Hovioikeus: Villi betoniyrittäjä sai lakkauttaa huonojen henkilökemioiden vuoksi pääluottamusmiehen toimen

Turun hovioikeus on ottanut kantaa tilanteeseen, jossa työnantajaliittoihin kuulumaton eli niin sanottu villi työnantaja kielsi luottamusmiehen nimittämisen yritykseen.

Hovioikeus kumosi äänin 2–1 Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisun, jossa työnantajan edustajat oli tuomittu sakkoihin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta.

Syyttäjä oli nostanut kahta työnantajan edustajaa vastaan syytteen siitä, että he olivat vuonna 2017 estäneet pienessä betonialan yrityksessä luottamusmiehen valitsemisen.

Yrityksessä oli ollut luottamusmies 1980-luvulta alkaen. Lopettamispäätöksen taustalla oli huono henkilökemia silloisen luottamusmiehen kanssa.

Työnantajan edustajat kiistivät syytteen. Heidän mielestään ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi heidät hyväksymään luottamushenkilön asettamisen.

He painottivat, että yritys ei kuulu mihinkään työnantajaliittoon. Sen takia työehtosopimukseen perustuva luottamusmiesjärjestelmä ei tule noudatettavaksi, koska se ei kuulu sopimuksen yleissitovuuden piiriin.

Luottamusmiehen toimi lopetettiin

Työsopimuslain perusteella yritykseen voidaan kyllä asettaa kaikkia työntekijöitä edustava luottamusvaltuutettu, työantajataho huomautti.

Toinen syytetyistä oli ennen pääluottamusmiehen toimen lakkauttamista selvittänyt asiaa Rakennusliitosta ja toiminut saamiensa ohjeiden mukaisesti. Tämän takia kyse ei voi olla rikoksesta, koska kyseessä on erimielisyys laintulkinnasta.

Riidatonta oli, että heinäkuussa 2017 työnantaja lakkautti luottamusmiehen toimen. Työnantajan ilmoituksen mukaan uutta luottamusmiestä ei valita, koska yrityksessä ei ole siihen velvoittavaa kahtakymmentä työntekijää.

”Työntekijöiden ja työnantajan välinen tiedotus ja keskustelu tapahtuu tästä eteenpäin suoraan ilman luottamusmiestä”, yrityksen johto viestitti työntekijöille.

Erimielisyyttä oli siitä, olisiko työnantaja sallinut luottamusvaltuutetun nimittämisen vai oliko tarkoitus, ettei yrityksessä ole sen enempää luottamusmiestä kuin luottamusvaltuutettuakaan.

Rikoslain mukaan työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta tuomitaan sakkoihin henkilö, joka estää työntekijöitä asettamasta tai valitsemasta työpaikalle luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai henkilöstön edustajan konserniyhteistyössä.

Korkein oikeus (KKO) on vuonna 2017 antamassaan ennakkopäätöksessä todennut, että liittoihin kuulumattomilla työntekijöillä on oikeus valita itselleen luottamusvaltuutettu sen lisäksi, että liittoon kuuluvilla on luottamusmies.

Käräjäoikeus olisi määrännyt sakkoja

Käräjäoikeuden mukaan KKO:n päätös tarkoittaa, etteivät luottamusmies ja luottamusvaltuutettu sulje pois toisiaan. Tämän takia luottamusmiehen toimen lakkauttaminen voi loukata työntekijän järjestäytymisvapautta, vaikka työnantaja hyväksyisikin luottamusvaltuutetun asettamisen.

Käräjäoikeus huomautti, että KKO on vuonna 2001 ratkaissut asian, jonka mukaan luottamusmiestä koskevia työehtosopimuksen määräyksiä on noudatettava.

Laki on kuitenkin muuttunut sen jälkeen.

Aiemman lain mukaan on noudatettava ehtoja, jotka työstä on määrätty. Nykyisen lain mukaan on noudatettava ”määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista”.

Käräjäoikeus mukaan lainmuutos ei muuttanut tilannetta. Yleissitovuus kattaa siten myös luottamusmiesasemaa koskevat sopimusmääräykset.

Käräjäoikeus päätyi siihen, että työnantajan edustajat olivat syyllistyneet rikokseen.

Neuvon kysyminen Rakennusliitosta ei auttanut, sillä epäselväksi jäi, mitä sieltä oikein kysyttiin. Viittaus 20 työntekijään ei koske lainkaan tätä asiaa, joten työnantaja on voinut saada ohjeet kokonaan toiseen pulmaan. Käräjäoikeuden mielestä vastuun epäselvyydestä kantaa kysyjä.

Käräjäoikeus tuomitsi molemmat syytetyt maksamaan kymmenen päiväsakkoa. Tulojen perusteella toiselle tuli maksettavaa 690 euroa ja toiselle 240 euroa.

Hovioikeus kumosi sakkotuomion

Nyt hovioikeus on kumonnut tuomion ja vapauttanut työnantajan edustajat sakoista.

Hovioikeuden mukaan on epäselvää, mitä laissa tarkoitetaan ”työsuhteen ehdoilla ja työoloilla”. Tätä ei lainvalmistelussa täsmennetty, vaikka jo silloin huomattiin sen olevan monitulkintainen.

”Ei ole perusteltua, että työnantajan olisi työoikeudellisen epäselvyyden vallitessa sallittava nimenomaan luottamusmiehen asettaminen rikosoikeudellisen seuraamuksen pelossa ikään kuin varmuuden vuoksi”, hovioikeus totesi.

Rikoslain säännös on hovioikeuden mukaan täsmällinen, mutta se taas saa sisältönsä vasta monitulkintaisesta työoikeudellisesta normistosta.

Hovioikeus epäilee, että lainsäätäjä jätti tahallaan normin epäselväksi. Päätelmä on joka tapauksessa selvä:

”Tällainen tarkoituksellinen epäselvyys ei voi koitua rikosasian vastaajan vahingoksi.”

Yksi hovioikeudenneuvoksista olisi tuominnut työnantajakaksikon, mutta eri perusteilla kuin käräjäoikeus. Hänen mielestään työnantaja oli joka tapauksessa estänyt luottamusmiesjärjestelmän toiminnan jatkumisen yrityksessä.

Asiasta on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Hakemus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa.