Helsinki antoi ensimmäisenä Suomessa taloyhtiöille luvan rakentaa maalämpökaivojaan myös kaupungin maille

Helsinki päätti tiistaina sallia yksityisten kiinteistöjen maalämpö- eli energiakaivojen rakentamisen yleisille alueille.

Tämä kaupunkiympäristölautakunnan tekemä päätös tarkoittaa, että esimerkiksi taloyhtiön maalämpökaivoja voidaan rakentaa kaupungin omistamille yleisille alueille, jos tila omalla tontilla ei riitä.

Päätöksen syynä on maalämmön kasvava kysyntä.

Mieluiten kaivot tulee asentaa yli 7,5 metrin päähän kaupungin viheralueista, katualueista tai kaupungin omistaman tontin rajasta. Jos tämä ei ole millään mahdollista, kaivon porauksen voi kallistaa yleiselle alueelle. Jos tämäkään ei käy, viimeisenä vaihtoehtona voi nyt rakentaa kaivon kokonaan tai osittain kaupungin maalle.

Päätös on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Maalämpökaivoja asennettiin viime vuonna 25 prosenttia edellisvuotta enemmän. Erityisesti kysyntä on kasvanut taloyhtiöiden parissa. Muutoksella halutaan vastata tähän kysyntään.

”Maalämpö on taloyhtiöille parasta mahdollista ilmastotyötä, kun päästöjen lisäksi säästetään myös selvää rahaa”, sanoo päästö­vähennys­ohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen kaupungin tiedotteessa.

Päätös tukee siis myös Helsingin kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Siitä lähtien Helsingin lämmitystarpeesta 15 prosenttia on tarkoitus kattaa maalämmöllä, kun vuoden 2021 lopussa sen osuus kokonaislämmitys­energiasta oli vielä alle kaksi prosenttia.

Energiakaivojen rakentamisen tueksi kaupunki on jo aiemmin poistanut käytöstä maalämmön rakennusvalvonnan lupamaksut.

Helsingin kaupunki ohjeistaa sivuillaan kaivojen asentamisesta yleisille alueille.