Kauppakeskus vai maailman­perintö? Suomi voi menettää yhden maailman­perintö­kohteistaan

Suomi on vaarassa menettää yhden seitsemästä maailmanperintökohteestaan, jos Raumalle suunniteltu kauppakeskus rakennetaan suunnitellun kaltaisena. Rauman keskustassa sijaitseva Vanha Rauma on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1991 alkaen.

Unescon maailmanperintökeskus lähetti Suomen valtiolle heinäkuussa kirjelmän, jossa keskus esitti huolensa suunnitellun kauppakeskuksen vaikutuksista Vanhan Rauman elinvoimaisuuteen. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on ylläpitänyt maailmanperintökohteiden luetteloa vuodesta 1978 alkaen.

Kanalin kauppakeskuksen rakentamisesta on väännetty kättä Raumalla jo vuosikausia. Kauppakeskuksen on tarkoitus nousta aivan Vanhan Rauman viereen niin sanotulle maailmanperintökohteen suojavyöhykkeelle. Tarvontori-nimiseltä tontilta on purettu vanha pienempi ostoskeskus, ja uuden kauppa­keskuksen mahdollistava asemakaava on lainvoimainen.

”Jos kauppakeskus rakennetaan suunnitellun kaltaisena, se on kuin muuri Vanhan Rauman vieressä”, Vanha Rauma -yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Nurmi kertoo.

Yhdistys ei vastusta uuden kauppakeskuksen rakentamista mutta olisi halunnut uudis­rakennuksesta kohtuullisemman kokoisen.

”Rakennus olisi voinut toimia linkkinä uuden ja vanhan Rauman välillä, mutta suunnitelmista päätellen se aiotaan rakentaa Skanskan varastoihin jääneistä elementtipaloista”, Nurmi moittii.

Pandemia lykkäsi aloitusta

Muun muassa Vanha Rauma -yhdistys ja Museovirasto valittivat kaupungin kaavoituspäätöksestä, mutta valitukset kaatuivat korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) vuonna 2018. KHO:n mukaan hankkeessa on otettu riittävästi huomioon Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisen erityisaseman vaaliminen.

Ostoskeskuksen rakentamisen piti alkaa jo viime vuonna, mutta sitä on lykätty pandemian vuoksi.

Maailmanperintökeskus suosittelee nyt rakennusluvan jäädyttämistä ja sitä, että hankkeen vaikutuksista tehtäisiin uusi selvitys eli hia-arviointi. Opetus- ja kulttuuri­ministeriön, Museoviraston ja Rauman kaupungin on tarkoitus käynnistää asiasta neuvottelut.

Virasto ja ministeriö ovat sitä mieltä, että uusi raportti olisi syytä tilata.

”Maailmanperintökeskus pyytää uutta hia-arvointia, ja mielestämme arviointi on tilattava riippumattomalta ulkomaalaiselta asiantuntijataholta”, kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila ministeriöstä sanoo.

Rauman vs. kaupunginjohtaja Tomi Suvanto suhtautuu uuden arvioinnin tilaamiseen skeptisesti. Hän korostaa, että aiempi hia-arviointi, jonka mukaan hanke ei vaaranna Vanhan Rauman elinvoimaisuutta, oli kahden suomalaisen arkkitehtuuriasiantuntijan laatima.

”Kaupungin kanta on se, että kyseisillä henkilöillä oli täysi osaaminen arviointiin”, Suvanto sanoo.

Museovirasto toimii maailmanperintö­kohteiden kansallisena koordinaattorina. Viraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman kertoo, että Museovirasto ei ole vastustanut uudisrakentamista tontille.

”Olemme painottaneet alusta alkaen, että uusi kauppakeskus voidaan toteuttaa, mutta sen suunnittelussa pitää ottaa huomioon Vanhan Rauman erityispiirteet. Meidän mielestämme yksi yhtenäinen rakennus, jolla on pitkä julkisivu, on huonoin rakennusvaihtoehto”, Wessman kertoo.

Suunnitellulla kauppakeskuksella on pitkä julkisivu.

Rauma ei ottanut kaavahankkeen alussa huomioon maailmanperintökohteen erityispiirteitä, vaikka Museovirasto muistutti toistuvasti hia-arvioinnin tarpeellisuudesta. Kaupunki tilasi arvioinnin vasta, kun Maailmanperintökeskus oli sitä pyytänyt vuonna 2018. Siinä vaiheessa kaupunki oli myöntänyt jo rakennusluvan.

”Keskuksen mukaan arviointi olisi pitänyt tehdä aikaisemmassa vaiheessa eikä vasta prosessin aikana”, Mattila sanoo.

Koska asemakaava ja rakennusluvat ovat lainvoimaisia, Rauman pitäisi nyt asettaa kohde rakennuskieltoon ja käynnistää uuden asemakaavan suunnittelu. Kaupunginjohtaja Suvanto ei pidä poikkeuksellista ratkaisua millään muotoa realistisena, sillä ratkaisu johtaisi esimerkiksi vahingonkorvaus­kysymyksiin.

”Sitä paitsi voimassaolevan kaavapäätöksen takana oli kaupunginvaltuuston suuri enemmistö”, Suvanto korostaa.

”Vuokraneuvottelut jatkuvat”

Kauppakeskuksen rakentaminen voi alkaa mahdollisesti jo tämän syksyn aikana. Alun perin hankkeen taustalla toimi Skanska, mutta nyt hanke on siirtynyt turkulaisille Ganal Kehitykselle ja Kiinteistö Tarvontorille. Ganal Kehityksen toimitusjohtajana toimii Turun toriparkin rakentamista vetävä Jari Pölönen.

”Käynnistimme keväällä uudelleen vuokraneuvottelut, ja jatkamme niitä nyt lomatauon jälkeen. Toivottavasti syksyn aikana vuokrasopimukset ovat kasassa, ja sitten voisimme lähteä liikkeelle”, Pölönen sanoo.

Hän kuvailee Unescon kannanottoa hämmentäväksi. Rakentaminen käynnistyy hänen mukaansa voimassaolevien suunnitelmien mukaan.

”Koko kaavaprosessi on viety läpi vieläpä korkeimman oikeusasteen kautta ja meillä on lainvoimainen rakennuslupa, mutta silti joku taho yrittää vaikeuttaa hanketta tällä tavalla. Hankkeesta on tehty puolueettomia selvityksiä, mutta niiden lopputulokset eivät ole tyydyttäneet näitä tahoja”, Pölönen sanoo.

Arkkitehti Jukka Koivula oli aikanaan mukana tekemässä Vanhan Rauman nykyistä asemakaavaa. Hän on vastustanut kauppakeskushankkeen kokoa jo vuosia.

”Kaupunki on pelannut riskipeliä ja tiennyt riskit siitä lähtien, kun jo kaavaluonnoksia kritisoitiin ylimittaisina. Jos maailmanperintö­status menetetään, se on hirveän noloa ja häpeällistä niin valtion kuin kaupungin kannalta”, Koivula sanoo.

Päivi Luosma on pitänyt kirjakauppaa Vanhassa Raumassa yli 30 vuotta. Hän uskoo, että suuri kauppakeskus näivettäisi alueen vähitellen.

”Jos maailmanperintöstatus menetetään, osa syystä lankeaa todennäköisesti kauppa­keskuksen vuokralaisten niskaan”, Luosma toteaa.

Suomi voi joutua komitean tarkkailuun

Statuksen menettäminen on pitkä prosessi. Jos Suomi ei teetä uutta hia-arviointia tai jos Maailmanperintökeskus ei ole tyytyväinen uuteen arviointiin, keskus voi pyytää Suomelta niin sanotun soc-raportin eli erityissuojelua koskevan tilaraportin.

Se tarkoittaisi samalla sitä, että asia siirtyisi Unescon maailmanperintökomitealle ja Suomi joutuisi komitean tarkkailuun. Maailman­perintökomiteassa istuu kerrallaan 21 valtion edustajat.

”Emme tietenkään haluaisi siihen tilanteeseen. Suomi oli komitean jäsen vielä muutama vuosi sitten, ja silloin Suomi ajoi voimakkaasti asiantuntijuuden merkitystä ja kohteiden asiantuntevaa hoitoa”, Mirva Mattila sanoo.

Kaupunginjohtaja Suvanto ei usko, että Vanha Rauma menettää statustaan, vaikka kauppakeskus rakennetaan. Yksi nimityksen peruste on ollut se, että Vanha Rauma on elinvoimainen vanha puukaupunki.

”Kestää vuosia ennen kuin näemme, minkälaisia vaikutuksia kauppakeskuksella on. Me Raumalla uskomme, että ihmiset käyvät jatkossa niin kauppakeskuksessa kuin Vanhassa Raumassa”, Suvanto vakuuttaa.

Jos soc-raportti osoittaa, että maailman­perintökohteen tila on heikentynyt, komitea voi esittää kohdetta vaarantuneiden kohteiden luetteloon. Tällöin Rauma liittyisi muun muassa Jerusalemin seuraan.

”Äärimmillään Vanha Rauma voitaisiin lopulta esittää poistettavaksi kohdeluettelosta”, Mattila kertoo.

Maailmanperintöstatuksen on menettänyt tähän mennessä kolme kohdetta. Omanissa sijaitseva valkobeisa-sorkkaeläimen suojelualue menetti statuksen vuonna 2007, kun aluetta oli pienennetty. Elben laakso Saksassa poistettiin luettelosta vuonna 2009 sen jälkeen, kun alueella rakennettiin uusi silta.

Tuorein tapaus on tältä vuodelta Englannista, jossa Liverpoolin satama-alue poistettiin luettelosta sataman rakennushankkeiden vuoksi. Unesco antoi ensimmäisen varoituksen asiasta kymmenisen vuotta sitten. Liverpoolilainen poliitikko Richard Kemp kirjoitti hetken olleen kaupungille häpeän päivä.

Suomelta pyydetään selvitys

Unescon kirjeessä nostetaan esille myös huoli Suomen muiden maailmanperintökohteiden riskeistä nyt, kun yhden kaupungin kaavoituspäätös uhkaa yhtä kohdetta. Suomelta pyydetään selvitys siitä, miten lainsäädäntömme turvaa kohteiden suojelun.

Ministeriön Mattila kertoo, että lainsäädännön puutteet on huomattu jo ajat sitten.

”Olisi tärkeää, että kun maankäyttö- ja rakennuslakeja uudistetaan, uusissa laeissa tunnistettaisiin maailmanperintökohteiden erityisluonne ja suojavyöhyke­problematiikka”, Mattila sanoo.

Maailmanperintönimityksen menettämisellä olisi Raumalle mainehaitan lisäksi taloudellisia vaikutuksia. Pari vuotta sitten tehdyn kävijätutkimuksen mukaan kävijät käyttävät Vanhassa Raumassa ja sen lähialueilla keskimäärin 83 euroa. Kaikkien kävijöiden taloudelliset vaikutukset ovat vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

”Eivät ihmiset tule jatkossa kauppa­keskukseen ja lähde sen jälkeen enää palloilemaan Vanhan Rauman puolelle, sanovat kaupunki ja konsultit mitä tahansa. Suuruus jyrää”, arkkitehti Jukka Koivula sanoo.