikaa

Rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n mukaan rakennustyömaan päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjalliset työturvallisuutta koskevat suunnitelmat.

Tällöin on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työmaan yleisistä työtehtävistä, työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat rakennustyön vaara- ja haittatekijät. Erityistä huomiota on kiinnitettävä muun muassa putoamissuojaukseen, purkutyöhön sekä eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittamiseen rakennustyömaalla.

Työmaalla päätoteuttajan aliurakoitsijana toiminut purku-urakointiyritys oli laatinut päätoteuttajan puolesta purkutyösuunnitelman, jossa oli otettu huomioon riskitekijöitä, joita purkutyö aiheuttaa ja johon oli kirjattu työalueen rajaaminen ja purkujärjestys keinoiksi, joilla riskitekijöitä ehkäistään.

Purkutyösuunnitelmassa ei kuitenkaan ollut otettu huomioon sitä, että työmaalla tehtiin purkutyötä samanaikaisesti kahdessa päällekkäisessä kerroksessa siten, että alempaan kerrokseen asetettua, vaara-alueelle pääsyn estävää lippusiimoitusta oli täytynyt siirtää minikaivurin tieltä.

Nämä työskentelyolosuhteet olivat muodostaneet erityisen riskitekijän, mikä olisi pitänyt ottaa huomioon kirjallisessa purkutyösuunnitelmassa. Koska näin ei ollut tehty, katsoi käräjäoikeus rakennustyömaan päätoteuttajan laiminlyöneen ottaa riittävällä tavalla huomioon purkutyösuunnitelmassa purettavien betonijätteiden putoamisen ja siitä mahdollisesti aiheutuvan vaaran estämisen.

Työntekijä rikkoi ohjeita

Toisaalta käräjäoikeus katsoi työntekijän vamman aiheutuneen tilanteessa, jossa hän oli annettujen ohjeiden vastaisesti mennyt kielletylle alueelle. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, ettei purkusuunnitelman puutteellisuuksien korjaaminen olisi johtanut siihen, että työntekijälle olisi tältä osin annettu muunlainen ohjeistus kuin nyt oli annettu.

Asianmukainen suunnitelma ei olisi myöskään johtanut sellaisiin kielletylle alueelle fyysisen pääsyn estäviin toimiin, jotka olisivat estäneet työntekijän menemisen nyt tarkoitetulle alueelle.

Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että työturvallisuusrikos on niin sanottu vaarantamisrikos, joka ei edellytä työntekijän loukkaantumista tai edes hänen terveytensä tosiasiallista vaarantamista. Siten vastaavan mestarin menettely tältä osin täytti työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön.

Vaikka vastaavan mestarin katsottiin syyllistyneen rakennustöiden turvallisuussuunnittelua koskevan pykälän rikkomiseen, jätettiin hänet vähäisyysperusteella rangaistukseen tuomitsematta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa, että jos päätoteuttaja siirtää työturvallisuusmääräyksistä johtuvia tehtäviään aliurakoitsijalle, tulee tämän silti varmistua siitä, että kyseiset tehtävät hoidetaan työturvallisuusmääräysten mukaisesti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Työntekijä sai betonilohkareen päähänsä purkutyömaalla – Työmaan vastaava mestari syyllistyi työturvallisuusrikokseen”

  1. Taas tapahtui ”oikeusmurha” vastaava mestaria kohti. Vain vastaavat tietävät tämän, kuinka älytön nyky laki, lain tulkinta syytös on.

    1. Ei se ole mitenkään älytön. Vastaava mestari vastaa kaikesta mitä siellä työmaalla tapahtuu. Juuri tästä syystä en itse halua mistään hinnasta tuohon rooliin. Palkka on paska suhteessa vastuuseen ja esimiehet yleensä ammattitaidottomia idiootteja.

      1. Selkeämpää olisi jos kuolleen tai loukkaantuneen firman toimitusjohtaja olisi vastuussa. Oppisi venkulaherrat kerralla, muhahohoo

        1. Väärin. Nimenomaan nyt tilanne on selkeä. Vastaavan mestarin tulee olla läsnä työmaalla ja tietää mitä siellä tapahtuu ja miten töitä tehdään.

          1. Juuri näin, joko vastaava mestari tai hänen valtuuttamansa työnjohto.

          2. Väärin. Mesujen päälliköt saattaa painostaa ottamaan liian monta työmaata per mestari. Koita siinä kieltäytyä ja olet omgelmissa. Firman ylempi johto vastuuseen koska sieltä se venkoilu lähtee.

          3. Vastaava mestari, sitten vain kieltäytyy niistä töistä ja tarvittaessa vaihtaa työnantajaa. Ei se niin vaikeaa ole, vaikka ei tietysti ole kovin mukavaakaan. Mielestäni vastuu on jaettu täysin oikein juuri tällä hetkellä. Mestareiden täytyy vain itse ymmärtää mitä se vastuu tarkoittaa ja toimia sen mukaisesti..

  2. Yrityksen osakkeen omistajat vastuuseen sillä heidänhän pitäisi rahoittaa myös työturvallisuus asiat. Ovat vain vaatimassa isoja osinkoja, tulonsiirtoja.

    1. Osinko ei ole tulonsiirto vaan yhtiön tuloksestaan osakkaille tilittämä osuus. Yrityksiä perustetaan siksi, että ne tuottaisivat voittoa osakkailleen. Jostain syystä Suomessa työntekijät kuvittelevat, että yhtiöt ovat olemassa vain, jotta työntekijöillä olisi työpaikkoja. Ehkä täällä eletään yhä eräänlaisessa neuvostokalmistossa. Jos porukka ymmärtäisi sen riskin, minkä yrittäjät ottavat ja kuinka vähän tuottoa suhteessa investointiin suurin osa yrityksistä tuottaa, niin ehkä se työntekokin näyttäisi vähän erilaiselta.

      1. Lisäksi yhtiön osakkaat eivät vaadi osinkio vaan julkisissa yhtiöissä osakeyhtiön hallitus esittää jaettavan osingon määrän yhtiökokoukselle, joka hyväksyy tai hylkää.

      2. Jospa tässä ajateltiin, että sanktion täytyisi olla kovempi taholle jolla on vastuu. Päätoteuttaja on se niin sanottu vastuullinen. Ja voihan asian joskus ajatella toisinkin päin, ainakaan rakennusalan yrityksessä ei ole yhtään nappaskenkää, eikä sitä mahdollista omaisuuden kerääjää, jos ei ole niitä hyvän tahtoisia työntekijöitä, ammattilaisia, jotka tulevat ihanasti juoksemaan laskutettavaa kasaan. Onko työntekijä ainoastaan pakollinen paha konnan koukussa? Voin kertoa melko pitkällä kokemuksella, että näin on monesti ollut.

        1. Vastuu on työmaan vastaavalla työnjohtajalla. Hänellä on myös valta keskeyttää työt ja saattaa menetelmät turvalliseen tilaan, ennen töiden jatkamista.

Jätä kommentti