Polarisaatio voimistuu ja kisa kärjen tuntumassa kiristyy

Talotekniikkaurakoinnissa niin kuluva, tuleva kuin mennytkin vuosi vaikuttavat yllättävän samankaltaisilta. Suurimmat-tilinpäätösselvityksen mukaan isompien yritysten kasvuvauhti on hengästyttävää eikä hidastumisesta näy merkkejä, pienemmissä yrityksissä liikevaihdon heilahtelu edestakaisin on voimakasta.

Yksi suurimpia talotekniikan kasvun ajureita on palvelinkeskusten rakentamisbuumi, joka alan yritysten kannalta ei olisi voinut osua parempaan saumaan. Sektori työllistää pitkään myös tulevaisuudessa, sillä jokainen niistä vaatii rakentamisen jälkeenkin jatkuvaa ammattimaista huolenpitoa sekä tekniikan päivittämistä.

Caverionin omistajien vuonna 2024 toteuttama yrityksen vetäminen pois pörssistä tuottaa nyt hedelmää, kuten aikanaan jo aavisteltiin. Sekä kasvu että tulos antavat syytä leveään hymyyn, ja Suomessa yritys onkin liikevaihdolla mitaten Suurimmat-taulukon huipulla ylhäisessä yksinäisyydessään jo aivan omilla lukemillaan.

Suurimmat -erillisjulkaisuun pääset tästä:  Suurimmat 2025

Kuvaavaa on, että listalla kolmen seuraavan yrityksen pitäisi fuusioitua, että niiden liikevaihto nousisi samaan kokoluokkaan. Merkille pantavaa on myös, että listan kuudesta suurimmasta yrityksestä Area lukuun ottamatta kaikki ovat ruotsalaisomisteisia.

Ruotsalaisilla näyttääkin olevan vahvempi usko talotekniikkatoimialaan kuin suomalaisilla, eikä ruotsalaisomisteisten yritysten tuloksentekokykykään ole heikko. Valitettavasti suomalaiset eivät pääse tästä hyötymään muutoin kuin hyvien työpaikkojen osalta ja sijoittajan pitää suunnata Tukholman pörssiin – tai etäämmäs.

Caverionin takana alkaa olla jo ruuhkaa

Talotekniikkaurakoinnin piirissä ei viimevuotiseen katsaukseen verrattuna ole tapahtunut merkittävää muutosta. Keskittyminen jatkuu kovaa vauhtia, ja osin sen sekä vahvan orgaanisen kasvun myötä niin Nimlas Finland kuin Habeo Groupkin hätyyttelevät jo vahvasti perinteisellä toisella sijallaan sinnittelevää Area.

Arella mennytkin vuosi sujui mollivoittoisesti, ja Bravidan sekä Consti Talotekniikan ohella yritykset ovatkin ainoat kärkikymmenikössä, joiden liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Aro Systemsin liikevaihto putosi ja sitä edeltäneen vuoden hyvä kasvu kuittaantui kerralla pois, mikä pudotti yrityksen uskomattoman vahvan nousun tehneen Amplitin taakse.

Lopullinen niitti Aro Systemsille kärkikymmeniköstä putoamiselle oli Instalcon ilmestyminen sijalle kuusi. Rakennuslehden katsaukseen ensimmäistä kertaa osallistunut, vuonna 2014 perustettu ja Tukholman pörssissä listattu talotekniikkakonserni vahvistaa osaltaan ruotsalaisten sijoittajien hallitsemien yritysten asemaa Suomen talotekniikkamarkkinoilla.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, että pystyy arvioimaan keskittymisen jatkuvan. Uusien yritysten perustamista suhdanne ei helli, mutta ne, jotka saavat yrityksensä edes kohtuulliseen vauhtiin, voivat olla varmoja, että puhelin soi jossain vaiheessa ostotarjouksen merkeissä.

Kasvukeskuksissa menestytään, muualla on harmaampaa

Kuten toimialan suhdanne-ennusteet ja -katsaukset ovat kertoneet, talotekniikkatoimialalla polarisoituminen on hyvin vahvaa. Se näkyy hyvässä ja pahassa, mutta erityisesti suurimmat yritykset elävät aivan erilaisessa todellisuudessa kuin pienet – ja pääkaupunkiseutu sekä muutama muu kasvukeskus ovat markkina-alueina ihan omassa luokassaan.

Polarisoituminen heijastuu tulevaisuuden näkymiin hyvin selkeästi: Noin 40 prosenttia talotekniikka-alan yrityksistä odottaa, että liikevaihto kasvaa tänä vuonna, ja vajaa kolmannes odottaa sen säilyvän ennallaan. Liikevaihtonsa odottaa pienenevän viidennes yrityksistä.

Liikevaihtojen heilahtelu on poikkeuksellisen voimakasta, ja ottaen huomioon talonrakentamisen heikon jaman ovat kymmenien prosenttien kasvuluvut ilahduttavaa katseltavaa. Talotekniikan tulos- ja liikevaihtokehitys onkin yhä voimakkaammin irti talonrakentamisen kehityksestä – ainakin negatiivisen kehityksen osalta – mutta valitettavasti tämä ei päde kaikkiin yrityksiin.

Mikä tässä on merkille pantavaa, niin kasvuodotukset painottuvat nimenomaan suurimpiin yrityksiin ja heikoimmat tulevaisuuden näkymät puolestaan ovat pääosin pienemmillä yrityksillä. Tähän heijastunee suurten yritysten mahdollisuus ottaa osaa erilaisiin megahankkeisiin, kuten palvelinkeskuksiin ja sairaaloihin, kun taas pienemmät urakoitsijat ovat riippuvaisempia perinteisistä talonrakennusmarkkinoista.

Markkinoiden polarisaatio heijastuu muuallekin. Tilauskannan kasvusta raportoivat pääosin suuret talotekniikkayritykset, pienemmissä yrityksissä odotukset ovat pääosin maltillisemmat tai jopa negatiiviset eli tilauskanta joko laskee tai pysyy korkeintaan ennallaan.

Myös tuloksenteossa talotekniikan suurimmat yritykset sekä suoriutuvat hienosti että odottavat tuloskuntonsa myös paranevan. Valitettavasti pienemmissä yrityksissä odotukset ovat tältäkin osin synkemmät: valtaosa odottaa tuloskuntonsa säilyvän ennallaan tai heikkenevän.

Jos menneinä vuosina parhaita tuloksia suhteessa liikevaihtoon tehtiin usein taulukon häntäpäässä, on tilanne muuttunut kärkiyritysten osalta merkittävästi positiivisempaan suuntaan. Liekö omistajista vai osaamisesta kiinni, mutta myös isoissa yrityksissä päästään nykyään tulostasoon, josta aiempina vuosikymmeninä voitiin vain haaveilla.

Vaikka menisi hyvinkin, pieni vetoapu olisi paikallaan

Valtiovallan suuntaan osoitettu toivomuslista on odotetun kaltainen: Kotitalousvähennyksen kasvattaminen, valtion korjaustuki taloyhtiöille ja yrityksille, verohyötyä energiatehokkuuden parantamisesta ja rahoitusmallien kehittäminen sekä rahoituksen saamisen helpottaminen. Viime mainittu kohdistuu erityisesti taloyhtiölainoihin ja -rahoituksiin, joissa etenkin kasvukeskusten ulkopuolella törmätään usein rahoituksen saamisen vaikeuteen tai jopa mahdottomuuteen.

Myös asuntotuotannon tukemiseen kaivataan toimia, mutta yhtä lailla työvoiman liikkuvuutta parantavat toimenpiteet löytyvät toivomuslistoilta. Lisäksi mainitaan kotitalousvähennyksen kasvattaminen ja valtion takausjärjestelmä asunto-osakeyhtiön remonttilainoille.

Listalta löytyy myös ehdotus vihreän siirtymän tukien palautuksesta kiinteistöille sekä tuet energiahankkeille. Toivomuslistoilta löytyykin useita hyviä ehdotuksia, mutta eräs vastaaja kiteyttää varmasti jokaisen toiveet: ”Kaikki taloutta ja tulevaisuuden näkymiä vakauttavat toimenpiteet. Tällä hetkellä ihmiset panttaavat rahojaan, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta.”

Yritykset vastasivat selkeästi oman toimialansa mukaisesti kysymykseen, mikä tai mitkä seuraavista trendeistä parantavat tai vaikuttavat eniten yrityksenne tulevaisuuden näkymiin ja millä perustein: uudisrakentamisen viriäminen, korjausrakentamisen elpyminen, palvelinkeskusten rakentaminen, energiatehokkuustoimenpiteet ja vihreä siirtymä.

Osa toivoi uudisrakentamisen viriämistä ja osa korjausrakentamisen elpymistä, toisilla painottuivat palvelinkeskukset. Usea vastaaja toivoi kaikkia edellä mainittuja, koska se loisi vakaan kasvupohjan yrityksille.

Palvelinkeskusten merkitystä ei voi liikaa korostaa. Vaikka niiden rakentaminen keskittyy vain osalle yrityksiä, vaikutus on laaja-alaisempi. Näiden suhteen yritykset jakautuvat selkeästi kolmeen ryhmään: ensimmäiseen kuuluivat ne, jotka ovat jo laajalti mukana niiden rakentamisessa, seuraavassa ryhmässä käynnistellään ensimmäisiä hankkeita ja uskotaan niiden tuovan kasvua, ja kolmantena ovat muut, jotka tuskin lähtevät tai pääsevät mukaan missään olosuhteissa.