Kokeile kuukausi maksutta

Näin työmaakilpailun raati analysoi kilpailijoita: Muutoksista ja yllätyksistä hankkeen ominaisuuksien huomioimiseen

Tämän vuoden työmaakisan finaalityömaiden yhteinen nimittäjä on epävarmuus ja yllätykset sekä muutokset, kirjoittavat Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailun valintaraadin jäsenet Juha-Matti Junnonen ja Matti Kruus.

 

Vuoden työmaa 2022 on Lujatalon pääurakoima Monio Tuusulassa. (Kuva: Jussi Helttunen)

Jo yksinomaan pandemia ja geopoliittiset yllätykset asettivat työmaat täysin poikkeuksellisen ja ennen kokemattoman eteen. Mutta eivät hankkeiden luonteetkaan helpommasta päästä olleet: kaksi finaalityömaista oli vaativia korjaushankkeita, joissa suojeltuun rakennukseen tehdään laajoja muutos- ja korjaustöitä; yksi laaja infrakohde, jossa olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen uudistetaan kunnallistekniikka ja rakennetaan raitiotieväylä; ja yksi puurakennuskohde, jossa tehdään maailman suurinta hirsirakenteista koulua.

Kaikissa työmaissa oli paljon liikkuvia osioita, eikä varmoja ja etukäteen tiedettyjä lopullisia ratkaisuja liiemmin ollut, vaan työmailla jouduttiin reagoimaan ketterästi muuttuneisiin tilanteisiin. Epävarmuudella tarkoitetaan lähtökohtaisesti varmuuden puutetta, mikä johtuu yleensä riittämättömistä tai vääristä tiedoista, puutteellisesta ymmärryksestä asioiden ja tapahtumien yhteyksistä tai mahdollisista seurauksista ja epätietoisuudesta asioiden etenemisnopeuden suhteen.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Näin työmaakilpailun raati analysoi kilpailijoita: Muutoksista ja yllätyksistä hankkeen ominaisuuksien huomioimiseen”

Viimeisimmät näkökulmat